Sananmuodostuksen mahdollisuuksien joustavaa hyödyntämistä

Pieni lapsi käytti sanaa viilettää tarkoittaessaan viilentämistä. Hän ei joko vielä tuntenut viilentää-sanaa tai ei ehkä vain muistanut sitä, joten muodosti uuden kätevän sanan viileän pohjalta. Kielessä on kuitenkin jo viilettää-verbi toisessa merkityksessä, joten kyseessä oli toiseen merkitykseen varattu sana-asu.

Tuottaessaan uusia johdoksia ja yhdyssanoja lapset hyödyntävät suomen kielen sananmuodostuksen mahdollisuuksia hyvin joustavasti. Uusia johdoksia syntyy herkästi esimerkiksi silloin, kun merkitykseltään toisiaan lähellä olevat sanat ovat erikantaisia, kuten sanapareissa soutaa – airot, hiihtää – sukset ja kuolla – tappaa. Siten lasten uudissanoissa tavataan soutaa-verbin parina välineennimi soutimet, hiihtämisen parina hiihtimet ja kuoleman aiheuttamisen merkityksessä kausatiiviverbi kuolettaa, jota lapset käyttävät muun muassa leikeissä, joissa kuoleminen voi usein olla väliaikaista ja peruttavissa. Nämä lasten uudisjohdokset kuuluvat sellaisiin johdostyyppeihin, jotka ovat kielessä yleisestikin produktiivisia. Välineennimiä muodostetaan kieleen jatkuvasti lisää, kuten eläintarhan heinätin, josta aitauksen eläimet voivat itse saada heinää syödäkseen, tai järjestin, joka liittyy järjestöjen tiedontuotantoon. Samoin kieleen syntyy jatkuvasti uusia kuolettaa-tyyppisiä verbijohdoksia, kuten sudokuttaa, jolla ilmaistaan mielihalua sudokujen tekemiseen.

Koska lapset eivät vielä kovin kattavasti tunne kielen vakiintunutta sanastoa, sattuu toisinaan niin, että lasten muodostamat uudissanat lankeavat yhteen kielessä jo esiintyvien sanojen kanssa; näitä vakiintuneita sanoja voidaan Jorma Vuoriniemen mukaisesti kutsua varatuiksi sana-asuiksi. Siten kolmivuotias lapsi on esimerkiksi muodostanut johdoksen sattuma puhuessaan siitä kohdasta kehossaan, johon sattuu tai on sattunut, ja johdoksen näkemys tarkoittaessaan ulkonäköä. Samoin lapsi on muodostanut yhdyssanan suuvesi tarkoittaessaan sylkeä, ja toinen kolmivuotias sanan erivärinen tarkoittaessaan moniväristä. Kolmas lapsi on käyttänyt sanaa kultakala tarkoittaessaan savusilakkaa, jonka väri on kullanvivahteinen.

Myös verbien joukossa on runsaasti sellaisia lasten uudissanoja, jotka ovat samanasuisia kielen varattujen sana-asujen kanssa. Kolmivuotias on esimerkiksi käyttänyt sanaa käsitellä tarkoittaessaan taputtamista, verbiä huilailla viheltämisestä ja verbiä äänestää sellaisissa merkityksissä kuin ’pitää ääntä, kuuluttaa, sanoa’. Toinen lapsi puhui leikkijunaradan erittämisestä tarkoittaessaan sen purkamista osiin, ja leikin jännittämisestä tahtoessaan, että leikistä tehtäisiin jännittävämpi. Edelleen lapset ovat käyttäneet verbiä palauttaa merkityksessä ’polttaa’, verbiä vesittää merkityksessä ’kastella’ ja verbiä tulittaa merkityksessä ’sytyttää’.

Varattujen sana-asujen kanssa ovat langenneet yhteen edelleen muutamat lasten uudisadjektiivit. Kolmivuotias käytti sanaa samettinen tarkoittaessaan samean näköistä, toinen lapsi sanaa täydellinen puhuessaan siitä, että astia on täysi. Yksi lapsi käytti sanaa pikkumainen tarkoittaessaan pienenpuoleista.

Edelleen muutamia lukusanoja kuuluu sellaisiin lasten uudissanoihin, jotka ovat samanasuisia varattujen sana-asujen kanssa, kuten seitsemännes, jolla lapsi tarkoitti järjestyslukua seitsemäs, mutta joka hänen muodostamassaan asussa tarkoittaakin vakiintuneessa kielessä seitsemäsosaa. Vastaavanlaisia kaksi peräkkäistä järjestysluvun tunnusta (nne+s) sisältävää uudismuodostetta ovat lasten tuottamat järjestysluvut kolmannes ’kolmas’, neljännes ’neljäs’, viidennes ’viides’ ja kahdeksannes ’kahdeksas’.

Kiinnostavaa on, että muutamia lasten muodostamia uudisjohdoksia tavataan myös puhekielessä ja murteissa, joskin toisinaan hieman eri merkityksissä. Esimerkiksi välineennimestä soutimet on entuudestaankin tietoja: sanalla on tarkoitettu laajasti ymmärrettynä soutamisvälineitä, siis sekä airoja että melaa. Vastaavasti johdosta hiihtimet on käytetty sekä suksista että sauvoista, siis kattavasti hiihtämiseen tarvittavista välineistä.

Kun lapset hyödyntävät taitavasti kielen tarjoamia mahdollisuuksia uusien sanojen muodostamiseen, sattuu joskus niinkin, että samanasuisia muodosteita on jo aiemminkin otettu käyttöön.