Perinnealueet

Perinnealueet. Kuva: Gary Wornell
Perinteen ja nykykulttuurin kokoelmien perinnealuejako perustuu historiallisiin maakuntiin.

Perinnealueen sisällä käytetään luetteloinnissa pitäjiä (kuntia), Inkerin alueella luterilaisia seurakuntia. Yksittäisten kuntien perinnealueisiin sijoittuminen käy ilmi kuntaluettelosta, joka perustuu Suomalaisen kielialueen etnologiseen paikannimihakemistoon (Studia Fennica 15: Nissilä-Sarmela-Sinisalo 1970).

Vienassa, Aunuksessa, Inkerissä, Ruijassa ja Länsi-Pohjassa teoksen kyläluettelot ovat ohjeelliset.

Pitäjiä voi selailla aakkosjärjestyksessä pitäjäluettelosta. Luetteloa ei päivitetä.

Perinnealuekoodit:

Kirjaintunnukset toimivat linkkeinä yksittäisten alueiden karttoihin ja paikkakuntahakemistoihin. Alueelliset hakemistot eivät sisällä uudempia lakkauttamis- ja nimeämistietoja.

a Varsinais-Suomi
b Satakunta
c Uusimaa
d Häme
e Keski-Suomi
f Etelä-Savo
g Pohjois-Savo
h Etelä-Karjala (Karjalan kannas)
i Laatokan Karjala (Raja-Karjala)
j Pohjois-Karjala
k Etelä-Pohjanmaa
l Pohjois-Pohjanmaa
m Kainuu
n Peräpohjola, Lappi
å Ahvenanmaa
p Viena
q Aunus
s Inkeri
o Muurmanni (Venäjä)
oN Ruija (Norja)
oR Länsipohja (Ruotsi)
x Vermlanti (Ruotsi)
r Tverin alue (Venäjä)
v Vepsäläisalueet (Venäjä)

Luettelon käyttöohje.

Kansankulttuurin peruskartan syntyjuuret ovat 1900-luvun alun tutkimushankkeissa, joiden tavoitteena oli tuottaa esiintymis- ja levinnäisyyskarttoja Suomen henkisestä ja aineellisesta kulttuurista. Kartastot perustuvat eri pitäjissä ja perinnealueilla suoritettuihin mittaviin kenttätöihin (ks. Suomen kansankulttuurin kartasto 1, 1976; Suomen perinneatlas, 1994). SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelmissa paikkakuntahakemistoa käytetään apuna aineistojen luokittelu- ja hakumenetelmissä.