Kopio: Testi

Karjalan Sivistysseuran toimindas tarkoituksennu on yhtistiä mollemban valdivon karjalazet huolehtimah omas kieles da kul’tuuras, toizin sanoin, omas identitietas. Tärgienny on sežo yhtesruado kui Seuran ozanottajien, mugai muijien toimijoin kel karjalan kielen da kul’tuuran hyväkse. pk

Yhtistyksen arvopohju nojevuu lujah päivännouzupuolen- da rajakarjalazien identitiettah, karjalas-kalevalazeh kul’tuuruperindöh da leviembäh suomelas-ugrilažuoh. Kielen da kul’tuuran kehittämine da säilyttämine on yhtistyksen toimindas piäpaikal. Histourii on opastannuh karjalazet pidämäh arvos kollektiivižuttu, suvaiččevažuttu sego rahvasjoukkoloin da uskondoloin välisty vuorovaikutustu.

Yhtistyksen arvot ollah tiijonando, oigevus omah kieleh da kul’tuurah, kollektiivižus, suvaiččevažus, sego eri rahvasjoukkoloin da uskondoloin vuorovaikutus, kudamii kannustetah da kehitetäh yhtistyksen toimindan avul.

Karjalan Vallissussebra ry

Karjalan Vallissussebra tahtou yhistiä kahen puolen rajua eläjät karjalazet, jotta hyö kačottais omua kieldä, kulttuurua da identitiettua. Piädielo on yhtehisruanda šlenoin dai muijen ruadajien kera karjalan kielen da kulttuuran hengissäpidämizeksi.

Yhissyksen fundamentta on luja idä- da rajakarjalane indentitietta, karjalais-kalevalane kulttuuraperindä da suomelais-ugrilazus. Kielen da kulttuuran nossatus da elossapidämine ollah ylen kallehet yhissyksellä. Historie on opastan karjalazilla kunnivoittamah arttelihutta, tirpandua dai rahvasjoukkoloin da vieroloin keskehistä dielogua.

Yhissyksen arvot ollah vallissus, oigevus omah kieleh da kulttuurah, arttelihus, tirpanda da erimoizien rahvasjoukkoloin da vieroloin keskehine vuoropagina, kumbazie eissetäh yhissyksen ruadiella.

Karjalan Šivissyššeuran toiminnan tavoittehena on yhistyä karjalaiset valtakuntien rajan molemmin puolin huolehtimah kieleštäh ta kulttuuristah ili omašta identiteetistäh. Keškehistä on yhteistyö kuin j

äšenien šamoin ni muijen toimijien kera karjalan kielen ta kulttuurin elinvoimaisuuvven hyväkši.

Yhissykšen arvopohjana on vahva itä- ta rajakarjalaini identiteetti, karjalais-kalevalaini kulttuuriperintö šekä šuomelais-ugrilaisuuš. Kielen ta kulttuurin kehittämini ta šäilyttämini elinvoimasina on yhissykšen toiminnan piäšuuntana. Istorija on opaštan karjalaiset arvoštamah yhteisöllisyyttä, šuvaičevaisuutta šekä kanšanryhmien ta uškontojen välistä vuorovaikutušta.

Yhissykšen arvoja ollah šivissyš, oikeuš omah kieleh ta kulttuurih, yhteisöllisyyš, šuvaičevaisuuš šekä eri kanšanryhmien ta uškontojen välini vuorovaikutuš, kumpasie eissetäh yhissykšen toiminnalla.

saamet

Uđđâ tiäđuh AHR 65 valjâluvâttâllâmmiärádâsâst oovtviärdásâšvuotâváldálii tiätupivdem peht – Sämitige valjâlävdikodde já stivrâ iä olgoštâm väideid

Sääʹmteeʹǧǧ halltõs noorõõđi 3.6. čiiččad såbbra Aanrest da ougglõsõhttvuõđivuiʹm. Äʹššliistâst leʹjje jeeʹrab mieʹldd Sääʹmteeʹǧǧ budjeeʹtt 2025 kuõskki čuõppmõõžž di eʹtǩǩõs Sääʹmteeʹǧǧ da Ââʹlmõs vaaldâšmvuõiggâz (KHO) kaaunõõttmõõžžin mieʹrraaiʹji.

Sääʹmteeʹǧǧ halltõs peʹcclâstt tõn, što Sääʹmteeʹǧǧ budjeeʹtt eeǥǥas 2025 ääiǥat čuuʹt  čuõppâd riikktällõõzz vaiʹǧǧes vueʹjj diõtt.

Tän räjja lij teâđast, što aainâs vuõiggâdvuõttministeria pääiʹǩ Sääʹmtegga pueʹtti teäggtõõzz šõõddât čuõppâd. Jeeʹres ministeriai pääiʹǩ pueʹtti teäggtõʹsse vueiʹtlvânji pueʹtti čuõppmõõžžin ij leäkku veâl teâtt.

– Vuäǯǯaim õiʹdde ođđsid, što Sääʹmteeʹǧǧ pueʹtti eeʹjj budjeeʹtt čuõppât, leša miʹjjid ij leäkku veâl teâđtum tärkka summ, mõõn jiânnai. Tõt lij kuuitâǥ teâđast, što čuõppmõš vuõiggâdvuõttministeria pääiʹǩ pueʹtti teäggtõʹsse lij miârkteei, särnn sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Pirita Näkkäläjärvi.

Čuõppmõõžžin lij jõnn negatiivlaž vaaiktõs Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđtoimmjummša.

– Peʹcclâʹsttep čuuʹt  tõn, mõõn nalla pâʹsttep piâssâd čõõđ mij lääʹjjest šiõttuum tuâjain pueʹtti eeʹjj. Čuõppmõõžžin lie aainâs vaaiktõõzz Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõll- da kulttuurtuõjju. Õõuʹdmõsân sääʹmpäärna da nuõr muõkkšâʹvve di pueʹtti puõlvvõõǥǥ, särnn saaǥǥjååʹđteei Näkkäläjärvi.

Riikksuåvtõs tuʹmmii 25.4. ođđ riikkvaaldâšm tuâjai da õõlǥtõõzzi ǩieʹppummšest di riikkveäʹǩǩvuõttšeäštain di tuʹmmii ääiʹjeed juʹn meäʹrruum toiʹmmjem-mâânai- di riikkveäʹǩǩvuõttšeäštaid. Sääʹm kulttuurjiõččvaaldâšm tuõʹllʼjem vääras jurddum riikkveäʹǩǩvuõđ määuʹset vuõiggâdvuõttministeria vaaldâšmsueʹrj m

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi sihke skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat barget ovttas sámiid ruovttuguovllu gielddaiguin, eará skuvlema ordnejeaddjiiguin, davviriikkalaš vástideaddji orgánaiguin ja stáhta oahpahushálddahusain. Sámediggi ovddasta sámiid jiena skuvlenpolitihkas. Sámegielaid ja sámi kultuvrra sajádat oahpahusas lea okta deháleamos sámiid boahttevuođa gažaldagain.

dhkjashdkjasd

jjkljljsdf sdlkfjsdkljä äsdlkjsdkjf sdlkfjsd. sdlkfjlskdjf sdlkjf sd.sd dsosdfjlksdjflkjsdlkjf sd. sdfhsdkjhfksjdh fsd,sdsd pofjsdlkjflksdj fsd.sd sdlkfjsdl fkljs dälf, lkjdsfkljsdf . Tlkjsdfkjhsydf ,lkjkljfdakjkj!