Ruokapöydän ääressä

Säveltäjä, kapellimestari Leevi Madetojan arkiston kuvakokoelmissa on valokuva, jossa Madetoja istuu kahden mieshenkilön kanssa pöydän ääressä. Pyöreällä pöydällä on kuviollinen pöytäliina, jonka päällä on kukkamaljakko, korkea jalallinen hedelmävati ja viinirypäleastia. Kuvan vasemmassa laidassa istuva henkilö on selkänojallisessa tuolissa, jalat ristissä, kädet tuolin käsinojilla. Madetoja istuu keskimmäisenä pöydän takana ja nojaa pöytään. Kuvan oikeassa laidassa istuva mieshenkilö taas on asettunut jonkinlaisen selkänojattoman istuimen, ehkä divaanin jalkaosan päälle. Kuva on kiehtova, koska se tuntuu jotenkin teatraaliselta, jopa lavastetulta. Madetoja ja toinen suoraan kameraan katsova henkilö tuntuvat haastavan kuvaajaa katsellaan ja asennoillaan, kun taas kolmas henkilö on kuin olisi juuri hörppäämässä kahvikupistaan, silmät melkein kiinni.

Olen syksyn korkeakouluharjoitteluni aikana SKS:n arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kuvakokoelmien valokuvia järjestäessäni ja inventoidessani päässyt kurkistamaan valokuvauksen historiaan aina 1900-luvun alun visiittikorttikuvista ja perhekuvista 2000-luvun vaihteen värivalokuviin, niin kutsuttuihin kymppikuviin sekä monenlaiseen siltä väliltä. Kuvien aiheet ovat vaihdelleet aina perhekuvista maisemakuviin sekä Suomessa että ulkomailla ja valokuvia on tullut vastaan myös esimerkiksi kissoista, taloista, lotista, työnteosta, kasveista, lapsista ja interiööreistä. Vaikka koen kaikenlaisia aiheita esittävät valokuvat kiinnostaviksi, huomaan pysähtyväni aina uudelleen ruokapöydän ja kahvittelujen ääressä otettuihin kuviin.

Näitä valokuvia on otettu niin tavallisessa arjessa kuin juhlassa, syntymäpäivillä, häissä, hautajaisissa, ristiäisissä ja vuodenkiertoon liittyvissä juhlissa sekä eri yhdistysten että järjestöjen pikkujouluissa ja illallisilla. Pöytien äärillä on istunut suomalaisen kulttuurin ja politiikan merkkihenkilöitä, kirjailijoita, taitelijoita, akateemikkoja, mutta myös kansaa pirteissään. Ruoka- ja kahvipöytävalokuvissa on kuvia sotilaista sekä tunnistamattomista henkilöistä eri ympäristöissä ja miljöissä, ulkona ja sisällä. Kuvien ottopaikkoina on parantoloita, varuskuntia, koteja, järjestöjen tiloja, työpaikkoja, oppilaitoksia ja puutarhoja. Perinnekerääjät ovat ottaneet kahvi- ja ruokapöytäkuvia Suomessa sekä ulkomailla ja myös keruiden kautta on tullut aiheeseen liittyviä kuvia. Joissain kuvissa henkilöt katsovat suoraan kameraan, joissain taas kuva on otettu kesken keskustelun tai muuten hetkellä, jolloin henkilö ei välttämättä ole huomannut tulleensa ikuistetuksi. Osa ruoka- ja kahvipöytäkuvista tuntuu epämuodollisilta, kun taas jotkut hyvinkin muodollisilta.

Mitä menneisyyden ruoka- ja kahvipöydissä otetut kuvat voivat kertoa meille? Historiantutkimuksen kannalta valokuvat vaativat jonkinlaista taustatietoa tai kontekstualisoimista, mutta on myös valokuvia, joista ei ole saatavissa mitään taustatietoa. Ne ovat kuitenkin valokuvia ruokailuhetkistä siinä missä muutkin valokuvat. Ruokapöydän ääressä otetuissa kuvissa tilanne on usein ollut intiimi; kuvat on otettu perhepiirissä tai ainakin suljetussa, yksityisessä tilassa tietyllä porukalla, joten kuva itsessäänkin on intiimi. Joskus menneisyyden valokuvissa ruokapöydät on viety ulkoilmaan, jolloin ruokapöydän ääreen tulee toisia ulottuvuuksia, esimerkiksi aistien näkökulmasta. Toisissa ruokapöydän ääressä otetuissa kuvissa taas on kyse edustustilaisuudesta tai juhlista, jolloin valokuva kertookin jotain muuta. Ruokailuun, kahvitteluihin ja illallisiin liittyy monenlaisia tunteita, ajatuksia ja hetkiä, jotka voivat olla läsnä ruokailuhetkessä tai jälkikäteen muistellessa ja valokuvia katsoessa. Lisäksi pöydän ääressä otetut kuvat avaavat menneisyyden ruokakulttuuria ja -tapoja. Esimerkiksi suomentaja, kirjailija ja esseisti Liisa Enwaldin arkiston valokuvassa Enwald hymyilee kameralle kahvipöydässä hieman pahastuneen oloinen kissa sylissään. Pöydällä oleva joulukuusi ajoittaa kuvaushetkeä. Kuvatekstiksi albumiin Enwald on kirjoittanut ”Hauskaa joulua 1998!”. Kameran salama heijastuu ikkunasta siten, ettei kuvaajaa voi erottaa. Mutta kahdesta kahvikupista, lautasesta ja jälkiruokaviinilaseista pöydän päällä voi päätellä paikalla olleen toisen henkilön, joka on mitä ilmeisimmin ottanut kuvan, eikä sitä ole otettu esimerkiksi itselaukaisijalla. Enwald on kirjoittanut esseen joulukuusesta ja sen merkityksestä sekä kertonut yksin viettämästään joulusta ja siihen liittyvästä yksinäisyydestä, mutta ainakin tuona jouluna Enwald on ollut toisen henkilön seurassa.

Erääseen Helvi Hämäläisen mustavalkoiseen valokuvaan kiinnitän huomiota suojatessani Hämäläisen laajaa kuvakokoelmaa. Valokuvassa joukko ihmisiä istuu ison ruokapöydän ääressä, pöytä on katettu aterimineen ja kukka-asetelmineen. Osa ruokailijoista on syventyneenä keskusteluun. Leipälautanen, jossa on sekä ruisleipää, että vaaleaa leipää, on juuri siirtymässä kädestä toiseen kun suljin on räpsähtänyt. Lisätietona on ”Mikkelin kirjallisen illan jälkeen illallinen Kirjakauppias Tikkasen luona vuonna 1943”. Kuva pysäyttää monestakin syystä: se on otettu mahdollisesti tavanomaisen kirjallisen kokoontumisen jälkeen: useinhan kirjailijat ja kirja-alan ihmiset kokoontuvat syömään, kuten muutkin ammattiryhmät. Mutta erityisesti kiinnitin kuvassa huomiota siihen, että osa pöydän ääressä istuvista miehistä on pukeutuneena sotilaspukuun. Erilaiset poikkeusolot ja kriisiolot yhteiskunnassa herättävät kiinnostusta, tässä kuvassa ne eivät oikeastaan näkyisi muuten kuin sotilasasuissa sekä päivämäärätietona, joka tulee ilmi itse asiassa valokuvan ulkopuolelta. Valokuva itsessään on otettu hieman yläviistosta, eikä ruokapöydässä istuvien tasolta, mistä katsojalle tulee vaikutelma, että ikään kuin tirkistelisimme tätä ruokahetkeä.

Hämäläisen kuvaan liittyvä toinen taustatieto osoittaa, että kaikki ruokapöydän ääressä vietetyt hetket eivät ole välttämättä nautinnollisia. Kuvan takana on henkilölistauksen lisäksi kirjoitettuna jopa päiväkirjamainen merkintä: ”Ensimmäinen tapaaminen O.P.n kanssa, emme puhuneet keskenämme, emme tervehtineet. O.P. ei tervehtinyt”. Hämäläinen viittaa kuvassa olevaan Olavi Paavolaiseen, jonka kanssa hänellä oli ollut suhde. Kyseessä on siis valokuvan takana olevan tekstin mukaan ensimmäinen kerta, kun he ovat nähneet suhteen päättymisen jälkeen. Hämäläinen itse kuitenkin kirjoittaa Ritva Haavikon kanssa tekemässään elämäkerrassa, ettei vuoden 1941 jälkeen nähnyt Paavolaista vuosiin. Kohtaaminen tapahtui vasta vuonna 1945, kun Hämäläinen astui elokuvateatteri Adlonista ulos ja Paavolainen sattui seisomaan kadulla. Tämä tieto on ristiriidassa yllä olevan kuvan kuvatekstin kanssa. Ihmisen muisti voi olla häilyväinen ja toisaalta elämäkerrassa voidaan jättää mainitsematta tai kertomatta asioita tarkoituksella. Hämäläinen on erikseen alleviivannut ”emme tervehtineet” -tekstin, jolloin voisi ajatella hänen halunneen korostaa tervehtimättä jättämisen merkitystä.

Valokuvat ihmisistä ruokapöydän ääressä lävistävät eri yhteiskuntaluokat, ammatit ja paikat. Kuten menneisyydestä puhuttaessa aina, niin myös ruokapöytäkuvissa on aukkoja. Kaikkia ruokahetkiä ei ole kuvattu, kuvaustilanteet ovat voineet vaihdella, eikä kaikilla ole välttämättä edes ollut ruokapöytää. Tai sitten kuvat eivät ole jostain syystä säilyneet tai päätyneet arkistoon. Sekä valokuva itsessään, että valokuvan tulkinta ovat sidottuja omaan aikaansa, jolloin syntyy monitasoinen valokuva, joka elää ajassa ja paikassa yhä uudestaan. Menneisyyden ruoka- ja kahvipöytien ääressä otetuissa valokuvissa näkyy koko elämän ja tunteiden kirjo, joten niihin tiivistyy visuaaliseen muotoon jotain olennaista ihmisenä olemisesta sekä elämisestä, mikä on nähtävissä vuosikymmeniä kuvaustilanteen jälkeen.

SKS KIA Leevi Madetojan arkisto. Leevi Madetoja kuvattuna kahden miehen kanssa kahvipöydän ääressä. KIAK2004:66:9, kuvaaja ei tiedossa.

SKS KIA Aino Kallaksen arkisto. Naisia kahvipöydän ääressä kuvattuna. KIAK2002:690:1. Kuvaaja ei tiedossa.

SKS KIA Ilmari Kiannon arkisto. Ihmisiä ulkona pöydän ääressä. KIAK2005:101:57. Kuva otettu 1930-luvulla, kuvaaja ei tiedossa.

SKS KIA Helvi Hämäläisen arkisto. Illallinen kirjakauppias Tikkasen luona. KIAK2004:2:330. Kuva otettu 13.12.1943, kuvaaja ei tiedossa.

SKS KRA Heikki Klemolan kuvakokoelma. Opettajia kahvittelemassa. Heikki Klemolan valokuvia koulutoimesta Aunuksen Kuujärveltä. KRAK1984:481.