Perinnealueet
Perinnealueen sisällä käytetään luetteloinnissa pitäjiä (kuntia), Inkerin alueella luterilaisia seurakuntia. Yksittäisten kuntien perinnealueisiin sijoittuminen käy ilmi kuntaluettelosta, joka perustuu Suomalaisen kielialueen etnologiseen paikannimihakemistoon (Studia Fennica 15: Nissilä-Sarmela-Sinisalo 1970).
Vienassa, Aunuksessa, Inkerissä, Ruijassa ja Länsi-Pohjassa teoksen kyläluettelot ovat ohjeelliset.
Pitäjiä voi selailla aakkosjärjestyksessä pitäjäluettelosta. Luetteloa ei päivitetä.
Perinnealuekoodit:
Kirjaintunnukset toimivat linkkeinä yksittäisten alueiden karttoihin ja paikkakuntahakemistoihin. Alueelliset hakemistot eivät sisällä uudempia lakkauttamis- ja nimeämistietoja.
| a | Varsinais-Suomi |
| b | Satakunta |
| c | Uusimaa |
| d | Häme |
| e | Keski-Suomi |
| f | Etelä-Savo |
| g | Pohjois-Savo |
| h | Etelä-Karjala (Karjalan kannas) |
| i | Laatokan Karjala (Raja-Karjala) |
| j | Pohjois-Karjala |
| k | Etelä-Pohjanmaa |
| l | Pohjois-Pohjanmaa |
| m | Kainuu |
| n | Peräpohjola, Lappi |
| å | Ahvenanmaa |
| p | Viena |
| q | Aunus |
| s | Inkeri |
| o | Muurmanni (Venäjä) |
| oN | Ruija (Norja) |
| oR | Länsipohja (Ruotsi) |
| x | Vermlanti (Ruotsi) |
| r | Tverin alue (Venäjä) |
| v | Vepsäläisalueet (Venäjä) |
Luettelon käyttöohje.
Kansankulttuurin peruskartan syntyjuuret ovat 1900-luvun alun tutkimushankkeissa, joiden tavoitteena oli tuottaa esiintymis- ja levinnäisyyskarttoja Suomen henkisestä ja aineellisesta kulttuurista. Kartastot perustuvat eri pitäjissä ja perinnealueilla suoritettuihin mittaviin kenttätöihin (ks. Suomen kansankulttuurin kartasto 1, 1976; Suomen perinneatlas, 1994). SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelmissa paikkakuntahakemistoa käytetään apuna aineistojen luokittelu- ja hakumenetelmissä.
