Ensimmäinen suomenkielinen perusteos aineettoman kulttuuriperinnön käsitteestä

Uutuuskirja Aineeton kulttuuriperintö tarjoaa monipuolisia näkökulmia aineettoman kulttuuriperintöön käsitteellisenä ja kulttuuripoliittisena ilmiönä. Monitieteinen tutkimus tarkastelee ensimmäistä kertaa, mitä Suomessa on tapahtunut aineettoman kulttuuriperinnön suojelun saralla vuonna 2013 voimaan astuneen Unescon yleissopimuksen puitteissa.

Aineettomasta kulttuuriperinnöstä on tullut 2000-luvulla keskeinen käsite. Se kattaa esimerkiksi suullisen perinteen, esittävät taiteet ja sukupolvelta toiselle siirtyvät sosiaaliset käytännöt. Käsite on myös kiistanalainen. Miten ja miksi jotkin ilmiöt nimetään aineettomaksi kulttuuriperinnöksi? Kuka siitä päättää? 

Aineeton kulttuuriperintö. Käsite, käytäntö, politiikka tarkastelee monitieteisesti aineettoman kulttuuriperinnön historiaa ja tulevaisuutta sekä suomalaisessa että kansainvälisessä kontekstissa. Erityisesti se käsittelee Unescon yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Teos tuo esille myös aineettoman kulttuuriperinnön käsitteeseen liittyviä ristiriitoja: kansainvälinen yleissopimus voi samalla voimaannuttaa paikallisen tason toimijoita ja toisaalta ylläpitää nationalistisia puheentapoja ja käytäntöjä.

Teoksessa korostuvat aineettoman kulttuuriperinnön ekologiset, poliittiset ja eettiset ulottuvuudet. Näkökulmia avaavat esimerkiksi suomalaiset perintökohteet, kuten saunominen ja kaustislainen viulunsoitto, Kalevalan kouluopetus, arkeologian ammattilais- ja harrastajayhteisöt, kulttuurisesti kestävä kasvatus, luontosuhde, museo- ja järjestötyö sekä tiedepolitiikka.

Ensimmäinen suomenkielinen perusteos aiheesta syventää keskustelua aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä Suomessa ja kansainvälisesti.

Heidi Henriikka Mäkelä ja Outi Valo (toim.)
Aineeton kulttuuriperintö. Käsite, käytäntö, politiikka
Tietolipas 296
ISBN 978-951-858-955-9
SKS 2025
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.