Suomen Akatemialta merkittävä tutkimusinfrastruktuurirahoitus SKS:n perinnelajikortistolle

Suomen Akatemia on myöntänyt Yhteiskäyttöiset tutkimusinfrastruktuurit -rahoitushaussa 1,3 miljoonan euron rahoituksen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinnelajikortiston kehittämiseen. Vuoden 2027 alussa käynnistyvä Avoin perinne -hanke (The SKS Folklore Online) tuo perinnelajikortiston avoimesti käytettäväksi verkossa ja kehittää uusia työkaluja sen tutkimiseen ja hyödyntämiseen.
SKS:n perinnelajikortisto on yksi maailman suurimmista suullisen perinteen kokoelmista. Systemaattisesti järjestetty noin 2,5 miljoonan kortin kokonaisuus kuuluu kansalliseen UNESCOn Maailman muisti -rekisteriin. Nykyisellään kortistoa voi kuitenkin käyttää vain paikan päällä SKS:n arkistossa.
Avoin perinne -hanke (The SKS Folklore Online) muuntaa perinnelajikortiston avoimeksi tutkimusinfrastruktuuriksi ja kehittää siihen haku-, kartta- ja visualisointityökaluja, rajapintoja sekä tekoälyllä rikastettuja sisältöjä. Samalla laaditaan vastuullisen käytön ohjeistus ja valmiita teemapaketteja sekä kehitetään digitaalisia vastineita perinteisille arkistopalveluille. Hankkeessa tehdään yhteistyötä uusien käyttäjäryhmien kuten peliteollisuuden, matkailualan ja vähemmistökielten elvyttäjien kanssa. Tuloksena on kestävä avoin infrastruktuuri, joka tukee luovia aloja, koulutusta, digitaalista humanistista tutkimusta, tekoälyn soveltamista sekä vähemmistöryhmien elinvoimaisuutta.
”Olen iloinen, että rahoituspäätös kohdistuu kulttuuriperintöaineiston ja erityisesti perinneaineiston käytettävyyden ja saavutettavuuden parantamiseen. Avoin perinne avaa uusia mahdollisuuksia digitaalisille ihmistieteille sekä tekoälyä hyödyntävälle laskennalliselle tutkimukselle, mutta samalla se tuo aineistot kaikkien ulottuville. Näin ollen hanke edistää esimerkiksi kulttuuri- ja luovien alojen innovaatioita, mutta tuo myös perinteen lähelle paikallisia yhteisöjä ajasta ja paikasta riippumatta”, sanoo SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu.
1930- ja 1960-lukujen välillä laadittu perinnelajikortisto perustuu 1800-luvun ja 1900-luvun käsikirjoituksiin, jotka dokumentoivat suomalaista, karjalaista ja itämerensuomalaista suullista perinnettä 26 perinnelajissa. Kortistoa hyödynnetään laajasti tutkimuksessa, opetuksessa, journalismissa ja taiteessa, mutta siihen pääsee tällä hetkellä käsiksi vain paikan päällä. Lisäksi se on järjestetty analogisen, perinnelajiperustaisen logiikan mukaisesti, minkä vuoksi sen käyttö on vaikeaa ilman asiantuntijan opastusta.
Uutta Avoin perinne -tutkimusinfrastruktuuria varten kortisto digitoidaan ja siitä muodostetaan rakenteistettu digitaalinen korpus, jossa metadata on yhdenmukaistettu. Se tarjoaa intuitiivisen verkkokäyttöliittymän karttapohjaisine haku- ja visualisointitoimintoineen, rajapinnat (API:t) sekä tekoälyn rikastamia datakerroksia, kuten lemmatisoinnin eli sanojen perusmuotoistamisen ja englanninkieliset käännökset. Suurten kielimallien (LLM) viimeaikainen kehitys sekä kortiston systemaattinen rakenne tekevät tämän mahdolliseksi.
Infrastruktuuria kehitetään yhdessä uusien käyttäjäryhmien, kuten pelinkehittäjien, matkailuyritysten, paikallisten yritysten sekä vähemmistökielten ja -kulttuurien elvyttämisen parissa työskentelevien toimijoiden kanssa. Myös nykyiset, erityisesti perinteentutkimusta ja muita humanistisia tieteenaloja edustavat käyttäjäryhmät osallistuvat kehitystyöhön. Näiden ryhmien tarpeet ohjaavat infrastruktuurin suunnittelua alusta lähtien sidosryhmäkartoitusten, yhteissuunnittelutyöpajojen ja toistuvan testauksen avulla.
Lisätietoja
Outi Hupaniittu
arkistonjohtaja
Arkisto
outi.hupaniittu@finlit.fi+358 40 581 7980
Lue lisää Outista


