Vastaajaverkosto esittäytyy: Mia Turpeinen reflektoi elämäänsä SKS:n keruiden avulla

Kasvatustieteiden ylioppilas Mia Turpeinen, 1989 kuuluu nuorimpiin, mutta myös tuotteliaimpiin SKS:n arkiston vastaajaverkoston jäseniin. Ensimmäisen vastauksensa Turpeinen lähetti jo 16-vuotiaana Pimeän Pelko -kyselyyn. Vuonna 2022 ansioitunut vastaaja palkittiin Kalevalaseuran kekripalkinnolla.

Pyysimme Miaa kertomaan ajatuksia keruisiin vastaamisesta ja elämänmenosta muutenkin.

Miksi vastaat SKS:n keruisiin? Mikä sai sinut vastaamaan ensimmäisen kerran?

– En enää tarkalleen muista, milloin vastasin SKS:n keruisiin ensimmäisen kerran, mutta todennäköisesti tutustuin niihin joko äidinkielenopettajan ohjaamana tai sitten etsiessäni netistä kirjoituskilpailuja, joihin voisin osallistua. Keruuaiheiden kirjo on innostanut alusta saakka! Kun jostain aiheesta kirjoittaa, tulee samalla pohtineeksi mitä oikeastaan ajattelee, tietää tai ainakin luulee tietävänsä kyseisestä teemasta. Se on hyvä reflektion väline. Ja onhan sekin ihan mukavaa, että minusta ja ajatuksistani jää maailmaan jonkinlainen perintö. Todiste siitä, että tällainenkin tyyppi oli joskus olemassa.

Mikä keruu on ollut sinulle tärkein? Miksi?

– Ainakin yksi tärkeimmistä oli Kirjeiden kertomaa vuodelta 2019. Olen harrastanut kirjeenvaihtoa käytännössä koko ikäni, joten oli mukavaa päästä kertomaan omia muisteluita tästä nykyään kovin harvinaisesta harrastuksesta. Myös Elämäni esineet oli mielenkiintoinen, sillä omaa suhdetta kodin (entisiin tai nykyisiin) esineisiin tulee harvemmin sanoitettua tai niihin liittyviä muistoja ja tarinoita kirjoitettua ylös.

Mikä tuottaa sinulle iloa?

– Kiireettömyyden tunne, mukavan ihmisen seura, oma koti, hyvä kirja tai elokuva, opiskelu ja itsensä kehittäminen… ja se, että muistaa olla kiitollinen pieniltäkin tuntuvista asioista.

Kenet (elävän, kuolleen tai vaikka kuvitteellisen hahmon) haluaisit tavata? Miksi? Mitä tekisitte yhdessä?

– Näitä on todella paljon, mutta listan kärkipäässä on ainakin Bruce Springsteen. Olisi inspiroivaa tavata maailmantähti, jonka supervoima on empatia. Ainakin kävisimme syömässä jossain ja keskustelisimme musiikista, elokuvista ja elämästä.

Mitä odotat loppuvuodelta?

– Toivon, että syksy olisi kaunis, värikäs ja lämmin. Sellainen kuin syksy voi parhaimmillaan olla. Odotan myös uusia oivalluksia opiskelujen parissa ja sitä, että saa alkaa fiilistellä joulua! Olen jouluihminen, mutta mielestäni paras asia joulussa on nimenomaan sen odotus.