SKS:n tuottamat aineistot on merkitty kanteletunnuksella.
Luettelo SKS:n arkiston meneillään olevista keruista.
Luettelo kansanrunousarkiston käsikirjoitusaineistojen kerääjistä ja perinteen kotipaikoista ennen vuotta 1978 perinnelajeittain eriteltynä.
Luettelo pitää sisällään tiedot kansanrunousarkiston vanhimmista (n. 1700 – 1880) kerääjäkokoelmista.
Luettelo SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelman (vuoteen 2015 Kansanrunousarkisto) keruuaineistoista.
Kuvaajakokoelmaluettelossa on esimerkkejä tiettyjen henkilöiden valokuvaamista aineistoista. Luettelo ei ole kattava ja sitä täydennetään edelleen. Tietoja kaikista perinteen ja nykykulttuurin kokoelmaan liittyvistä valokuvaajista ei liitetä tähän luetteloon, vaan niitä voi tiedustella arkistosta.
Tietokannassa on tietoja eri arkistojen suomalaisista henkilökuvista sekä kuvatiedostoja, joita voi selata verkossa ja tilata digitaalisina kopioina. Tietokantaa ylläpitää SKS:n biografiakeskus.
Luettelo SKS:n arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmissa olevista kirjailija- ja tutkijahaastatteluista.
Luettelo perustuu Vakka-arkistotietokantaan. Yleisluettelo koostuu kahdeksan aineistokokonaisuuden luettelosta:
Luettelo SKS:n arkistossa olevista henkilöiden ja yhteisöjen luetteloiduista kirjekokoelmista.
Kuvakokoelmaluettelo kertoo keiden toimijoiden arkistoihin sisältyy valokuvia sekä kuvailee kunkin kuvakokoelman sisältöä.
Luettelot SKS:n arkistossa olevista henkilöiden, yhteisöjen ja SKS:n historiallisista lehtileikekokoelmista.
Luetteloon on koottu tietoja ns. kansankirjoittajista, joiden aineistoja on SKS:n arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmissa.
Laaja kansainvälinen kulttuurien tutkimuksen alan artikkeliviitetietokanta. Hakupalvelussa yhdistyvät tietokannat Anthropological Index (Royal Anthropological Institute) ja Anthropological Literature (Harvard University). Aineistoa on 1800-luvulta nykypäivään. Ks. käyttöehdot (EBSCO).
Virolaisten tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo, jossa on viitetietoja kirjoista, lehdistä, nuottijulkaisuista, äänitteistä, elektronisista aineistoista jne.
Europeana tarjoaa pääsyn eurooppalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoihin.
Britannian kansalliskirjaston kokoelmaluettelo. Palvelu mahdollistaa myös haun kirjaston verkkosivuilta.
Virolaisten lehti- ja kokoomateosartikkelien viitetietokanta.
Saksan kansalliskirjaston kokoelmaluettelo.
Yhdysvaltain kongressin kirjaston kokoelmaluettelo.
Ruotsalaisten yliopistokirjastojen ja muiden tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo, jossa on viitietoja kirjoista, lehdistä, artikkeleista, nuottijulkaisuista, elektronisista aineistoista jne.
Laaja kansainvälinen kirjallisuudentutkimuksen, folkloristiikan ja kielitieteen bibliografia, jossa on viitetietoja lehti- ja kokoomateosartikkeleista ja kirjoista. Viitetietojen lisäksi tietokannassa on yli tuhannen lehden artikkeleita kokonaisina teksteinä. Ks. käyttöehdot (EBSCO). SKS:n kirjasto tallentaa tietokantaan tietoja suomalaisista perinnetieteellisistä julkaisuista.
SKS:n Finnasta löydät kootusti SKS:n painetut, digitoidut ja elektroniset kirjastoaineistot sekä SKS:n avoimet verkkojulkaisut. Palvelun kautta voit käyttää myös Helkaa, Artoa ja kulttuurien tutkimuksen kansainvälisiä tietokantoja.
Kansanmusiikintutkija A. O. Väisäsen henkilöbibliografia sisältyy Arto-tietokantaan ja löytyy mm. SKS:n Finnan kautta.
Arto on kotimaisten artikkelien viitetietokanta, johon SKS:n kirjasto tallentaa viitetietoja kulttuurien tutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen artikkeleista. Arton aineisto on haettavissa myös Finna.fi-palvelusta: Arto-aineisto Finna.fi:ssä.
Fennica - Suomen kansallisbibliografia on suomalaisen julkaisutuotannon luettelo: se sisältää tietoja kirjoista vuodesta 1488 lähtien, lehdistä vuodesta 1771, sarjajulkaisuista, kartoista sekä audiovisuaalisesta ja elektronisesta aineistosta. Kansallisbibliografia-aineisto löytyy Kansalliskirjaston hakupalvelusta.
Tiedonhakupalvelu kokoaa yhteen aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista. Sisältö täydentyy jatkuvasti.
Hakupalvelu mahdollistaa tiedonhaun lähes kaikkien avointen suomalaisten kirjastojen aineistoista, myös useasta eri kokoelmatietokannasta yhtäaikaisesti. Palvelu on tarkoitettu ennen kaikkea aineiston paikantamiseen.
Helka-kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo ja lainausjärjestelmä. Helka-kirjastoja ovat Helsingin yliopiston kirjasto sekä Kotimaisten kielten keskuksen kirjasto, Museoviraston kirjasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, Työväenliikkeen kirjasto ja Tuglas-seuran Baltia-kirjasto. SKS:n kirjaston keskeisalojen aineistot ovat Helkassa pääosin. Osa muun aineiston tiedoista on kortistoissa.
Akateemikko Matti Kuusen henkilöbibliografia sisältyy Arto-tietokantaan ja on käytettävissä mm. SKS:n Finnan kautta.
Suomalaisten kirjastojen yhteistietokanta sisältää Suomen kansallisbibliografian sekä viite- ja sijaintitiedot yliopistokirjastojen, yhteiskirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston, Tilastokirjaston ja ammattikorkeakoulukirjastojen kokoelmatietokantoihin sisältyvistä aineistoista. Myös yleisten kirjastojen aineistojen viitetiedot ovat tulossa yhteistietokantaan vähitellen.
Suomenruotsalaisen perinnetieteellisen kirjallisuuden viitetietokanta. Tietokantaa ylläpitää Svenska litteratursällskapet i Finland, ja se on käytettävissä SLS:n Finna-palvelussa.
Voit selata SKS:n kirjaston kokoelmiin kuuluvia painettuja ja elektronisia kausijulkaisuja. Rajaa hakua -valikossa voit rajata haun painettuihin kausijulkaisuihin tai verkossa saatavilla oleviin e-lehtiin. Lisensoitujen elektronisten lehtien käytössä on noudatettava lisenssisopimusten mukaisia ehtoja.
SKS:n Finnasta löydät kootusti SKS:n painetut, digitoidut ja elektroniset kirjastoaineistot sekä SKS:n avoimet verkkojulkaisut. Palvelun kautta voit käyttää myös Helkaa, Artoa ja kulttuurien tutkimuksen kansainvälisiä tietokantoja.
SKS:n kirjaston julkaisemia erikoisbibliografioita (PDF-muodossa):
Eläin ja ihminen kaunokirjallisuudessa (2002)
Eläin ja ihminen: kulttuuriantropologista, folkloristista ja uskontotieteellistä kirjallisuutta (2002)
Kuolema Suomen perinnetieteellisessä kirjallisuudessa: bibliografia vuoteen 1989
Kuolema ja kulttuurien tutkimus - bibliografia 1989-2004 / laatinut Salme Korhonen (Elore, 2005. 12:1)
Saunabibliografia vuoteen 2005 / Anna-Maija Pietilä.
SKS:n kirjastossa laadittuja henkilöbibliografioita (julkaistu PDF-muodossa):
Anneli Asplund
Maija Hirvonen
Marjatta Jauhiainen
Annikki Kaivola-Bregenhøj
Anna Kuismin
Pekka Laaksonen
Ulla Lipponen
Ulla-Maija Peltonen
Pirkko-Liisa Rausmaa
Matti Suurpää
Senni Timonen
Urpo Vento
SKS:n kirjaston uutuusluettelo SKS:n kirjaston hakupalvelussa. Voit selata myös kirjallisuudentutkimuksen ja kaunokirjallisuuden uutuuksia ja kulttuurien tutkimuksen uutuuksia.
Viitetietokanta suomalaisen, suomenruotsalaisen ja suomensaamelaisen kauno- ja tietokirjallisuuden käännöksistä. Tietokantaa ylläpitää FILI.
Viola - Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia sisältää tiedot kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 sekä kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901. Violan aineisto löytyy Kansalliskirjaston hakupalvelusta.
Tietokantaan sisältyvät American Anthropological Associationin lehdet. Artikkeliviitteet ovat vapaasti selattavissa, mutta itse aineistojen käyttö edellyttää sopimusta.
Kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut sanoma- ja aikakauslehdet ovat verkossa vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digitoimina. Tätä uudemmat lehdet ovat käytettävissä kaikissa Suomen vapaakappalekirjastoissa. Ks. käyttöehdot (Kansalliskirjasto).
Palvelun valikoimassa on mm. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomi-sarja.
Hakupalvelu tarjoaa pääsyn vertaisarvioituihin tieteteellisiin open access -lehtiin.
Kulttuurien tutkimuksen open access -lehtiä eri puolilta maailmaa. Elektronische Zeitschriftenbibliothek on saksalaisten kirjastojen yhteinen elektronisten lehtien hakupalvelu, jota kehittää Regensburgin yliopiston kirjasto.
Tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitettu palvelu, jota ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta. Sivustolla on tällä hetkellä noin 80 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa.
Tieteellisiä lehtiä niiden ensimmäisestä numerosta alkaen, ei viimeisimpiä vuosikertoja. SKS:n kirjasto on hankkinut seuraavat JSTOR-lehtipaketit:
Arts & Sciences I (ks. käyttöoikeudet / FinElib),
Arts & Sciences II (ks. käyttöoikeudet / FinELib),
Arts & Sciences III (ks. käyttöoikeudet / FinELib).
JSTOR on myös viitetietokanta. Haut voi kohdistaa kaikkiin JSTOR-lehtipaketteihin eli viitetietoja voi saada myös sellaisten lehtien artikkeleista, joiden sisältöihin kirjasto ei ole hankkinut käyttöoikeutta.
Folklorististen open access -lehtien hakupalvelu. Open Folklore on American Folklore Society'n ja Indianan yliopiston kirjastojen yhteishanke.
Voit selata SKS:n kirjaston kokoelmiin kuuluvia painettuja ja elektronisia kausijulkaisuja. Rajaa hakua -valikossa voit rajata haun painettuihin kausijulkaisuihin tai verkossa saatavilla oleviin e-lehtiin. Lisensoitujen elektronisten lehtien käytössä on noudatettava lisenssisopimusten mukaisia ehtoja.
Elektroninen julkaisu suomalaisen folkloristin professori Aukust Robert Niemen (1869 - 1931) liettualaisen kansanrunouden kokoelmista. E-julkaisu sisältää käsikirjoitusaineistot Niemen vuosina 1910 ja 1911 tekemiltä keruumatkoilta sekä teokset Lietuviu dainos ir giesmes šiaurrytinéje Lietuvoje / A. R. Niemi & A. Sabaliausko (Suomalainen Tiedeakatemia, 1912) ja Lietuviu̦ dainu̦ ir giesmiu̦ gaidos = Mélodies des chansons populaires lithuaniennes / A. Sabaliauskas (Société Littéraire de Finlande, 1916). Tietokannan on julkaissut liettualainen tutkimuslaitos Lietuvių literatūros ir tautosakos institutas (Institute of Lithuanian Literature and Folklore), jonka arkiston kokoelmissa A. R. Niemen keräämiä liettualaisia kansanrunousainestoja säilytetään.
Aleksis Kiven (1834–1872) kirjoitusten korpus, josta Kiven kieltä voi tutkia siinä muodossa, missä se esiintyy alkuperäisissä käsikirjoituksissa ja ensipainoksissa. Korpus sisältää kaikki Kiveltä säilyneet kirjeet ja teoskäsikirjoitukset sekä teosten ensipainokset.
Avoin Kalevala on kriittisesti kommentoitu editio vuonna 1849 ilmestyneestä Kalevalasta, joka tunnetaan nimellä Uusi Kalevala.
Ruotsinkielisiä suomalaisia pienoiselämäkertoja vapaasti luettavana. Palvelua ylläpitää Svenska litteratursällskapet i Finland. Aineiston perustana on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia.
Löytöpaikkansa mukaan nimetty Aitolahden koodeksi löytyi vuonna 1922 Pirkanmaalla Aitolahden pitäjän Hirviniemessä sijaitsevan Kiikkisen talon navetan vintiltä. 1640-luvulla laadittu suomenkielinen käännös kuningas Kristofferin laista toimitettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle vuonna 1963.
Aitolahden koodeksi on merkittävä varhainen lainsuomennos ja tärkeä lähde varhaisen lakisuomen kehityksestä. Tutkimusaineistona se on harvinaislaatuinen, sillä sen kaltaista maanlainsuomennosta ei tunneta yhtään toista kappaletta. Editio sisältää korkealaatuiset faksimilekuvat ja käsikirjoituksen transkription. Aineisto on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa xml-muodossa.
Suomessa kirjoitettujen ja käytettyjen keskiaikaisten ja 1500-luvun käsikirjoitusten digitaalinen kokoelma. Kokoelman yli 200 käsikirjoitusta tai käsikirjoitusfragmenttia on kerätty yhteen eri maiden kirjastoista ja arkistoista. Codices Fennici on SKS:n tutkimushanke.
Tieteellisten open access -kirjojen hakemisto. Tietokantaa ylläpitää OAPEN Foundation.
Kokoelma merkittäviä 1700-luvulla Isossa-Britanniassa julkaistuja ja amerikkalaisia teoksia. Kokoelma kattaa useita tieteenaloja, kuten historia ja maantieto, yhteiskuntatiede, kuvataide, musiikki ja arkkitehtuuri, kirjallisuus ja kielitiede, uskonto ja filosofia ja oikeustiede. Ks. käyttöoikeudet (FinELib).
Kokoelma englanninkielistä kirjallisuutta vuosilta 1475 - 1700. Ks. käyttöoikeudet (FinELib).
Virolaisten kansanrunojen tietokanta.
Kulttuurintutkimuksen kokotekstitietokanta, joka sisältää etnografista ja muuta kulttuuritutkimuksellista tutkimuskirjallisuutta ja dokumentteja maailman eri kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. eHRAF-tietokanta on järjestetty haettavaksi kulttuurien ja etnisten ryhmien mukaisen luokitussystematiikan mukaan. Vuosittain päivittyvä tietokanta sisältää kirjoja, lehtiartikkeleita, väitöskirjoja ja käsikirjoituksia.
Elias Lönnrotin (1802 - 1884) kirjeenvaihto avaa ainutlaatuisen näkymän 1800-luvun suomalaisen oppisivistyneistön maailmaan. SKS julkaisee kirjeiden faksimilet ja transkriptiot, joita on täydennetty kommentaarein. Aineisto on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa xml-tiedostoina. Kokoelman laajuus on noin 6 300 kirjettä, joista vajaa puolet Lönnrotin itsensä kirjoittamia, loput hänen vastaanottamiaan kirjeitä.
Kansalliskirjaston ylläpitämä suomalais-ugrilaisten julkaisujen digitaalinen kokoelma, joka koostuu 1920- ja 1930-luvuilla julkaistuista inkeroisten, vepsän-, marin- (vuori- ja niittymari) ja mordvankielisistä (ersä ja mokša) monografioista sekä marin- ja mordvankielisistä sanomalehdistä ja liivinkielisistä 1920-luvun julkaisuista. Kokoelmaan sisältyy myös seuraavien Suomen Muinaismuistoyhdistyksen (SMY) ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran (SUS) monografia- ja kausijulkaisusarjojen varhaisimpia osia:
Osa aineistoista on julkaistu tekijänoikeuslainsäädännön vuoksi Kansalliskirjaston Vapaakappaletyöasemilla.
Antropologisen teorian klassikkoteoksia open access -kirjoina.
Vuonna 1842 nuori tukholmalainen virkamies Carl Gustaf Zetterqvist ryhtyi suurhankkeeseen: tarkoituksena oli kerätä niin monta käännöstä kuin mahdollista suomalaisesta Jos mun tuttuni tulisi -runosta. Runo oli tullut tunnetuksi Euroopassa 1800-luvun alun kulttuurimatkailijoiden kirjoitusten kautta, ja olipa itse Goethekin laatinut siitä käännöksen. Reilun viidentoista vuoden aikana käännöksiä kertyi yli 460, Pohjanmaan ruotsin murteista sanskriittiin, muinaisarmeniaan ja riimuilla kirjoitettuun gootinkieleen. 180 vuotta hankkeen aloittamisen jälkeen SKS julkaisee Zetterqvistin käsikirjoitusaineiston korkeatasoisina faksimilekuvina.
Digitoitu versio julkaisusta Kalewala taikka wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista; 2. osa (1835) (runot 17–32 sekä toisintoja). SKS julkaisi Elias Lönnrotin (1802–1884) kokoaman Kalevalan ensimmäisen laitoksen vuonna 1835. Tämän ns. Vanhan Kalevalan digitoidun version on julkaissut Kansalliskirjasto. Jälkipolville Suomen kansalliseepoksena tuttu Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi myöhemmin, vuonna 1849.
Digitoitu versio julkaisusta Kalewala taikka wanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista; 1. osa (1835) (esipuhe ja runot 1–16). SKS julkaisi Elias Lönnrotin (1802–1884) kokoaman Kalevalan ensimmäisen laitoksen vuonna 1835. Tämän ns. Vanhan Kalevalan digitoidun version on julkaissut Kansalliskirjasto. Jälkipolville Suomen kansalliseepoksena tuttu Kalevalan toinen, laajennettu laitos ilmestyi myöhemmin, vuonna 1849.
Kalevalan vuoden 1849 laitos kokonaisena tekstinä. Elias Lönnrotin (1802–1884) Kalevalan ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1835. Runoaineiston yhä kartuttua Lönnrot työsti Kalevalasta uuden, laajemman version. Tämä vuonna 1849 ilmestynyt Kalevala on se, jota suomalaiset ovat tottuneet kansalliseepoksenaan lukemaan. Kalevala (1849) on julkaistu verkossa SKS:n Kalevala-tietopaketissa. Julkaisussa on myös runojen tiivistelmät sekä mahdollisuus sanahakuun, joka kohdistuu Kalevalan tekstiin.
Kalevalaseuran tuottama ja FT Petja Kaupin toimittama verkkopalvelu. Sivustolla on yli 100 artikkelia Kalevalan kääntäjistä ja käännöksistä. Tällä hetkellä mukana on 27 käännöskieltä, mutta tietopankkia päivitetään ja täydennetään jatkossa. Monet verkkopalvelun artikkeleista on toimitettu teoksen Kalevala maailmalla: Kalevalan käännösten kulttuurihistoria / toim. Petja Aarnipuu (nyk. Kauppi) (SKS, 2011) pohjalta. Toisena merkittävä lähteenä on ollut Kalavalaseuran vuosikirjat.
Sivusto valottaa Kalevalan taustoja, joihin kuuluvat runonlaulajat, runonkerääjät ja Elias Lönnrotin valtava työ, mutta myös kansalliset ja poliittiset tulkinnat, joita siitä on tehty, ja kansalliseepoksen elämä taiteissa, tutkimuksessa ja populaarikulttuurissa. Kalevala-keskustelut liittyvät suomalaisen yhteiskunnan murroksiin, eri sukupolvien elämänkokemuksiin sekä eepoksen tulkintatraditioihin. Kalevalaseuran ylläpitämän sivuston artikkelit on valittu ja toimitettu Kalevalan kulttuurihistoria -teoksesta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008). Sivuston tietoja esimerkiksi uusista Kalevala-aiheisista teoksista pyritään pitämään ajantasalla.
SKS:n biografiakeskuksen verkkojulkaisussa on luettavissa suomalaisia pienoiselämäkertoja tuhannen vuoden ajalta.
Aleksis Kiven Kullervo on ensimmäinen näyttämökelpoinen suomenkielinen tragedia ja kirjoittajansa esikoisteos. Se ilmestyi vuonna 1864 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Näytelmistö-sarjassa, samoissa kansissa tunnettujen ulkomaisten näytelmien kanssa. Sittemmin sitä on julkaistu osana kokoomateoksia tai sellaisista otetuissa eripainoksissa. Digitaalisen edition perustana oleva Kullervon kriittinen editio (2014) on näytelmän ensimmäinen itsenäiseksi kirjaksi toimitettu teos ja teosta käsittelevä laaja tutkimus.
Kriittisen edition artikkelit, kommentaarit ja liitteet antavat uutta tietoa näytelmän julkaisu- ja teatterihistoriasta sekä suhteista eurooppalaiseen tragediaperinteeseen ja Elias Lönnrotin kalevalaiseen Kullervo-taruun. Editioon sisältyy myös näytelmän ainoa säilynyt käsikirjoituskatkelma sekä katsaus teoksen ensimmäiseen näyttämösovitukseen vuodelta 1885.
Kriittinen editio valaisee Kiven raamatullisen draaman teatterihistoriallisia juuria sekä käsittelee hänen lyhyiden vakavien näytelmiensä – Lean, Yön ja päivän, Alman ja Margaretan – vaiheita suomalaisilla näyttämöillä. Lisäksi edition artikkelit, kommentaarit ja liitteet tarjoavat uutta tietoa Lean raamatullisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta sekä Kiven naishahmojen suhteesta aikalaisteatterin käytäntöihin.
Kriittisen edition avulla voi perehtyä näytelmän kielellisiin, historiallisiin ja runousopillisiin piirteisiin, etsiä tietoa sen eri aikoina julkaistuista versioista sekä tarkastella ensipainosta digitaalisina kuvina.
Muodoltaan lyhyt ja ihmiskäsitykseltään idealistinen Yö ja päivä (1867) oli ensimmäinen Aleksis Kiven (1834–1872) näytelmä, joka soveltui säätyläisnuorison esitettäväksi seuranäytännöissä. Näkönsä menettäneen savolaistytön herääminen sokeuden tilasta kotomaan kauneuden havaitsemiseen oli juuri sellainen kääntymys, johon fennomania säätyläisnuorisoa kutsui. Näytelmässä keskeinen sovinnon teko naapurien kesken ja Liisan runollisen kaunis monologi ovat vedonneet esittäjiin ja yleisöön erityisesti aikoina, jolloin toivon ilmapiirille on ollut kysyntää.
Kriittisen edition artikkelit, kommentaarit ja liitteet antavat uutta tietoa Kiven pienoisnäytelmän kirjallisuushistoriallisesta taustasta, draamallisista piirteistä ja julkaisuhistoriasta. Lisäksi editio valottaa Kiven lyhyiden vakavien näytelmien – Yön ja päivän, Lean, Alman ja Margaretan – vaiheita suomalaisilla näyttämöillä ja esittelee hänen naishahmojensa suhdetta aikalaisteatterin käytäntöihin.
Kattava ja lähdekriittinen kokonaisuus suomalaista suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin yhteistyönä toteuttama editio Zacharias Topeliuksen Maamme kirjasta (toim. Reeta Holopainen, Sakari Katajamäki ja Ossi Kokko). Editio painottaa Maamme kirja -suomennoksia vuosilta 1878, 1915 ja 1944.
Valikoima Suomea koskevaa tai suomalaisten kirjoittamaa maantiedettä ja matkailua käsittelevää kirjallisuutta 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Sisältää mm. maantieteen oppikirjoja, matkaoppaita ja matkakirjoja. Mukana on sekä ulkomaisten matkailijoiden kuvauksia Suomesta että suomalaisten matkakertomuksia maailmalta Palestiinasta Brasiliaan ja Afrikasta Siperiaan. Valikoimaan kuuluu myös esimerkiksi suomalaisille matkustavaisille tarkoitettua Amerikka-kirjallisuutta ja venäjänkielistä matkaopaskirjallisuutta Suomeen, sekä paljon Lappiin liittyvää materiaalia. Digitoidun aineiston on julkaissut Kansalliskirjasto.
Suomalais-Ugrilaisen Seuran hallinnoimassa hankkeessa julkaistaan Matthias Alexander Castrénin (1813–1852) akateemiseen perintöön pohjautuvia tieteellisiä editioita. Suuri osa teoksista julkaistaan painettuna. Digitaalisina editioina julkaistaan kielitieteellisiä, folkloristisia ja etnografisia aineistoja.
SKS julkaisee Ruotsissa ja Norjassa asuneiden metsäsuomalaisten kirjeet suomen kielen lehtori, kirjailija ja suomalaisuusmies Carl Axel Gottlundille (1796 - 1875). 1820-luvulta 1870-luvulle ulottuvasta, vajaan 250 kirjeen kokoelmasta suurin osa on suomenkielisiä, osa ruotsin- tai norjankielisiä. Kirjeet muodostavat ainutlaatuisen aineiston monen tieteenalan näkökulmasta. Kirjeistä julkaistaan faksimilet ja suomenkielisten kirjeiden osalta transkriptiot. Aineiston on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa xml-muodossa.
Open Book Publishers julkaisee tutkimuskirjallisuutta painettuna, ebook-muodossa ja open access -kirjoina. Aiheluokassa Anthropology, Archaeology and Religion on antropologisia, folkloristisia ja uskontotieteellisiä teoksia. Palvelun muita aihealueita ovat mm. Digital Humanities, History and Biography ja Literature and Language.
Folklorististen open access -kirjojen hakupalvelu. Open Folklore on American Folklore Society'n ja Indianan yliopiston kirjastojen yhteishanke.
Perinteenkerääjä ja kirjailija Samuli Paulaharjun (1875–1944) teoksia digitoituna. Aineiston tekijänoikeudet ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla. Kansalliskirjasto on julkaissut aineiston SKS:n luvalla.
Sarmela, Matti: Finnish folklore atlas : ethnic culture of Finland 2 / translated from Finnish by Annira Silver.
4th partially revised edition. Helsinki : Matti Sarmela, 2009. ISBN 978-952-99977-3-2 (PDF).
Suomen perinneatlas open access -kirjana.
Sarmela, Matti.
Suomen perinneatlas. Suomen kansankulttuurin kartasto 2.
3., uusittu painos. Helsinki : Matti Sarmela, 2007.
ISBN 978-952-99977-1-8 (PDF).
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee avoimesti verkossa englanninkielistä tieteellistä julkaisusarjaansa Studia Fennica sekä valikoiden suomenkielistä tiedettä.
SKS:n kirjaston kokoelmista digitoituja kansanperinnejulkaisuja, kansankirjoittajien teoksia ja kaunokirjallisuutta sekä kirjaston kartuntaluetteloita. Pääosa aineistosta on peräisin 1800-luvulta. Digikirjasto sisältyy Kansalliskirjaston ylläpitämään Doria-palveluun.
Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjassa (34 nidosta) on julkaistu lähes kaikki arkistoihin tallennettu ja kirjallisista lähteistä löydetty perinteinen kalevalamittainen runous. SKVR-tietokanta sisältää teossarjan runotekstit mahdollisimman tarkasti painetun julkaisun mukaisessa muodossa. Tietokannan on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, joka perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan teossarjaan Suomen Kansan Sävelmiä (1898 - 1933). Tietokannassa sävelmät on julkaistu eri tiedostomuotoina (MIDI, Scorch-nuotinnos, GIF-kuva). Palvelua ylläpitää Jyväskylän yliopiston Musiikin laitos.
Väitöskirjakokoelma sisältää 4173 Kansalliskirjastossa digitoitua teosta (n. 120.000 sivua).
Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu laaja asuttujen paikkojen hakemisto sisältää noin 23 000 nimeä. Hakemiston tarkoituksena on antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta. Hakemistosta voi tarkistaa myös nimien nykysuositusten mukaisen kirjoitusasun ja mahdolliset ruotsin- tai saamenkieliset rinnakkaisnimet.
Encyclopedia of Religion / Lindsey Jones, editor. 2nd ed. Detroit: Macmillan Reference USA, 2005. 15 osaa, 10735 sivua.
Uskontotieteellisen hakuteoksen elektroninen versio Gale Virtual Reference Library -palvelussa. Ks. käyttöehdot.
Tietoja kirjojen omistuksesta Suomessa vuoteen 1809. Tietokantaan on koottu tietoja Helsingin, Hämeenlinnan, Kajaanin, Naantalin, Oulun, Porvoon, Rauman, Tammisaaren, Tampereen, Tornion, Turun ja Uudenkaupungin kaupunkien ja Lappeen pitäjän perukirjoissa sekä edellä mainittujen kaupunkien huutokauppakamarien pöytäkirjoissa olevista kirjamaininnoista ja kirjojen omistajista ennen vuotta 1810. Tietokantaa tullaan täydentämään muiden Suomen kaupunkien lähdeaineistoilla.
Akateemikko Matti Kuusen kansainvälinen, yli kolmeen sataan eri- ja monikieliseen sananlaskukokoelmaan viittaava suomenkielinen otsikkokortisto liitettynä Kuusen kehittelemään sananlaskuaiheiden, -merkitysten sekä -rakenteiden mukaiseen luokittelusysteemiin oli useampien vuosien rakennustyön tulos. Näiltä sivuilta avautuvaan tietokantaan on siirretty pääosa Kuusen kortiston muistiinpanoista. Tietokanta perustuu Matti Kuusen laajaan kansainväliseen sananparsikirjallisuuden kokoelmaan, joka on nykyisin SKS:n kirjastossa, ks. M6-kokoelma.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran yhteistyönä julkaiseman kuusiosaisen Karjalan kielen sanakirjan verkkoversio.
Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen yleiskielen sanakirja. Sanakirja antaa tietoa nykysuomen sanojen merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä samoin kuin taivutuksesta ja oikeinkirjoituksesta. Sanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa.
Palveluun sisältyvät sanakirjakokoelma MOT Sanakirjat, kielten välillä konekääntävä MOT Kääntäjä sekä monella kielellä tekstin oikolukeva MOT Kielentarkistin.
Ks. käyttöoikeudet (FinELib).
Helsingin yliopiston folkloristiikan oppiaineen julkaiseman terminologian 3. korjattu painos (1998 - 2001).
Monitieteinen ja monikielinen tietokirja saamelaisista, saamelaiskulttuurista ja -kielistä.
Helsingin Yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen ensyklopediahankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet Uumajan yliopiston saamen instituutti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa toimiva saamen kielten etymologinen hanke Álgu ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Valikoima Suomea koskevia historiallisia karttoja 1500-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Kartat kuvaavat kotimaisen karttakuvan muutoksia sekä havainnollistavat Suomen valtiollisen aseman ja sisäisen hallinnon historiaa, liikenneyhteyksien kehitystä ja asutuskeskuksien kasvua. Aineisto on pääosin digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -hankkeessa.
SMS kuvaa kaikki suomen kielen murteet, ja se pohjautuu maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen mittavaan aineistoon. Sanakirjaa toimitetaan Kotimaisten kielten keskuksessa. Tällä hetkellä verkossa on sana-artikkelit a–lofka. Vähitellen sinne viedään kaikki sanakirjan painettuina ilmestyneet osat, ja samanaikaisesti tuotetaan säännöllisin väliajoin myös uutta sisältöä.
Sanasto esittelee tekstuaalitieteiksi kutsutun monitieteisen tutkimusalan termejä ja ilmiöitä sekä pyrkii vakiinnuttamaan sanastoa suomen kieleen.
Tieteen kansallinen termipankki (TTP) rakentaa Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Tieteen termipankin folkloristiikan aihealue perustettiin keväällä 2015 Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran aloitteesta. Termityöskentelyn lähtökohtana on Perinteentutkimuksen terminologia (PTT1998-2001), jonka päivittämisen lisäksi päämääränä on luoda termipankkiin uusia, alan viimeaikaisia keskusteluja heijastavia termejä. Helsingin yliopiston tutkijayhteisö Cultural Meanings and Vernacular Genres (CMVG) on rahoittanut aihealueen pilottivaihetta.
Tieteen kansallinen termipankki (TTP) rakentaa Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön.
SKS:n tietopaketti Elias Lönnrotin elämästä ja toiminnasta on alun perin laadittu Lönnrotin 200-vuotisjuhlavuonna 2002.
Tietopaketin sivuilla tutustut SKS:n arkiston äänitekokoelman vanhimpiin äänitteisiin, fonogrammeihin ja parlogrammeihin vuosilta 1904–1956.
Tietopaketti sopii kaikille Inkerinmaan historiasta ja inkeriläisestä kulttuurista kiinnostuneille. Julkaisussa on runsaasti ajantasaisiin opetussuunnnitelmiin perustuvia oppimistehtäviä yläkoulun ja lukion eri tunneilla toteutettaviksi.
Alun perin J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlavuonna 2004 laadittu tietopaketti esittelee SKS:n Runebergiin liittyviä aineistoja.
Juhani Ahon syntymän 150-vuotisjuhlavuonna 2011 julkaistulla sivustolla on näytteitä Ahon arkistosta kirjallisuusarkistossa.
Juhlakalenteri on verkkojulkaisu, joka esittelee – SKS:n arkiston vanhaa ja uutta aineistoa hyödyntäen –
Lisäksi Juhlakalenterissa on runsaasti kuvia ja videoita vuotuisjuhlien viettämisestä ennen ja nyt. Äänessä ovat sekä sukupolvia Suomessa asuneet että uudet suomalaiset.
Alun perin Kaarlo Sarkian syntymän 100-vuotisjuhlavuonna 2002 koottu tietopaketti.
SKS:n tietopaketti sisältää Kalevalan (1849) koko tekstin sekä tietoa eepoksen taustoista, synnystä ja vaikutuksesta. Tietopaketin kielet: suomi, englanti, espanja, hollanti, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, venäjä ja viro.
SKS tarjoaa kouluille seuraavia oppimisaineistoja:
Myös muut SKS:n tietopaketit sopivat hyvin käytettäväksi oppimisaineistoina.
Julkaisu sopii kenelle tahansa Suomen kirjallisen kulttuurin vaiheista kiinnostuneelle ja kaikille 1800-luvun kansanelämästä kiinnostuneille. Ajantasaisiin opetussuunnitelmiin perustuvat oppimistehtävät mahdollistavat verkkojulkaisun käytön kouluopetuksessa.
Matkalla Kalevalaan on verkkojulkaisu, joka esittelee viimeisimpiä tutkimustuloksia hyödyntäen
Tietopaketti tutustuttaa SKS:n kansanrunousarkiston vanhaan räyhähenkiperinteeseen ja siitä tehtyyn folkloristiseen tutkimukseen. Sivusto on Heidi Kalmin, Outi Pohjanheimon ja Antti Pokelan opinnäytetyö Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan
Digitaalisen viestinnän ja uusmedian oppiaineeseen (2003).
Kirjaston oppaat ovat kaikille avoimia, ja ne on laadittu esittelemään SKS:n kirjaston aineistopalveluja:
Tietopaketissa esitellään SKS:n talon vaiheita kuvin ja tekstidokumentein. Hallituskatu 1:n uusrenessanssityylinen rakennus Helsingin Kruununhaassa on palvellut vuonna 1831 perustettua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa vuodesta 1890.
Verkkojulkaisu tuo suomalaisten Venäjän ja Neuvostoliiton siirtolaisuuden historiaa sekä vaiheita Stalinin vainoissa kaikkien ulottuville. Julkaisuun on laadittu ajantasaisiin opetussuunnitelmiin perustuvia tehtäviä yläkoulujen ja lukioiden historiantunneilla toteutettaviksi.
Sivustolla esitellään Kiven kirjallisesta työstä jäljelle jäänyt SKS:ssa säilytettävä aineisto sekä muuta SKS:n Kiveen liittyvää toimintaa.
Alun perin Toivo Pekkasen syntymän 100-vuotisjuhlavuonna 2002 koottu tietopaketti.
The AFS Ethnographic Thesaurus (version 2.3) is a vocabulary that can be used to improve access to information about folklore, ethnomusicology, ethnology, and related fields. The American Folklore Society developed the Thesaurus in cooperation with the American Folklife Center of the Library of Congress and supported by a generous grant from the Scholarly Communications Program of the Andrew W. Mellon Foundation.
Suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu. Palveluun sisältyy mm. YSO - Yleinen suomalainen ontologia.
Asiasanasto on käytössä kansanrunousarkiston arkistotietojärjestelmässä.
Perinnelajikortistojen järjestelyperiaatteet selviävät kortistoselosteista.
Selitteet perinnelajianalyysissä käytetyistä lyhenteistä. Perinnelaji (genre) on tärkeä luettelointi- ja tiedonhakuperuste perinne- ja nykykulttuurin aineistoissa.
