Aineistoihin viittaaminen
Kun viittaat arkistoaineistoihin, mainitse aina säilytyspaikaksi SKS:n arkisto sekä käyttämäsi kokoelma.
SKS:n kirjallisuusarkisto ja kansanrunousarkisto yhdistyivät SKS:n arkistoksi vuonna 2016. Vanhoista arkistojen nimistä johdetut lyhenteet KIA ja KRA ovat edelleen käytössä viitteissä.
Alla on esimerkkejä arkistoaineistoihin viittaamisesta. Kysy tarvittaessa lisäohjeita.
Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineistoihin viittaaminen
Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelman aineistoihin viitatessasi mainitse aina SKS:n arkisto, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelma (SKS KIA).
Kirjoita lähdeluetteloon tiedot säilyttävästä arkistosta, kokoelmasta sekä lähteenä käytetystä aineistokokonaisuudesta.
Esim. SKS:n arkisto, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelma (SKS KIA). Kustaa Vilkunan arkisto.
Muista mainita lähdeviitteessä arkistoyksikön tiedot tarkemmin:
SKS KIA. Arkiston nimi. Arkistoyksikön nimi. Vuosi. Aineiston tunniste (arkistosignum) ja / tai Arkiston säilytysyksikkö.
Esimerkkejä lähdeviitteestä
- SKS KIA. Pentti Saarikosken arkisto. Runoja ja luonnoksia vuodelta 1958. Kotelo 1.
- SKS KIA. Olavi Paavolaisen arkisto. Naisellisuuden ylistys. AB3813.
- SKS KIA. L. Onervan arkisto: Aaltonen, Aino ja Väinö, kortti L. Onervalle 1923. Kirje 955:1:1.
- SKS KIA. Päiväkirjat tutkimuskäyttöön -keräys. Kirjoittaja x: kirjoitus y. 1992. Kotelo 1.
- SKS KIA. Runotytön ja Annan jäljillä -keräys. Kirjoittaja x: kirjoitus y. 2004. Kotelo 1.
- SKS KIA. Anni Polvan kirjailijahaastattelu, haastattelijana Raija Majamaa. 4.2.1986. KIAÄ 1986:499–51.
- SKS KIA. Lahden kansainvälinen kirjailijakokous 2017, teema Samassa maailmassa? Äänittäjä Leila Aura. KIAÄ2017:13–20.
- SKS KIA. Yrjö Kokon arkisto. Olli Kokko ja sudenhampainen kaulanauha, 1949. KIAK2013:18:71. Kuvaaja Yrjö Kokko.
- SKS KIA. Saima Harmajan arkisto. Puolivartalokuva Saima Harmajasta, 1932. KIAK2013:30:3. Kuvaaja Aarne Pietinen.
Perinteen ja nykykulttuurin aineistoihin viittaaminen
Perinteen ja nykykulttuurin kokoelman (entinen Kansanrunousarkisto) aineistoihin viitatessasi mainitse aina SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma (SKS KRA).
Kirjoita lähdeluetteloon tiedot säilyttävästä arkistosta, kokoelmasta ja lähteenä käytetystä aineistokokonaisuudesta ja selitä käytetyt lyhenteet, esimerkiksi:
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma (SKS KRA). Samuli Paulaharjun kokoelma.
SKS:n arkisto, perinteen ja nykykulttuurin kokoelma (SKS KRA). Perinne elämässäni -kilpakeruu 1985 (PE).
Muista mainita lähdeviitteessä arkistoyksikön tiedot tarkemmin, esimerkiksi:
SKS KRA. Paulaharju, Samuli 13173. 1930.
SKS KRA. PE 41–48. 1985.
Jos yksittäisiä tekstiviitteitä ei käytetä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto (perinteen ja nykykulttuurin kokoelma) mainitaan aineistojen säilytyspaikaksi.
Esimerkkejä lähdeviitteistä
Kokoelmiin viitatessa mainitaan SKS ja KRA, kerääjä (luovuttaja), arkistosarja, sidoksen numero, muistiinpanon numero sekä arkistointivuosi. Huom. arkistosarjaa S eli Kerääjäsidokset ei tarvitse merkitä erikseen. Tunnuksen kirjoitusohje:
SKS KRA. Sukunimi, Etunimi Arkistosarja sidosnumero:yksikkö- tai sivunumero(t). vuosiluku.
- SKS KRA. Korhonen, Taisto Jätkät 7:2. 1969.
- SKS KRA. Koljonen, Anni KRK 103:3. 1935.
- SKS KRA. Harilainen, Anton 85. 1967.
Jos kerääjän (luovuttajan) nimeä tai sidosnumeroa ei haluta viitteeseen mukaan, voidaan ne esimerkiksi uudemmissa keruuaineistoissa jättää pois:
- SKS KRA. PE 8765. 1985.
- SKS KRA. Sata 15245–15251. 1991.
Viitteen yhteydessä voi esittää tarpeellista taustatietoa, esimerkiksi perinteen kotipaikan, kertojan nimen, sukupuolen tai ammatin. Taustatietoja voidaan sijoittaa arkistotunnuksen eteen tai sen jälkeen, ja ne erotetaan tunnuksesta pisteellä tai väliviivalla. Tärkeintä on olla merkinnöissä johdonmukainen.
- SKS KRA. Korhonen, Taisto Jätkät 7:2. 1969. Kittilä.
- Salmi. SKS KRA. Pelkonen, M. 335. 1935–40. – Feudora Miettinen.
- Maanviljelijä (mies) 94 v. SKS KRA. PE 60–110. 1985.
- SKS KRA. SP 2009:59.
- SKS KRA. SP 2016:45–50.
Kokoelmiin viitattaessa mainitaan nauhasarjan tunnus, nauhanumero sekä yksikkönumero. Yksikkönumeroa ei kirjoiteta, jos viitataan kokonaiseen nauhaan. Äänitekokoelmasta käytetään lyhennettä SKSÄ; lyhennettä ei toisteta nauhasarjoissa SKSÄ, SKSÄ-K ja SKSÄ ”1917–1918”.
Arkistosarjassa A käytetään seuraavaa viitteen kirjoitustapaa: SKSÄ A nauhanumero/kortin yksikkönumero(t)
- SKSÄ A 544/8-10
Muissa sarjoissa viite kirjoitetaan seuraavasti: SKSÄ nauhasarja nauhanumero: sisällysluettelon kohta (kohdat). kartuntavuosi
- SKSÄ RN 92:1-5. 1968
Koko nauhaan viitattaessa jätetään sisällysluettelon kohdat pois.
- SKSÄ 19. 1991
- SKSÄ 92. 2016
- SKSÄ-K 23. 2003
Jos nauhasta ei ole sisällysluetteloa, viitataan kokonaiseen nauhaan tai nauhalla olevaan nauhoitustilanteeseen; tällöin nauhoitustilanteet on numeroitu juoksevasti sisällysluettelokohtien tapaan.
- SKSÄ 52:1. 1981
Viitteen yhteydessä voi esittää tarpeellista taustatietoa kuten perinteen kotipaikan, kertojan iän, sukupuolen, ammatin tai nimen. Perinteen kotipaikka ja nauhoittajan nimi sijoitetaan signumin eteen, vuosiluku ja kertojan nimi sen jälkeen. Muut taustatiedot sijoitetaan signumin jälkeen. Tiedot erotetaan tunnuksesta pisteellä tai väliviivalla.
- Oulanka. Juha Pentikäinen. SKSÄ A 552/35. 1962. Marina Takalo, s. 1898.
- Jukka Saarinen. SKSÄ 20. 1990 – Nauhoitettu 5.5.1990 Pyhäranta. Kertoja Heikki Merinen.
Fonogrammeihin ja parlogrammeihin viitataan seuraavasti: FON [kerääjä] [vuosi]:[fonogrammin nro][alanumero(kirjain yksikön tunnuksena)]
- FON Väisänen Armas Otto 1917:14a
Video-aineistoihin viitataan kuten äänitteisiin:
- SKSÄ-K 23. 2003
Mainitse lähdeviitteessä aineiston tunniste eli arkistosignum, kuvaajan nimi, jos se on tiedossa sekä aineistokokonaisuus.
- SKS KRA. Arkistosignum. Kuvaaja: Etunimi Sukunimi. Aineistokokonaisuus.
Arkistosignum muodostuu arkistosarjan lyhenteestä (esim. VRTA, KRAK, AH), tarvittaessa vuosiluvusta, kuvanumerosta ja tarvittaessa kuvan alanumerosta. Arkistosignumeita on kahta tyyppiä riippuen siitä onko kyseessä arkistosarja, johon liittyy vuosiluku vai ei.
- SKS KRA. KRAK1992:15. Kuvaaja: Merja Virtanen. Mitä söin tänään-muistitietokeruu.
- SKS KRA. VRTA1977:124. Kuvaaja: Pertti Virtaranta. Helmi ja Pertti Virtarannan kokoelma.
- SKS KRA. SKS 3464. Kuvaaja: Kyllikki Tiainen. Kyllikki Tiaisen kokoelma.
- SKS KRA. AH 513:7. Kuvaaja: Antti Hämäläinen. Antti Hämäläisen kokoelma.
Kuvatekstissä mainitse ainakin säilyttävä arkisto ja kokoelma lyhenteenä (SKS KRA) sekä kuvaajan nimi, jos se on tiedossa. Kuvatekstille varatusta tilasta ja taitosta riippuen on hyvä kirjoittaa lyhenteet auki ja lisäksi mainita aineistokokonaisuuden nimi. Kuvan arkistosignumia ei ole välttämätöntä kirjata kuvatekstiin, jos mainitset sen lähdeluettelossa.
Signum koostuu seuraavista osista: SKS KKA kyselyn nro., seurakunta, haastattelun numero (tai haastateltavan nimi, jos numeroa ei erityiskyselyssä ole) tai N, jos haastattelu on myös nauhalla
SKS KKA 4. Konttinen, Veikko
SKS KKA 1. Alavus 3 N
Kontekstitietoja voi antaa tämän jälkeen, käyttäen välimerkkinä esimerkiksi viivaa. Näitä tietoja voivat olla kerääjän nimi, informantin nimi, informantin taustatietoja (syntymävuosi ja -paikka, ammatti, sukupuoli), haastattelun ajankohta, haastattelunauhan/nauhojen numerot.
Kirkollisen kansanperinteen arkiston kuvanumerot ovat muotoa KKA-KUVA päänumero: kuvanumero
KKA-KUVA 8301:251
Tietokannassa oleviin SKVR-teksteihin viitataan SKVR-numerolla, joka koostuu SKVR-teoksen osan roomalaisesta numerosta ja runon numerosta teoksessa. Myös tekstiin sisältyvän arkisto- tai julkaisuviitteen käyttö on suositeltavaa. Lisäksi mainitaan SKVR-tietokanta ja päivämäärä, jolloin tietokantaa on käytetty.
- SKVR VII5 3342 (Angervo, P. A. n. 10. – 27/11 06). Saatavissa myös elektronisessa muodossa [viitattu 27.2.2015]: . URN:[NBN:fi-fe20051411.]
Runohakemistoon viitataan otsikkotiedolla. Lisäksi on mainittava SKVR:n runohakemisto ja päivämäärä, jolloin hakemistoa on käytetty.
SKVR-tietokannan runot ovat vapaasti käytettävissä yksityiseen ja kaupalliseen käyttöön, kun SKS mainitaan alkuperäisenä tekijänä. Runot on lisensioitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen lisenssillä.
Infotekstit ja sovellus ovat tekijänoikeuden alaisia.
Joensuun toimipisteen aineistoihin viittaaminen
Kun viittaat arkistoaineistoihin, mainitse aina säilytyspaikaksi SKS:n arkisto, Joensuun toimipiste. Joensuun toimipisteen entisen nimen (Joensuun perinnearkisto) lyhenne JPA on edelleen käytössä viitteissä.
Alla on esimerkkejä arkistoaineistoihin viittaamisesta. Kysy tarvittaessa lisäohjeita.
Lähdeluettelossa mainitse tiedot säilyttävästä arkistosta ja kerro lyhenteiden merkitys:
SKS JPA = Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto, Joensuun toimipiste
JpaS = Joensuun kerääjäkäsikirjoitukset
JSP = Joensuun spontaanikäsikirjoitukset
JpaN = Joensuun äänitteet
KarTL = Karjalan tutkimuslaitoksen äänitteet
JpaV = Joensuun videot
JpaK = Joensuun kuvat
KTLK = Karjalan tutkimuslaitoksen kuvat
Jos et käytä yksittäisiä tekstiviitteitä, mainitse Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto, Joensuun toimipiste aineistojen säilytyspaikaksi.
Lähdeviitteessä mainitse arkistosignum. SKS JPA, kerääjä (luovuttaja), arkistosarja, yksikkö- tai sivunumerot sekä vuosiluku (= arkistointivuosi).
Esimerkkejä lähdeviitteistä
SKS JPA. Kajoksinen, Martta JpaS 1–6.1987
SKS JPA. JSP 1.2009
SKS JPA. Joensuun paikat 686–696.2002
SKS JPA. JpaN 54.2007
SKS JPA. KarTL 1-29.1973
SKS JPA. JpaV 2.1999
SKS JPA. JpaK 62–69.1985
SKS JPA. KTLK 1-354.1973
Sivun taustakuva: Elias Lönnrotin muistiinpanoja.