Kuukautisten kaari – miksi sillä on väliä kaikille?

Raivohullu kerran kuussa”, ”Kierto kertoo paljon – Kannattaako kuntoilijan seurata kuukautiskiertoaan ja jopa suunnitella treenit sen mukaan?”, ”Erityisesti nuoret kokevat häpeää kuukautisistaan – Parikymppinen Meri Papunen pyrkii puhumaan menkoista silloinkin, kun se ei tunnu mukavalta”. Kuukautiset puhuttavat. Henkilökohtaisena ja intiiminä pidetystä tavallisesta ja välttämättömästä ruumiintoiminnosta ei ehkä olla puhuttu aiemmin samaan tapaan julkisesti, mutta kuukautisiin on läpi historian liitetty huomattavan paljon erilaisia uskomuksia.

Kuukautiset ovat tänä päivänä yhtä aikaa yksityiset ja julkiset ja niin lääketieteen kuin kulutuksenkin rajapinnassa. Käsitykset kuukautisista ja niihin suhtautuminen ovat historian kuluessa ja maailman eri kolkissa vaihdelleet, mutta valitettavan usein kuukautisia on käytetty eronteon välineenä. Menstruointiin on kautta aikojen liittynyt haitallisia uskomuksia, häpäisemistä ja monitahoista epätasa-arvoa. Joskus kuukautisia on pidetty sairaudenomaisena tilana, ja stereotypiat ovat toistaneet käsityksiä menstruoivista naisista irrationaalisina tai emotionaalisesti epävakaina. Ei-menstruoivien suhtautuminen kuukautisiin ja menstruoiviin on keskeistä: tutkimusten mukaan kuukautisiin liittyvillä asenteilla on väliä, sillä negatiivisilla uskomuksilla on kielteisiä vaikutuksia muiden muassa menstruoivan terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaaliseen asemaan.

Menstruaatio koskettaa puolta maailman väestöstä ja välillisesti myös ei-menstruoivia ihmisiä. Miksi näin normaaliin asiaan on liitetty niin paljon negatiivisia mielleyhtymiä ja luotaantyöntäviä käsityksiä?

Perinteisesti kuukautiskäsityksiä ovat tuottaneet erilaiset traditiot, kulttuurit ja uskonnot. Menstruoiva on voitu eristää kuukautisten ajaksi kuukautismökkiin tai hän ei ole saanut suorittaa uskonnollisia rituaaleja. Nykyaikana lääketieteen, yhä laajemmin ulottuvilla olevan tiedon ja globalisaation myötä kuukautiskäsityksiä luovat ja ylläpitävät esimerkiksi tiedotusvälineet, kaupalliset toimijat, sosiaalinen media ja erilaiset kansainväliset verkkoympäristöt. Viime aikoina Suomessakin kuukautiset on nostettu keskustelunaiheeksi, kuten yllä mainituissa uutisjutuissa.

Vuonna 1982 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon tallennettiin kuukautiskysely, joka selvitti suomalaisten kuukautisiin liittyviä muistoja ja uskomuksia. Tästä aineistosta syntyi Helsingin yliopiston silloiselle Kansanrunouden laitokselle pro gradu -tutkielma, joka käsitteli kuukautismuistoja suomalaisessa kulttuurissa 1800-luvun lopulta 1940-luvulle asti.

Kuukautisiin suhtautumisen ja niihin liittyvien uskomusten lisäksi tutkielma käsitteli vastaajien muistoja ja kokemuksia kuukautishäiriöiden hoidosta, kuukautissuojien käytöstä ja kuukautisista käytetyistä nimityksistä. Kuukautisista ei kodin piirissä puhuttu, ja ne olivatkin monesti järkytys vuosisadan alkupuolella eläneelle tytölle. Vielä vuosisadan vaihteessa kuukautissuojia käytti lähinnä sivistyneistö. Kuukautisnimityksiä tutkielma taas listaa runsaat sata, sillä arkaluontoisesta asiasta käytettiin tavallisesti kiertoilmauksia.

On kulunut lähes sata vuotta siitä, kun suomalaisten kuukautiskäsityksiä on viimeksi tutkittu.

Menstruaation Uskomukset (MenU) -tutkimusryhmä on nyt toisintanut kuukautiskyselyn nykypäivään tuotuna. Kuukautisten kaari -muistitietokeruussa olemme kiinnostuneita kuukautisista niiden alusta päätökseen sekä siitä, minkälaisia käsityksiä ja uskomuksia kuukautisiin liittyy, kuinka yksityistä asiaa hallitaan julkisessa tilassa, ja millaista tämän päivän suomalaisten ymmärrys kuukautisista on. Entä liittyykö menstruaatioon vielä jälkimodernissa, tieteellisen maailmankuvan läpäisemässä ja paljolti maallistuneessa lännessä tabuja ja erilleen asettamista – jotain sosiaalista järjestystä uhkaavaa? Millä tavalla vanhat traditiot liittyvät nykypäivän menstruaatiouskomuksiin? Edustamamme uskontotieteellinen näkökulma on tarpeellinen tieteenala kuukautisiin liittyvien uskomusten, tabujen ja käsitysten tarkasteluun.

Sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkija professori Chris Bobelia seuraten katsomme, että menstruaatiotutkimuksella on väliä: tutkimus voi paljastaa ja purkaa muiden muassa sosiaalista, kulttuurista, uskonnollista ja poliittista epätasa-arvoa.

Kuukautisten kaari -keruuseen voi osallistua 30.11 saakka.

Tutkimusryhmä MenU (Menstruaation Uskomukset) selvittää kuukautisiin kohdistettua puhetta ja uskomuksia Suomessa. Hankkeen tutkijoina toimivat Mitra Härkönen, Katri Karhunen, Laura Kokkonen ja Heidi Rautalahti-Liljanto Helsingin yliopiston Teologisesta tiedekunnasta.

Lähteet

Forstadius, A. (1986). “Maijalla on tänään huonot päivänsä”: kuukautiset suomalaisessa kulttuurissa 1800-luvun lopulta 1940-luvulle. Helsingin yliopisto, pro gradu -tutkielma. Folkloristiikan laitos, S-sarja, 343.

Johnston-Robledo, I. & J. C. Chrisler (2020). The Menstrual Mark: Menstruation as Social Stigma. Teoksessa C. Bobel et al. (toim.), The Palgrave Handbook of Critical Menstruation Studies. Singapore: Springer Singapore, 181–199.

Kissling, Elizabeth Arveda (2020). Menstruation as Narrative. Bobel, Chris. et al. The Palgrave Handbook of Critical Menstruation Studies. 1st ed. 2020. Singapore: Springer Singapore, 2020. Web. 865-868.

SKS KRA. Nenonen, Annukka, Kuukautiskysely. 1982.

Winkler, Inga T. (2020). Introduction: Menstrual as Fundamental.  Bobel, Chris. et al. The Palgrave Handbook of Critical Menstruation Studies. 1st ed. 2020. Singapore: Springer Singapore, 2020. Web. 9-13.

Kommentoi ja keskustele

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia.

Mitra Härkönen

Akatemiatutkija, FT, VTM Mitra Härkönen (Helsingin yliopisto) on koulutukseltaan uskontotieteilijä ja antropologi. Hän on erikoistunut uskonnon, sukupuolen ja maahanmuuton kysymyksiin.

Katri Karhunen

TT Katri Karhunen (Helsingin yliopisto) on uskontososiologi, joka on keskittynyt aiemmassa tutkimuksessaan naisten ammatilliseen toimijuuteen työelämässä.

Laura Kokkonen

TT Laura Kokkonen on uskontososiologi, joka on perehtynyt kulutuskulttuurin teoriaan ja tutkinut suomalaisten uskontoinstituutioiden markkinointia.

Kuva: Elli Alasaari / Lapin Kansa.

Heidi Rautalahti-Liljanto

Post doc -tutkija, TT Heidi Rautalahti-Liljanto (Aalto-yliopisto) on digitaalisten pelien tutkija, pelillisyyssuunnittelija ja uskontotieteilijä. Hän on perehtynyt digitaalisten toimintaympäristöjen käyttäjien merkitysten luonnin sekä uskonto- ja uskomuskäsitysten tarkasteluun.

Uutiset ja puheenaiheet

14.2.2025 - Uutiset

Millaisia ystäviä sinulla on? – Kerro SKS:lle kokemuksistasi

Placeholder image
14.2.2025 - Blogi

Salaisia kansioita etsimässä – Toini Havun muistiinpanot Kersti Bergrothin elämän viimeisestä rakkaudesta

11.2.2025 - Blogi

Kasarilta 20-luvulle -seminaarissa muisteltiin kirjallisuudentutkimuksen oppihistoriaa