Limpuista levaineihin – leivontamuistot ja -kokemukset
Rievä, kakko, kyrsä, limppu, juurileipä, rieska, kukko… Leipä on tärkeä osa ruokaperinnettä, mistä kertovat leivän monet muodot ja paikalliset nimitykset. Sananlaskuissa leipä viittaa paitsi ravintoon myös laajemmin toimeentuloon. Jos ennen leipää valmistettiin joka kodissa ja kylässä vähän eri tavalla ja eri aineksista, on leipä perinteisissä ja muuttuvissa muodoissaan edelleenkin tärkeä osa ajassa elävää pohjoista ruokakulttuuria. Matkoillaan moni kaipaa kotimaasta nimenomaan sitkeää ruisleipää. Viime vuosina suomalaiset ovat innostuneet joukolla leipomaan juurileipää.
Keräämme kokemuksia ja muistitietoa suomalaisen leivän historiasta ja nykyperinteestä. Olemme kiinnostuneita juuri sinun leipätarinastasi!
Vastaa 31.3.2026 mennessä ja voita kirjapalkintoja!
Keruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhdessä HOMINGS- ja Leivän juurilla -tutkimushankkeiden kanssa (Oulun yliopisto). Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon, sähköisinä saapuneet myös Tietoarkistoon. Tiedotamme keruun tuloksista keväällä 2026 ja arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.
Enemmän kuin ihmisten koteja (HOMINGS) (2024–2028 Suomen Akatemia/Oulun yliopisto), Veera Kinnunen & Tuomas Aivelo https://www.oulu.fi/fi/projektit/enemman-kuin-ihmisten-koteja-homings
Leivän Juurilla. Suomalaisen leipäkulttuurin historiaa ja nykyisyyttä. Veera Kinnunen, Ritva Kylli, Aliisa Talja ja Esa Ruuskanen. Oulun Yliopisto.
Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:
- Millaista leipää sinun lapsuudessasi leivottiin?
- Millä tavalla leipää leivottiin ja kenen vastuulla leipominen oli?
- Milloin leipää leivottiin?
- Kerrotaanko lähipiirissäsi erityisiä tarinoita leivästä tai leipomisesta?
- Onko mieleesi jäänyt yllättäviä sattumuksia tai villejä kokeiluita leipomiseen liittyen?
- Entä millainen merkitys leipomisella on sinulle nykyään? Millaista leipää ja millä tavoin teillä leivotaan?
- Miten hyödynnät eri aisteja, kuten maku- haju- tai tuntoaistia, leipomisen eri vaiheissa?
- Onko suhteesi leipomiseen muuttunut?
Vastausohjeet ja lisätietoja
Voit kirjoittaa vapaasti ja omalla tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Otamme vastaan myös valokuvia, äänitteitä, aikaisempia muistelutekstejä ja haastatteluita. Lähetä vain sellaista aineistoa, jonka lähettämiseen sinulla on oikeus tai lupa.
Kirjoita vastaukseesi suostumuksesi siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimellä tai nimimerkillä SKS:n arkistoon ja, että aineiston saa luovuttaa Tietoarkistoon käsiteltäväksi ja luovutettavaksi tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kyllä voit. Jos lähetät vastauksen postitse tai liitetiedostona, kirjoita vastaukseesi nimesi tai nimimerkkisi, yhteystiedot, syntymäaika ja ammatti. Yhteystiedot pyydämme kirjoittamaan eri sivulle kuin varsinaisen vastauksen. Merkitse kuoreen tunnus ”Leipominen”. Liitä mukaan lupa lähettämäsi aineiston arkistoimiseen SKS:n arkistoon nimellä tai nimimerkillä sekä yhteys- ja taustatiedot – voit käyttää liitteenä olevaa lomaketta.
Otamme vastaan aineistoja perinteen ja kirjallisuuden alalta. Aineistojen luovuttamisesta arkistoomme voit lukea lisää täältä.
Aineistojemme käytöstä voit lukea lisää arkiston käyttösäännöstä.
Kyllä. Voit ladata esitteen tästä
Haluatko tietää keruusta lisää? Ota yhteyttä SKS:n arkistoon!
Kuva: Tuuli Kinnunen