Heinäseipäitä, valkoista muovia ja rautalankaa osittain puurakennuksen alla.

Perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sisältää kuvastoa vanhasta kansankulttuurista ja -elämästä, kansanperinteen kertojista, perinteen tallentamistilanteista sekä uudempaa kuva-aineistoa mm. SKS:n järjestämien moninaisten muistitietokeruiden aihepiireistä.

Aineisto on suurimmaksi osaksi kuvattu 1900-luvulla, ja sille on leimallista yksityisyys. Merkittävä osa kuvista on peräisin yksityisten henkilöiden kuvastoista. Pääosa aineistosta on valokuvavedoksina, mutta mukana on myös dioja, negatiiveja ja kuvatiedostoja. Kokoelmassa on tällä hetkellä noin 200 000 kuvaa ja sitä kartutetaan koko ajan arkiston hankintapolitiikan mukaisesti.

Kuva: Heinäseipäitä, Tuulos 1978. Kuvaaja Jukka Kukkonen. SKS KRA.

Miten saat tietoa kuvista

Perinteen ja nykykulttuurin kuvakokoelmaa on eri aikoina järjestetty, luetteloitu, kuvailtu ja arkistoitu eri tavoin. Kuvien tietoja on kirjattu kortistoihin, vuosittaisiin kartuntaluetteloihin sekä vuodesta 1992 alkaen kulloinkin käytössä olleeseen tietokantaan. Lähivuosina löydät kokoelmamme kuvailutietoja enenevässä määrin myös Finnasta.

Kuvakysymyksissä kannattaa kuitenkin ottaa suoraan yhteyttä arkistoon, selvitämme löytyykö etsimääsi kuvastoa kokoelmastamme. Toistaiseksi vain pienehkö osa kuvistamme on digitoitu, mutta mahdollisuuksien mukaan lähetämme sinulle näyttökuvia tai tarvittaessa kutsumme sinut paikan päälle tutustumaan kuviin. Ota aina yhteyttä ennakkoon, sillä aineiston etsimiseen menee usein aikaa.

Muista myös kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kuvakokoelmat.

Kuva: Asiakas tutkii Wilhelm Ramsayn vedoksia. Kuvaaja Emma Suominen.

Kuvat käyttöön

Kuva-aineistoa voit hyödyntää erilaisten julkaisujen kuvituksena, näyttelyissä, tiedonlähteenä, tutkimuksen kohteena tai vaikkapa uusien teosten materiaalina.

Lähtökohtaisesti valokuvat, kuten muukin arkistoaineisto, on kaikkien vapaasti käytettävissä. Yksittäisten kokoelmien tai kuvien käyttöä saattavat kuitenkin rajata tietosuoja- tai tekijänoikeuslait, luovuttajan asettamat käyttöehdot sekä joissain tapauksissa valokuvien kunto tai kuvakokonaisuuden järjestämättömyys.

Selvitämme arkistossa tapauskohtaisesti kuvien käyttömahdollisuudet, joten muistathan varata aikaa kuvien tilaamiseen. Asiakkaan itselleen tilaamista kuvatiedostoista peritään hinnaston mukainen maksu.

Kuva: Asiakas tutkii Samuli Paulaharjun vedosta Räisälästä vuodelta 1909. Kuvaaja Milla Eräsaari. SKS KIA.

Esimerkkejä kokoelmasta

Kuvakokoelma muodostuu kolmesta pääryhmästä: keruisiin ja kenttätöihin liittyvät kuvat sekä tietyn toimijan aineistoihin liittyvät kuvat.

SKS:n arkisto on järjestänyt perinne- ja muistitietokeruita sekä erilaisia kyselyitä ja kirjoituskilpailuja lähes koko historiansa ajan. Arkistoon eri keruiden ja kyselyiden yhteydessä saatua kuva-aineistoa hallinnoidaan omina kokonaisuuksinaan. Kaikkiin keruisiin ei liity kuvamateriaalia ja saadun aineiston määrä myös vaihtelee.
Yleiskuvan keruiden ja kyselyiden aihepiireistä saa SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelman (vuoteen 2015 Kansanrunousarkisto) keruuaineistojen luettelosta.

Kenttätyökuvat sisältävät arkiston omien tallennusprojektien yhteydessä kuvattua aineistoa 1960-luvulta 2000-luvulle. Muistitiedon tallentamista on tehty SKS:n toiminnan alusta alkaen kirjoittamalla, ja jo 1870-luvulta alkaen myös jonkin verran kuvaamalla. 1900-luvun alussa saatiin työn avuksi myös kerrontaa tallentavia laitteita.

1960-luvulta alkaen kuvattu aineisto on järjestetty kenttäretkittäin. Kenttätöiden kokoelmaan kuuluvat arkiston työntekijöiden kuvausten lisäksi mukana olleiden opiskelijoiden ja stipendiaattien aineistot.Kenttätyön kohteina ovat olleet mm. tietyn paikkakunnan tai ryhmän perinne ja kuvien aiheena haastatellut henkilöt sekä heidän lähiympäristönsä.

Laajempaa tallennustyötä on tehty mm. 1960–70 -luvuilla Kauhajoella, Liperissä ja Sysmässä ja 1980-luvulla Pieksämäellä ja Ranualla. 1990-luvulla kohteiksi nousivat lähialueet Aunus, Inkeri ja Viena. Ensimmäinen laaja tietyn perinneilmiön tallennusprojekti oli vuosina 1973–1975 tehty Nuuttipukki -taltiointi.

Arkiston kokoelmat karttuvat pääosin erilaisten toimijoiden (yksityiset henkilöt tai yhteisöt) tekeminä aineistoluovutuksina. Suurin osa luovutuksista on tekstiaineistoa, mutta toisinaan mukana on myös kirjoituksia täydentäviä kuvia.

Kunkin toimijan kuva-aineisto säilytetään omana kokonaisuutenaan ja ne ovat löydettävissä luovuttajan mukaan. Osa ennen vuotta 1974 saapuneesta aineistosta on järjestetty kortistomuotoon ja löydettävissä myös paikkakunnan perusteella.

Vanhemmat kenttätyökuvastot 1800-luvun lopulta 1950-luvun loppuun ovat mukana toimijakokoelmissa. Ammattivalokuvaajien aineistoja toimijakokoelmissa on vain yksi: I. K. Inha teki yhdessä Kusti Karjalaisen kanssa perinteen keruumatkan Vienan Karjalaan 1894, kyseiseltä matkalta on kokoelmassa 220 valokuvaa.

Haluatko luovuttaa kuvia?

Perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineistot muodostavat omat kuvakokoelmansa. Vuosittain arkiston kuvien kokonaismäärä kasvaa useilla tuhansilla kuvilla. Kuva-aineiston hankintaa ohjaa arkiston hankintapolitiikka.

Otamme valokuvia vastaan lahjoituksina. Kaikkea tarjottua aineistoa ei voida ottaa vastaan, valintaan vaikuttavat mm. kuvan sisältämä informaatio, kuvaan liittyvän taustatiedon kattavuus sekä kuvan kunto.

Arkistokuvat

Arkisto