Paatin siirtäminen ja pelegrimin retki: herra Martin lainsuomennoksen Nordströmin koodeksi nyt avoimena verkossa

Kirkonmies Martinus Olavin 1580-luvulla laatima, omana aikanaan painamatta jäänyt käännös Kristoffer Baijerilaisen hallituskaudella vahvistetusta maanlaista (1442) on vanhin tunnettu lainsuomennos ja tiettävästi ensimmäinen suomenkielinen hallinnollinen tekstikokonaisuus. Maanlaki koostuu 14 kaaresta, joiden nykykieliset nimet (Ulkuniemi 1978) ovat Kuninkaankaari, Naimiskaari, Perintökaari, Maakaari, Rakennuskaari, Kauppakaari, Käräjäkaari, Rauhavalan kaari, Törkeitten asiain kaari, Tahallisen tapon kaari, Tapaturmaisen tapon kaari, Tahallisen haavoittamisen kaari, Tapaturmaisen haavoittamisen kaari ja Varkaankaari. Laki oli voimassa vuoteen 1734, jolloin erilliset maan- ja kaupunginlait korvattiin yhteisellä valtakunnanlailla.

Martinus (n. 1510-1585) sai pappisvihkimyksen luultavasti jo katolisena aikana. Hän toimi 1540-luvulla Tukholman suomalaisen seurakunnan ensimmäisenä nimeltä tunnettuna pappina ja hoiti myöhemmin Rauman kirkkoherran virkaa. Maanlain suomentamiseen Martinus ryhtyi toimiessaan kuningas Juhana III:n hovisaarnaajana vuosina 1578-1585: vanhoista tilikirjoista löytyy mainintoja Martinus-nimiselle saarnaajalle maksetuista palkkioista sekä merkintä Hans Düsterbach -nimisen kirjansitojan vuonna 1584 saamasta korvauksesta, joka on maksettu lakikirjan sitomisesta.

Martinus teki käännöstyössään useita virheitä ja toisinaan vain muotoili ruotsinkielisen sanan jonkinlaiseen suomenkieliseen muotoon. Niinpä hän esimerkiksi käänsi sanan bodrägt (bo-drägt – pesänkavallus) paatin siirtämiseksi (båt-drag) ja sanan målsägande (måls-ägande – asianomistaja) syynsanojaksi (mål-sägande). Sana pilgrimsfärd (pyhiinvaellusmatka) muuntui käännöksessä muotoon pelegrimin retki.

Muun muassa näitä käännöskukkasia voi nyt hakea ja tutkia SKS:n arkistossa säilytettävän lainsuomennoksen toisintotekstin, ns. Nordströmin koodeksin, uudessa digitaalisessa editiossa.

Tämä 1600-luvulla laadittu käsikirjoitus on yksi herra Martin lainsuomennoksen seitsemästä tunnetusta kopiosta. Suomennos on kirjoitettu Kaarle IX:n vahvistaman, v. 1621 uudelleen painetun ruotsinkielisen maanlain välilehdille. Kannen vuosiluku 1637 on luultavasti Nordströmin koodeksin syntyajankohta. Kopion tekijää ei tunneta, mutta tekstissä on useita itäisiin murteisiin viittaavia piirteitä. SKS sai käsikirjoituksen lahjoituksena valtionarkistonhoitaja Johan Jakob Nordströmiltä 6.6.1860 ja se on nimetty lahjoittajansa mukaan.

Uusi editio sisältää korkeatasoiset faksimilekuvat sekä metatiedot ja transkription. Aineisto on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa XML-muodossa. Aitolahden koodeksi julkaistiin jo aikaisemmin. Tämän edition myötä molempien SKS:n hallussa olevien 1600-luvun lainsuomennosten teksti on kokonaisuudessaan avoimesti saatavana ja haettavana verkossa.

Lähteitä

Airila, M. & Harmas, Hertta 1930. Suomen kielen muistomerkkejä. II,2. Kristoffer kuninkaan maanlaki, herra Martin suomeksi kääntämä. 2. Toisintotekstit verrattuina Tukholman codexiin B 96. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 82. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Blomstedt, Yrjö 1967. Martinus Olaui, lainsuomentaja ja Juhana III:n kappalainen. Historiallinen aikakauskirja 65(1), s. 26-39. Saatavissa:  https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499241 (viitattu 16.12.2022)

Pajula, Paavo 1947. Herra Martti ja ensimmäinen lainsuomennos. Lakimies 45(1), s. 1-30. Saatavissa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498643 (viitattu 16.12.2022)

Ruoppila, Veikko 1964. Itäisiä piirteitä ensimmäisen lainsuomennoksen Nordströmin koodeksissa. Virittäjä 68(4), s. 354‒362. Saatavissa: https://journal.fi/virittaja/article/view/34826 (viitattu 16.12.2022)

Setälä, E. N. & Nyholm, M. 1905 (eds.). Suomen kielen muistomerkkejä II, 1. Kristoffer kuninkaan maanlaki. Herra Martin suomeksi kääntämä. Tukholman Codex B 96. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Saatavana verkossa: https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/martti.ml_rdf.xml (viitattu 10.12.2022)

Tarkiainen, Kari 1997-. Martinus Olavi. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (viitattu 16.12.2022)

Ulkuniemi, Martti 1978. Kuningas Kristofferin maanlaki 1442. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Uusitalo, Harri 2019. Tausta, tekijä ja kieli. Filologinen tutkimus Aitolahden koodeksin lainsuomennoksesta. Väitöskirja. Turun yliopisto, Turku. https://www.utupub.fi/handle/10024/147258

Ylikangas, Heikki 1963. Maanlain ensimmäinen suomentaja. Historiallinen aikakauskirja 61(1), s. 26-30. Saatavissa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499251 (viitattu 16.12.2022)

Kommentoi ja keskustele

Tähdellä * merkityt kentät ovat pakollisia.

Maria Niku

Maria Niku työskentelee asiantuntijana SKS:n tiedekustantamossa. Hän vastaa arkistoaineistoon perustuvista ja erilaisissa hankkeissa syntyvistä digitaalisista editioista. Taustaltaan Niku on historioitsija ja tietojenkäsittelytieteilijä.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Marian blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

12.12.2024 - Uutiset

SKS julkaisee kymmeniä tuhansia aiemmin julkaisemattomia kansanperinteen aineistoja avoimesti verkossa

12.12.2024 - Uutiset

Kaksi SKS:n uutuusteosta Vuoden historiateos 2024 -ehdokkaana

4.12.2024 - Kirjatiedotteet

Vilua ja nälkää – Uutuuskirja vie lukijan kirjalliselle matkalle kauheaan Pohjolaan