Konferenssimatkalla Valamon luostarissa

Tiedekustantamon edustusto, kustannusjohtaja Kirsi Keravuori sekä allekirjoittanut, suuntasi toukokuussa Valamon luostariin Heinävedelle, jossa järjestettiin 12.–15.5. kansainvälinen Virtuaalinen Valamo -konferenssi. Virtuaalinen Valamo -hankkeessa (https://valamo.finlit.fi) digitoidaan Valamon käsikirjoituskokoelma ja julkaistaan se verkossa. SKS vastaa hankkeessa käsikirjoitusten verkkoalustan rakentamisesta ja digitaalisen edition valmistuttua sen ylläpidosta SKS:n palvelimilla. Konferenssi kokosi suomalaisia ja eurooppalaisia tutkijoita käsikirjoituskokoelmien digitointiin ja transkribointiin liittyvien kysymysten äärelle.

Konferenssin ensimmäisen päivän avaussessiossa Valamon johtaja arkkimandriitta Mikael kertoi luostarin historiasta, minkä jälkeen Virtuaalinen Valamo -hankkeen vetäjä Pasi Hyytiäinen esitteli Valamon käsikirjoituskokoelmaa. Allekirjoittanut puolestaan esitteli käsikirjoitusten verkkoalustan teknisiä ratkaisuja. Aamupäivän sessiossa kuultiin muun muassa Suomen ortodoksisen kirkkomuseo Riisan kokoelmista ja Kansalliskirjaston kirkkoslaavinkielisistä käsikirjoituksista. Iltapäivällä siirryttiin käsinkirjoitetun tekstin tunnistuksen menetelmiin. Achim Rabus Freiburgin yliopistosta esitteli rakentamaansa Polyscriptor-työkalua, jolla voi vertailla eri kielimalleja oman aineiston tunnistuksessa. Työkalu on suunniteltu kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetuille käsikirjoituksille, mutta lienee ainakin kokeilemisen arvoinen myös SKS:n aineistojen kanssa.

Toisena konferenssipäivinä siirryttiin aineiston digitaalisiin analyysimenetelmiin. Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden professori Eetu Mäkelä totesi esitelmässään, että suuret kielimallit mullistavat humanistisen tutkimuksen: uudet mallit eivät vain tunnista tekstiä vaan pystyvät jo irrottamaan monimuotoisista aineistoista – teksteistä, käsikirjoituksista, kuvista ja viesteistä – syvempiä merkityksiä kuten näkemyksiä, asenteita ja suhteita yhtä hyvin kuin ihminen. Tämä tekee mahdolliseksi tutkia näitä monimutkaisia ilmiöitä laajassa mittakaavassa.  Syvempien merkitysten irrottaminen aineistoista ei kuitenkaan vielä riitä, vaan on ymmärrettävä, miten ilmiöt syntyvät ihmisten monimuotoisessa vuorovaikutuksessa. On myös ymmärrettävä, miten aineistot syntyvät. Isot kielimallit eivät tähän kykene. Mäkelä kertoi esimerkin: tutkimalla suomalaisia aineistoja Europeanassa ison kielimallin avulla voisi hyvin saada sen käsityksen, että suomalainen kulttuuri on lähinnä metsätalouteen ja metsään liittyviä asioita. Tämä kuitenkin johtuu siitä, että Suomen Metsämuseo Lusto on ollut erityisen aktiivinen aineistojen tuomisessa Europeanaan.

Konferenssiohjelman päätteeksi Kirsi Keravuori kertoi SKS:ssa tehtävästä työstä merkittävien kulttuuriperinnön lähteiden julkaisemiseksi verkossa.

Esitelmien ja kiinnostavien keskustelujen lisäksi saimme nauttia monipuolisesta ohjelmasta. Arkkimandriitta Mikael esitteli meille Valamon kirkkoja ja niiden arvokkaita ikoneja, jotka munkit toivat mukanaan joutuessaan lähtemään Laatokan Valamosta vuonna 1940. Valamon kirjastonhoitajan Virva Suvitien johdolla tutustuimme luostarin kirjastoon, arkistoon, museoon ja vanhojen kirjojen kokoelmaan. Pääsimme myös kanavaristeilylle Juojärvelle ja Taivallahden kanavaan M/S Sergei -aluksella.

Konferenssivieraita myös kestittiin ruhtinaallisesti: tervetuliaisillallisella oli karjalainen pitopöytä, toisena iltana nautittiin bysanttilaisesta ruokaperinteestä ja kolmantena oli pöytä katettu venäläiseen tyyliin.

Konferenssista jää mieleen etenkin lämmin ja vieraanvarainen tunnelma. Lämmin kiitos Pasi Hyytiäiselle ja Virva Suvitielle upeista järjestelyistä, kiitokset myös Valamon luostarille!