Ylirajainen nationalismi

Kansakuntien ja yhteisöjen identiteettiä tuotetaan usein kertomuksilla ja tulkinnoilla menneisyydestä. Minkälainen rooli kulttuurisella muistilla on nationalismissa?

Ajatus siitä, että maailma jakautuu eri kansakuntien asuttamille alueille, joissa vallitsee erityiset kansoille tyypilliset kulttuurit ja kielet, on yksi luonnollistuneista ja sellaisenaan vaikutusvaltaisista käsityksistä maailmasta. Samaan aikaan tiedämme, että ihmiset ovat aina liikkuneet paikasta toiseen sekä eläneet ylirajaisissa yhteisöissä. Myös taiteen ja ilmaisun tavat sekä muut kulttuuriset resurssit, joilla menneisyyksiä merkityksellistetään kulttuurisen muistin prosesseissa, ovat ylirajaisia – vaikka niitä kansallisissa yhteyksissä käytettäisiinkin. 

Kulttuurisen muistin keskeinen rooli nationalismissa on tunnettu asia. Jo nationalismitutkimuksen klassikoissa käsiteltiin kansallisten historiakertomusten ja myyttien roolia kuviteltujen yhteisöjen, kansakuntien, tuottamisessa. Kulttuurisen muistintutkimuksen puitteissa on myös tutkittu runsaasti ylirajaisesti merkityksellisten menneisyyden tapahtumien kansallisia tulkintoja. On havaittu, että esimerkiksi Euroopan historian keskeisistä tapahtumista esiintyy vaihtelevia kerronnan tapoja ja tulkintoja eri kansallisissa yhteyksissä.  Nationalismitutkimuksen ja kulttuurisen muistitutkimuksen samankaltaisista kiinnostuksenkohteista huolimatta alojen välisiä yhteyksiä ei ole kehitetty systemaattisesti.

Helsingin yliopiston osahankkeessa Ylirajainen nationalismi -osahankkeessa tutkitaan kulttuurisen muistin ja muistelun roolia nationalismissa. Hanke tarkastelee sitä, miten itsestäänselvinä pidetyt kansalliset kehykset uusiutuvat tai kyseenalaistuvat, kun ihmiset, yhteisöt ja muistamisen tavat ylittävät ja leikkaavat kansallisvaltioiden rajoja. Tärkeänä pyrkimyksen on uudistaa nationalismitutkimuksen kenttää kulttuurisen muistitutkimuksen metodologisten ja teoreettisten näkökulmien kautta. Osahankkeen tavoitteena on myös yhdistää kansakunnan rakentamisprosessin keskiössä olleiden kulttuurien tutkimuksen tieteenalojen kuten folkloristiikan keskusteluja voimakkaasti kasvavaan kulttuurisen muistitutkimuksen kenttään. Nationalismitutkimuksen näkökulmat toimivat tässä tärkeänä linkkinä. 

Ylirajainen nationalismi -osahankkeen tutkijoina toimivat Karina Lukin ja Meeri Siukonen, minkä lisäksi uusia tutkijoita liittyy ryhmään. Hanketta johtaa Helsingin yliopiston folkloristiikan yliopistonlehtori Ulla Savolainen.