Kuvakokoelma

Kokoelmassa on tällä hetkellä noin 170 000 kuvaa. Valokuvakokoelmat ovat suurimmaksi osaksi peräisin 1900-luvulta. Aineistoa 1800-luvulta on vain esimerkinomaisesti. Leimallista aineistoille on yksityisyys; merkittävä osa kuvista on peräisin yksityisen henkilöiden kuvastoista.

Perinteen ja nykykulttuurin kuvakokoelmat jakaantuvat seuraaviin kokoelmiin:

• Topografinen ja kartuntakokoelma
• Kuvaajakokoelma
• Kenttätyökokoelma
• Perinnekeruukokoelma
• Piirroskokoelma

Topografinen kokoelma ja kartuntakokoelma

Topografinen kokoelma sisältää noin 2 000 kuvaa vuosilta 1900-1974. Kuvasto on saatu luovuttajilta useimmiten käsikirjoitusaineiston yhteydessä. Aiheina ovat mm. henkilöt, maisemat ja rakennukset. Huomattava osa kuvista on yksityishenkilöiden kuvaamia, mutta vanhimmat henkilökuvat ovat pääosin valokuvaamoissa kuvattuja. Kuvat on järjestetty kunnittain.

Vuoteen 1974 asti kaikki arkiston kuva-aineisto sisältyi topografiseen kokoelmaan. Siitä on sittemmin erotettu kuvaaja-, kenttätyö- ja perinnekeruukokoelmiin kuuluvat kuvastot.

Kartuntakokoelma sisältää vuoden 1974 jälkeen arkistoon saatua aineistoa, joka ei sisälly muihin pääryhmiin.

Kuvaajakokoelma

Kuvaajakokoelmassa tietyn kuvaajan aineisto on omana kokonaisuutenaan. Kokoelmasta on erillinen luettelo.
Vanhat kenttätyökuvastot vuodesta 1872 vuoteen 1960 ovat mukana kuvaajakokoelmissa. Yhdistävä piirre useimmille kuvaajille onkin perinteen tallennustyön ohessa tehty kuvaus.

Ammattivalokuvaajia mukana on vain yksi: I. K. Inha teki yhdessä Kusti Karjalaisen kanssa perinteen keruumatkan Vienan Karjalaan 1894, ja kyseiseltä matkalta on kokoelmassa 220 valokuvaa.

Kenttätyökokoelma

Kenttätyökokoelmat sisältävät arkiston omien nauhoitustöiden yhteydessä kuvattua aineistoa 1960-luvulta lähtien. Kokoelmaan kuuluvat arkiston työntekijöiden kuvausten lisäksi mukana olleiden opiskelijoiden ja stipendiaattien aineistot.

Kenttätyön kohteina ovat olleet mm. tietyn paikkakunnan tai ryhmän perinne ja kuvien aiheena ovat haastatellut henkilöt sekä heidän lähiympäristönsä. Laajempaa tallennustyötä on tehty mm. 1960–70 -luvuilla Kauhajoella, Liperissä ja Sysmässä ja 1980-luvulla Pieksämäellä ja Ranualla. 1990-luvulla kohteiksi nousivat myös lähialueet Aunus, Inkeri ja Viena. Ensimmäinen laaja yhden perinneilmiön tallennusprojekti oli vuosina 1973–1975 tehty Nuuttipukki -taltiointi.

Perinnekeruukokoelma

Arkistoon eri kilpakeruiden ja kyselyiden yhteydessä saatu kuva-aineisto säilytetään omina kokonaisuuksinaan. Kaikkiin keruisiin ei liity kuvamateriaalia ja saadun aineiston määrä myös vaihtelee.

Piirroskokoelma

Piirroskokoelmat ovat pääosin käsikirjoituskokoelmien yhteydessä, joko omina erillissidoksinaan tai käsikirjoitustekstien ohessa. Osaan piirroksista on myös paikkakunnan mukainen viitekortisto, nk. piirroskortisto.

Piirrokset voivat olla yksittäisiä tai laajempia kokonaisuuksia. Tunnetuimmat ovat Samuli Paulaharjun määrällisesti ja maantieteellisesti laaja piirroskokoelma vuosilta 1900-1942 sekä Agaton Reinholmin 552 kansatieteellisen piirroksen kokoelma Satakunnasta vuodelta 1879 ja Karjalasta vuodelta 1880.

Kuvien sisältötiedot

Perinteen ja nykykulttuurin kuvakokoelmien tiedot on luetteloitu useisiin eri kortistoihin ja hakemistoihin sekä nykyisin käytössä olevaan arkistotietojärjestelmään.

Käytössä ovat:

• asiasanakortisto
• paikkakuntakortisto
• diakortisto
• kuvaaja-luovuttaja -kortisto
• kartuntakortisto
• piirroskortisto

Luetteloinnissa toistuvat samat perustiedot. Mukana ovat kokonaan tai osittain: signum, luovuttaja, kuvaaja, kuvauspaikkakunta, luovutusaika, kuvausaika, aihe, kuvatyyppi (valokuva, piirros, negatiivi), kuvan koko ja lisätiedot.