Lasten laatimia omatekoisista lehtiä.

Koirat päätoimittajina, pehmolelut haastateltavina – lasten tekemät lehdet ilmentävät iloa ja rajatonta luovuutta

Lasten laatimia omatekoisista lehtiä.
Kuva: Tea Åvall, SKS.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Museo Leikki keräsivät muistoja lasten tekemistä lehdistä. Keruuseen saapuneet vastaukset osoittavat, että itse tehdyt lehdet tarjosivat lapsille paitsi iloa ja ajanvietettä, myös keinon ilmaista itseään ja käsitellä aikuisten maailmaa omalla tavallaan.

Muistitietokeruuseen Lasten tekemät lehdet lähetetyt muistot ulottuivat aina 1940-luvulta tähän päivään. Keruuseen saatiin 67 vastausta ja 160 valokuvaa. Ilahduttavan moni lähetti SKS:n arkistoon myös alkuperäisen lehden. Vastaajat kertovat, kuinka omiin lehtiin haettiin usein mallia kotiin tilatuista lehdistä. Horoskoopit, tv-ohjelmat ja lukuisat mainokset löytyvät myös lasten lehtien sivuilta. Aikuisten lehtien lööpeistä tuttuja sensaatiota ja juoruja lähestyttiin lasten lehdissä parodian tai huumorin keinoin.

Usein lehdet kuitenkin käsittelivät itselle tärkeitä asioita, kuten lemmikkejä, urheilua tai leluja. 2000-luvun alussa ilmestynyt Sweden, joka keskittyi ruotsalaisen populaarikulttuurin pilkkaamiseen, lienee lehtityyppien laajassa kirjossa ainoa laatuaan.

Kissakulma, Satulähettiläiden ammattilehti, Illan virkistys. Keruuaineisto osoittaa, että lapsikin ymmärtää nimen painoarvon. Lehden nimi valikoituikin harvoin sattumalta:

”Lehden tekoon ja nimeen vaikutti nimimerkki Arijoutsi. Hän julkaisi noin neljä kertaa vuodessa ilmestynyttä Arijoutsin Pippuria. Siinä oli pienelle pojalle lukemista ja osittain ymmärtämistä. Kaikkea ei ehkä vielä tajunnut, mutta ihmettä ja kummaa jäi mieleen. Niinpä oman lehteni nimeksi tuli Manteli. Se tuntui olevan pippuria makeampi.”

Mies s. 1938

Lehden tekemiseen liittyi monenlaista jännitystä:

”Muistan ensimmäisen toimituskokouksen ja sen sähköisen innostuksen, joka oli ilmassa. Idea ei lähtenyt meistä lapsista – ainakaan muistaakseni – vaan äidit jutun kehittivät. Mukana oli Tiinan ja Tommin äiti Milla sekä Jaskan ja Sampan äiti Eija, joista jälkimmäisestä tuli päätoimittaja. Myös Milla oli avainasemassa, sillä hänen puolisonsa oli töissä eduskunnassa, joten valokopiot tulivat ilmaiseksi. Rikos on jo vanhentunut, joten voin kertoa, että siellä Visakkoa monistettiin hallituksen esitysten ja valiokuntalausuntojen joukossa, eikä kukaan kuulemma huomannut mitään, koska eduskunnan kopiomäärät olivat päätä huimaavia. Tämä sai meidät lapsetkin seuraamaan uutisista kuvia suuresta salista – pohdimme, josko joskus olisi käynyt niin, että lehtemme olisi lipsahtanut väärään pinoon ja ihan peräti kansanedustaja löytäisi sen pöydältään…”

Nainen s. 1979

Vastauksista avautuu lehtien merkitys tekijälle. Ensisijaisesti lehtien tekeminen oli lapsille iloa ja ajanvietettä, mutta myös tapa ilmaista itseä ja tarkastella aikuisten maailmaa lapsen keinoin. Oman lehden toimittaminen saattoi myös toimia tärkeiden ominaisuuksien vahvistajana:

Suka ei ollut ulkoasultaan täysin viimeistelty, eikä sen sisältö ollut mitenkään omaperäistä eikä oivaltavaa. Sain lehdestä kuitenkin kannustavaa palautetta ainakin vanhemmiltani. Varhaisteinin itseluottamusta ja toimijuutta tuki omien tuotosten saaminen valmiiksi ja muille jaettavaksi.”

Nainen s. 1983

”Lehtien toimittaminen opetti minulle itsekuria ja laatimani aikataulun noudattamista, koska olin päättänyt, että lehti ilmestyy säännöllisesti kerran kuukaudessa. Sen tekeminen kehitti luovaa ajattelua, itsenäistä työskentelyä, kirjoittamista ja visuaalista suunnittelua.”

Nainen s. 1967

Ruudullinen rautias -lehti toi toimittajalleen kaivattua hyväksyntää:

”Teimme lehteä sekä kotona että koulussa ja melko varhaisessa vaiheessa päätimme tuoda lehden luettavaksi luokkalaisillemme ja ilahduimme kun huomasimme, että se otettiin luokassa hyvin vastaan. Emme olleet luokkamme suosituimpia oppilaita ja osa luokkatovereistamme varmasti myös hieman kummeksui tai jopa halveksui hevosinnostustamme, joten yllätyimme positiivisesta vastaanotosta. Uusin numero löysi nopeasti lukijansa, ja monesti meiltä myös kyseltiin, milloin seuraava numero ilmestyisi.”

Nainen s. 1996

Moni vastaaja kertoi edelleen kirjoittavansa tai piirtävänsä joko ammatikseen tai vapaa-ajallaan. Lyhtypirtin-viestin ensimmäiset numerot käsittelivät käpysotia naapurinpoikien kanssa, mutta pian päätoimittaja haki kunnianhimoisempia haasteita ja päätyi lopulta toimittajan ammattiin.

”Halusin haastatella julkkiksia, joten kaivoin Pirkanmaan puhelinluettelosta näyttelijöiden numeroita. Äitini kiellosta huolimatta soitin Sylvi Saloselle ja haastattelin hänet. Nälkä kasvoi syödessä, ja pian kutsuin itseni kylään Eila Roineelle ja Vili Auviselle. Sitten löysin Kangasalan postista koko maan puhelinluettelot ja aloin soitella sekä haastatella kirjeitse kauempana asuvia kuuluisuuksia.”

Mies s.1978

Myös lehden tekemisen yhteydessä syntyneet ystävyssuhteet voivat kantaa aikuisuuteen asti: 1990-luvun alkupuolella vaikuttaneen Tassu-lehden toimitus pitää edelleen yhteyttä Tassusiskot-WhatsApp-ryhmässä.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Museo Leikki järjestivät muistitietokeruun Lasten tekemät lehdet 1.4.–31.8.2023. Aineisto on tutkittavissa SKS:n arkistossa.

Vastaajien kesken on arvottu kirjapalkintoja. Kiitämme lämpimästi kaikkia keruuseen osallistuneita!

Haluatko tietää keruusta lisää? Ota yhteyttä SKS:n arkistoon!

Arkisto

Asiakas- ja tietopalvelu

Arkisto

+358 201 131 240

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi

Vastaa muistitietokeruisiin

Ihmisiä lukemassa pöytien äärellä kirjastossa.

Itsenäisen Suomen tieteen historia

Vastausaikaa jatkettu vuoden 2024 loppuun! Tieteentekijä! Kerro elämästäsi ja ympäristöstäsi tieteen ja tutkimuksen maailmassa 31.12.2024 mennessä. Keruu on osa laajempaa Itsenäisen Suomen tieteen historia -hanketta.

Ihmisiä heittämässä tähdenmuotoisia konfetteja ilmaan.

Juhlat elämässäni

Mitä juhlia sinä vietät? Millaiset juhlaperinteet ovat sinulle tärkeitä ja rakkaita? Kerro sinulle tärkeimmästä vuoden kierron juhlasta tai juhlista. Vastaa 31.1.2025 mennessä.

Sininen ja punainen törmäilyautolelu. Kuljettajilla vihaiset ilmeet.

Kokemuksia vihapuheesta

Keräämme kokemuksia ja näkemyksiä vihapuheesta. Miltä sen kohtaaminen, vastaanottaminen tai tuottaminen tuntuu. Mikä vihapuheen tuottamista motivoi? Miten se vaikuttaa uhreihinsa? Mitä se saa aikaan? Kerro kokemuksistasi 31.1.2025 mennessä!

Nainen turkoosissa uimapuvussa hymyilee kameralle avannosta ja pitää kiinni puutikkaista. Avannon vasemmalla reunalla palaa kynttilälyhty.

Luonnonvesiuinti

Kerro meille luonnonvesissä uimiseen liittyvistä kokemuksistasi! Vastausaikaa on 15.8.2025 asti. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Akvarellimaalaus. Lintuja sinisellä taivaalla ja istumassa puhelinlangalla.

Kuultava tulevaisuus

Kerro meille, missä on mieleesi jäänyt äänimaisema, miksi se on sinulle tärkeä tai miksi olet kiinnittänyt siihen huomiota. Entä millainen on tulevaisuuden äänimaisema? Vastaa 30.4.2025 mennessä. Arvomme vastaajien kesken kirja- ja äänitepalkintoja.

Nuori nainen ja mies katsovat ja kuuntelevat iäkästä naista, jolla on kirja edessään avattuna pöydälle.

Vanhuus monin silmin

Kerro meille, millaisia ajatuksia sinulla on vanhuudesta! Vastaa 31.10. mennessä. Arvomme kaikkien kirjoituksensa lähettäneiden kesken kirjapalkintoja.

Uutiset ja puheenaiheet

31.1.2025 - Blogi

Voiko kalevalamittaisia runoja käyttää esihistoriallisen arkeologisen aineiston täydentämiseen?

29.1.2025 - Uutiset

SKS hakee arkistotutkijaa ja kirjastosihteeriä

Placeholder image
24.1.2025 - Blogi

Yksityiskirjeistä tutkimusaineistoksi – tapaus Valev Uibopuu ja Tuuli Reijonen