Juhani Ahon arkisto
Arkisto on lahjoitettu SKS:n arkistoon useassa erässä. Vuonna 1932 Juhani Ahon perikunta lahjoitti suurimman osan arkistosta. Möhemmin aineistoa ovat luovuttaneet myös mm. WSOY ja Otava. Arkistoa on yhteensä noin 4 hyllymetriä.
Juhani Ahon syntymän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi SKS kokosi näytteitä Ahon arkistosta. Aineistosta lisätietoa ja mahdollisia käyttökopioita voi tiedustella sähköpostilla osoitteesta arkisto@finlit.fi tai puhelimitse numerosta 0201 131 262.
Juhani Ahosta muualla SKS:ssa:
Juhani Niemen artikkeli Juhani Ahosta Suomen kansallisbiografiassa
Juhani Aho SKS:n henkilökuvatietokannassa
Juhani Ahon SKS:n digitoidut teokset Doriassa
Kuvagallerian kuvat
1. Vinjentti Juhani Ahon kirjoitukseen (SKS:n arkisto).
Tekijä ja julkaisukonteksti tuntematon.
2. Juhani Ahon 17-vuotiaana kirjoittama julkaisematon runovihko: "Toivehet eli Alkiaisia runouden alalla. Kyhäillyt J. Siltanen Kuopiossa 1878–1879." (SKS:n arkisto).
J. Siltanen oli Ahon varhainen nimimerkki.
3. Juhani Ahon Helsinkiin-romaanin käsikirjoituksen ensimmäinen sivu (SKS:n arkisto).
Romaani julkaistiin 1889.
4. Juhani Ahon Yksin-romaanin käsikirjoituksen ensimmäinen sivu (SKS:n arkisto).
Romaani julkaistiin 1890.
5. Juhani Ahon kirje kollegalleen Joel Lehtoselle (SKS:n arkisto). Kirje julkaistu teoksessa Juhani Ahon kirjeitä. Toim. Juhani Niemi. SKS 1986.
"Järvenpää 27/12 09.
Hyvä Veli!
Eikö sinua huvittaisi tulla meille käymään keskiviikkona (29 p:nä). Tänne tulee naapureita ja joitain tuttavia Helsingistä. Tulet vaikka paikallisjunassa 5,15 ja olet sitten yötä täällä. Ota mukaan Decameronea, että saadaan kuulla joku juttu, lyhyt ja hauska. Leino tulee myös ja ehkä lukee Dantea.
Tervetuloa!
Veljesi Aho"
6. Monsieur Broufeldille osoitettu räätälin kuitti Pariisista vuodelta 1890 (SKS:n arkisto).
Valtion myöntämän stipendin turvin Juhani Aho asui Pariisissa 1889–1890.
7. Lupakortti, jonka lehtimies Juhani Aho sai Firenzessä vuonna 1903, takasi ilmaisen sisäänpääsyn museoihin. (SKS:n arkisto).
Vuodet 1903–1904 Aho asui perheineen Italiassa ja Itävallassa.
8. Juhani Ahon kirjastokuitti Firenzestä vuodelta 1904 (SKS:n arkisto).
9. Suomen urheilukalastajain liiton jäsenkortti 1920 (SKS:n arkisto).
Juhani Aho oli aktiivinen kalastaja. Viimeisinä aikoinaan hän osallistui Suomen Urheilukalastajien Liiton toimintaan ja suunnitteli jopa ongintaopasta. Kesä 1920 oli hänen viimeinen terve kalastuskesänsä ennen varhaista kuolemaansa 1921.
10. Juhani Ahon kalastuspäiväkirja Huopanankoskelta Viitasaarelta kesältä 1909 (SKS:n arkisto).
Aho kirjasi ylös tarkasti saamansa kalansaaliin päivämäärän ja kellonajan, mistä saalis saatiin, millä välineellä ja mitä se painoi. Hän kävi Viitasaaressa vuosina 1905–1920 joka kesä kokemassa kaloja perhoilla. Harrastus näkyi myös hänen teoksissaan. Ahon viimeinen teos Lohilastuja ja kalakaskuja julkaistiin postuumisti 1921.
11. Tilitys Huopanan Kalastajat -yhtiön hoidosta (SKS:n arkisto).
12. Postikortti Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola-huvilasta Tuusulajärven rannalta (SKS:n arkisto).
Aho ja Soldan-Brofeldt vuokrasivat talon Järvenpään kartanolta 1897 ja asuivat siellä 14 vuotta.
13. Kansalliskirjailijaksi kutsutusta Juhani Ahosta painettiin useita postikortteja. Hänet kuvattiin mielellään kirja tai kynä kädessä tai istumassa kirjoituskoneen ääressä, kuin alleviivaamassa ensimmäinen suomalaisen ammattikirjailijan asemaa. Nimikirjoituksella varustettu postikorttikuva edustaa Juhani Ahoa Suomen Kirjailijaliiton jäsenistään kokoamassa kuvastossa (SKS:n arkisto).
14. Tyypillisin ja tunnetuin kuva Juhani Ahosta. Vuosisadan vaihteessa kuvattua valokuvaa Aho lienee jakanut ystävilleen visiittikorttina. Kortti on Ahon kollegan kirjailija Kyösti Larsonin arkistosta (SKS:n arkisto).
15. Useimmat viralliset kuvat Juhani Ahosta esittävät ryhdikästä ja työteliästä kirjailijaa. Kyösti Larsonin albumissa on säilynyt rennompi valokuva Ahosta: tuumaustauko työhuoneessa (SKS:n arkisto).
