Limpuista levaineihin – Kerro SKS:lle, millaisia leipiä teillä on leivottu ennen ja nyt

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä HOMINGS- ja Leivän juurilla -tutkimushankkeet toivovat kirjoituksia suomalaiseen leipään ja leipomiseen liittyvistä muistoista ja kokemuksista. Vastaa muistitietokeruuseen 31.3.2026 mennessä ja voita kirjapalkintoja!

Rievä, kakko, kyrsä, limppu, juurileipä, rieska, kukko…Leipä on tärkeä osa ruokaperinnettä, mistä kertovat leivän monet muodot ja paikalliset nimitykset. Sananlaskuissa leipä viittaa paitsi ravintoon myös laajemmin toimeentuloon.

Jos ennen leipää valmistettiin joka kodissa ja kylässä vähän eri tavalla ja eri aineksista, on leipä perinteisissä ja muuttuvissa muodoissaan edelleenkin tärkeä osa ajassa elävää pohjoista ruokakulttuuria. Matkoillaan moni kaipaa kotimaasta nimenomaan sitkeää ruisleipää. Viime vuosina suomalaiset ovat innostuneet joukolla leipomaan juurileipää.

Keräämme kokemuksia ja muistitietoa suomalaisen leivän historiasta ja nykyperinteestä. Kerro meille, millaista leipää sinun lapsuudessasi leivottiin. Millaisia tarinoita lähipiirissäsi kerrotaan leivästä tai leipomisesta? Onko mieleesi jäänyt yllättäviä sattumuksia tai villejä kokeiluita leipomiseen liittyen? Entä millainen merkitys leipomisella on sinulle nykyään? Olemme kiinnostuneita juuri sinun leipätarinastasi. 

Limpuista levaineihin – leivontamuistot ja -kokemukset -muistitietokeruun järjestää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhdessä HOMINGS– ja Leivän juurilla -tutkimushankkeiden kanssa (Oulun yliopisto). Vastausaikaa on 31.3.2026 saakka. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon, sähköisinä saapuneet myös Tietoarkistoon. Tiedotamme keruun tuloksista keväällä 2026 ja arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.