Matka 1930- ja 70-lukujen Vallilaan Helvi Hämäläisen valokuvissa ja päiväkirjoissa

Valokuvat ovat jääneet historiantutkimuksen lähdeaineistona usein tekstien varjoon ja saaneet pikemminkin kuvittajan tai visualisoijan roolin. Valokuvia kuitenkin voidaan tutkia myös ensisijaisesti, ja hyödyllistä on myös niiden tarkasteleminen  yhdessä muiden aineistojen kuten kirjallisten lähteiden kanssa.

Näitä kysymyksiä olen pohtinut kuluneena syksynä korkeakouluharjoittelussa SKS:n arkistossa kirjallisuuden ja kulttuurihistorian valokuva-aineistojen äärellä. Työ kuvien järjestämisen ja luetteloinnin parissa on innostanut pohtimaan, millaisia aiheita ja kysymyksiä henkilöarkistojen valokuville voidaan esittää.

Kirjailija Helvi Hämäläisen arkiston valokuvat voivat avata kiinnostavalla tavalla hänen ajatuksiaan ja kokemuksiaan, kun niitä lähestytään nostalgian käsitteen näkökulmasta. Se on monimuotoinen ilmiö, kokemus ja tunnetila, jonka merkityksestä Hämäläiselle hänen valokuvansa voisivat mahdollisesti kertoa.

Hämäläisen arkiston laajassa, koko hänen elämänsä käsittävässä kuvakokoelmassa on paljon valokuvia hänestä itsestään sekä hänen perheestään ja ystävistään. Kuvien aiheena ovat usein myös erilaiset paikat, tilat ja maisemat: keskeisiksi nousevat Hämäläisen kodit Helsingissä ja Espoossa sekä Härjänojan kylä Somerolla ja siellä sijainnut kesäpaikka. Valokuvat Hämäläiselle tärkeistä paikoista voivatkin avata  kiinnostavia näkymiä hänen tunteisiinsa, kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa, sillä ne kertovat muistellun ajan ja paikan merkityksestä kokemiselle.

Eräässä Helsingin Vallilassa mahdollisesti 1970-luvun aikoihin otetussa valokuvassa Hämäläinen on kuvattu punaruskean rakennuksen porttikongin edustalla. Kuva on otettu Vallilassa osoitteessa Suvannontie 17, jossa Hämäläinen asui 1930-luvulla lapsensa Juhani Haapmanin ja äitinsä Iida Hämäläisen kanssa. Suvannontien kodissa syntyi Hämäläisen vuonna 1935 julkaistu läpimurtoromaani Katuojan vettä, joka kuvaa helsinkiläisen työväestön elämää 1930-luvun pula-aikana.

Tietämättä valokuvan käyttötarkoitusta tai kuvaajaa katson sen ilmentävän kuvauspaikan merkitystä Hämäläiselle. Entisen Vallilan kodin luona otettu kuva kertoo Hämäläisen konkreettisesta palaamisesta eletyn elämän paikkaan vuosikymmeniä myöhemmin siellä asumisesta. Mielestäni se ilmentää myös eräänlaista menneeseen kohdistuvaa katsomista ja muistelua, mahdollisesti kaihoaviakin tunteita.

Niitä voitaisiin kutsua myös kreikan kielestä juontuvalla nostalgian käsitteellä, joka muodostuu sanoista nostos, paluu ja algos, tuskallinen. Nostalgian käsite syntyi uuden ajan alussa lääketieteelliseen kirjallisuuteen kuvaten sairauden kaltaista koti-ikävää ja sai uusia merkityksiä 1900-luvulle tultaessa, jolloin se alettiin nähdä myös sopeutumattomuutena ja muutosvastarintana. Nostalgialla tarkoitetaan usein menneiden aikojen ja kokemusten kaipaamista ja ikävöintiä, mutta se voi kohdistua myös tulevaisuuteen. Siihen on tunnetilana liitetty esimerkiksi henkilökohtaista tuskaa, melankoliaa ja kaihoa sekä lohduttavaa, kultareunaista muistelua ja unelmointia. Nostalgian on nähty kiinnittyvän paikkoihin, ja näin voidaan ajatella olleen Hämäläisenkin kohdalla, jolle Vallilan koti näyttäytyy merkityksellisenä paikkana.

Kuvasarjan toinen valokuva on kuvattu Suvannontiellä kadun puolelta. Hämäläinen seisoo aidan edustalla, joka rajaa iäkkäiden puutalojen pihaa. Hän on kääntynyt osittain kameraa kohti ja katsoo siihen hymyillen näyttäen iloiselta ja tyytyväiseltä. Kuvaustilanteessa voisi mahdollisesti olla kyse entisen kodin ympäristön esittelemisestä, sillä valokuvan taakse Hämäläinen on kirjoittanut, että Suvannontie 17 on ”vasemmalla pihan puolelta nähtynä”. Kera kirjoitetun kuvatekstin tulkitsen valokuvan kertovan Hämäläisen muistelun ja tunteiden kohdistumisesta laajemminkin Vallilaan ja entisen kodin ympäristöön, jota myös on haluttu ikuistaa, muistaa ja esitellä.

Hämäläisen valokuvat ovatkin oiva esimerkki siitä, kuinka kuvalliset ja kirjalliset aineistot voivat toimia hyvin keskinäisessä vuoropuhelussa. Muita lähteitä kuten Hämäläisen kirjoittamia päiväkirjoja hyödyntämällä on mahdollista rakentaa Vallilassa otetun valokuvan tulkintaa, ja näin avata lisää nostalgisuuden kokemusta.

Hämäläisen arkiston päiväkirja-aineisto on poikkeuksellisen kattava. Päiväkirjoissaan Hämäläinen kirjoittaa tarkasti kaikesta arjessaan tapahtuvasta, minkä lisäksi hän palaa kirjoittaessaan myös vuosikymmenien taakse menneisyyteen. Hän muistelee ihmisiä, matkoja, paikkoja, maisemia ja kesänviettoja, ja palaa yhä uudelleen ajassa taaksepäin, usein 1930-luvulle. Eräässä päiväkirjassa 10. huhtikuuta vuonna 1978 Hämäläinen kirjoitti Pentti Knuutisen kanssa Vallilaan tekemästään valokuvausretkestä, joka voisi mahdollisesti olla samainen, jossa edellä esitellyt valokuvat kuvattiin. Päiväkirjamerkinnässä hän käy myös muistelemaan Vallilaa 1930-luvulla:

Hämäläisen kirjoittaessa Vallilasta mennyt ja nykyinen elämä vertautuvat ympäristön muutoksen kautta, kun hän kirjoittaa kaupunginosan tutuista, mutta kadonneista liiketiloista ja ajan kuluessa suuriksi kasvaneista lehmuksista. Samalla Vallila yhdistyy merkitsemään toivon täyteistä ja kaihottua nuoruuden aikaa: askeleetkin sen kaduilla olivat kevyitä, kuten hän kuvaa nostalgisesti. Nuoruuteen yhdistyvät paikat herättävät Hämäläisessä myös romanttista muistelua niissä yhdessä Olavi Paavolaisen kanssa vietetyistä hetkistä sekä palauttavat mieleen auringonpaisteessa kylpeviä muistoja pienen lapsen äitiydestä.

Helsingin Vallilassa kuvatut valokuvat avaavat kiinnostavasti Vallilan merkitystä eletyn elämän paikkana Helvi Hämäläiselle. Vuosikymmeniä siellä asumisen jälkeen otetuissa valokuvissa Vallilan koti ja sen ympäristö näyttäytyvät hänelle merkityksellisenä ja nostalgisesti koettuna paikkana. Hämäläisen päiväkirjakirjoitusta tulkiten nostalgia kohdistui menneeseen nuoruuden aikaan ja sen ihmissuhteisiin, joista Vallila ympäristöineen muistutti häntä.

Helvi Hämäläisen arkisto. SKS:n arkisto, kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelma (SKS KIA).

Grönholm, Pertti & Paalumäki, Heli. 2024. ”Nostalgia: Tunteita, muistoja ja identiteettien rakentamista”. Historiallinen aikakauskirja, 121(2), 108-112. https://doi.org/10.54331/haik.144652.

Hämäläinen, Helvi & Haavikko, Ritva. 1993. Ketunkivellä: Helvi Hämäläisen elämä 1907-1954. WSOY: Porvoo.