Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen – Uutuuskirja tutustuttaa lukijan säädöskielen monivaiheiseen kehityskaareen

Selkeä ja johdonmukainen säädöskieli on oikeusturvan ja demokratian perusedellytys, johon kannattaa panostaa.Harri Uusitalon uutuusteos Suomalaisen säädöskielen vaiheita avaa säädöskielen polveilevaa historiaa ja kehitystä, jossa on ollut aina parantamisen varaa.

Paatin siirtäminentalouden wiettelemys, taloin cappalten kätkeminensalainen cotowiemä ja lopulta pesänkavallus.  

Suomalaisella säädöskielellä eli lakien ja asetusten kielellä on pitkä historia, jonka juuret ulottuvat jo aikaan ennen kirjoitettua suomea. Vanhimpia kirjallisia aineistoja on tutkittu jo 1700-luvun lopulta lähtien, mutta tähän asti tieto on ollut hajanaista ja osin virheellistäkin.

Suomalaisen säädöskielen vaiheita tarjoaa ajantasaisen ja tarkistetun katsauksen säädöskielen historialliseen taustaan ja kehitykseen esittelemällä keskeisimpiä kirjallisia lähteitä ja niiden tutkimushistoriaa. Kielen kehitystä havainnollistavat esimerkit niin kirjoitusasusta, kieliopista kuin sanastostakin.

Tunnetuin esimerkki huolimattomasti laaditusta säädöskielestä on pesänkavallusta merkitsevän termin kääntäminen paatin siirtämiseksi ja paatin varkaudeksi. Käännösvirheen seurauksena ruotsinkielisen termin bodräkt merkitys muuttui täysin alkuperäisestä.

Pesänkavallus-termi on hyvä esimerkki siitä, minkälaisen tien lakitermi voi kulkea aikojen saatossa ja minkälaisia riskejä termien kääntämiseen on liittynyt erityisesti ensimmäisellä suomentajalla.

Harri Uusitalo on suomen kielen filologisen tutkimuksen dosentti Turun yliopistossa. Hän on tutkinut suomalaisen säädöskielen kehitystä sekä monia muita kirjakielen ja sanaston kehitykseen liittyviä aiheita.

Harri Uusitalo
Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen
Tietolipas 303
ISBN 978-951-858-994-8
SKS 2025
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa

Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti

Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä

Toimittaneet Maarit Sireni ja Pertti Rannikko

Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen.

Harri Uusitalo

Kirjoitetun suomen historia. Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen

Kirsi-Maria Nummila

Miksi lukea kirjallisuutta? Filosofinen tutkielma

Kalle Puolakka

Tekojen kaupunki

Toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson

Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa

Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.

Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960-1985

Simo Mikkonen

Uutiset ja puheenaiheet

16.1.2026 - Blogi

Kaupunkia tekemällä kaupunkilaiseksi

Placeholder image
13.1.2026 - Blogi

Matka 1930- ja 70-lukujen Vallilaan Helvi Hämäläisen valokuvissa ja päiväkirjoissa

9.1.2026 - Blogi

Kun ovi sulkeutuu: mikä on Venäjän ja Neuvostoliiton tutkimuksen tulevaisuus?