Menneet tutkimustapahtumat
Tältä sivulta löydät listan menneistä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimustapahtumista. SKS osallistuu aktiivisesti monitieteisten konferenssien järjestämiseen omilla keskeisaloillaan, ja asiantuntijamme esittelevät omaa tutkimustaan säännöllisesti tutkimusosaston seminaareissa. Alla olevista valikosta löydät muun muassa menneiden konferenssien esitelmien tiivistelmiä, sekä voit tutustua seminaarin laaja-alaiseen ohjelmistoon.
Tutkijaseminaarit
- Pe 6.9. klo 13.15–14.45 Hanneriina Moisseinen ja Niina Hanhinen esittelevät yhteiskirjoitustaan aiheesta maisema aktiivisena toimijana sarjakuvateoksessa Kannas.
- Pe 20.9. klo 13.15–14.45 Jason Lavery esittelee työn alla olevaa kirjahankettaan Reformaatio Suomessa 1560–1611.
- Pe 27.9. klo 13.15–14.45 Silja Heikkinen esittelee väitöskirjansa tutkimussuunnitelmaa otsikolla Siirtokarjalaisten luontosuhde muistitietotutkimuksen ja ympäristöhistorian näkökulmista.
- Pe 4.10. klo 13.15–14.45 Anni Reuter esittelee käsikirjoitustaan Counter Poems from the Gulag: Ingrian Finnish poet brothers as witnesses of Stalin’s time.
- Pe 11.10. klo 13.15–14.45 Sanna Nyqvist esittelee tutkimus- ja kirjahankettaan Toisen sanoin: siteeraamisen taito ja taide.
- Pe 25.10. klo 13.15–14.45 Anna Kuismin, Aleksanteri Wallinin päiväkirja 1879–1882 (otsikko tarkentuu myöhemmin).
- Pe 8.11. klo 13.15–14.45 Katri Vuola esittelee Stabat mater dolorosa – sukupuoli ja myötätunnon merkitys keskiajalla -hanketta sekä 1300-luvun kärsimyskrusifikseja käsittelevää artikkelikäsikirjoitustaan.
- Pe 22.11. klo 13.15–14.45 Heidi Henriikka Mäkelä ja Liisa Kunnas esittelevät artikkelikäsikirjoitustaan aiheesta ”Kalevalainen muinaisuus” ja arkeologinen tieto Kansallismuseon esihistorianäyttelyssä (2017–2023).
- Pe 13.12. klo 13.15–14.45 Hanna-Leena Paloposki, Suomen Taideyhdistys ja taiteilijakirjeet 1800-luvun lopulla: pohdintoja arkistokokoelmista, perintöyttämisestä ja taiteen kaanonista.
- Pe 16.2. klo 13:15-15 Mari Viita-aho esittelee museoiden yhteiskunnallisia toimijuuksia käsittelevän artikkeliväitöskirjansa yhteenvedon kahta ensimmäistä lukua.
- Pe 1.3. klo 13:15-15 Ville Kivimäki, artikkelikäsikirjoitus tunteiden ja kokemuksen historiasta.
- Pe 22.3. klo 13:15-15 Henna Keränen, Sakari Katajamäki ja Tommi Dunderlin esittelevät Samuel Gustaf Bergh -hankettaan.
- Pe 12.4. klo 13:15-15 Tuomas M.S. Lehtonen, Kenkälaatikko ja kaksi fennomaania: Anni ja Emil. Sosiaalinen nousu, globaalit verkostot ja kapitalismin murros 1860-1930.
- Pe 19.4. klo 13:15-15 Maija Koskinen esittelee kirjan lukua otsikolla ”Soviet and American Art Exhibitions in Finland as a Cultural Battle of the Cold War superpowers, 1944–1991”.
- Pe 3.5. klo 13:15-15 Eeva-Liisa Bastman, Kirjallisuuden keskiöstä katveeseen: tilannerunouden katoaminen.
- Pe 31.5. klo 13:15-15 Ilkka Heinänen esittelee väitöskirjaansa kuuluvan artikkelin käsikirjoitusta.
- Pe 7.6. klo 13:15-15 Veli-Matti Pynttäri esittelee tutkimushanketta Digital History for Literature in Finland.
- pe 8.9. klo 13:15-15 Sanna Nyqvist esittelee työn alla olevaa Rannalla: miten kirjailijat löysivät meren -tietokirjaansa.
- pe 29.9. klo 13:15-15 Iryna Koval-Fuchylo esittelee Ukraina-hanketta. Kommentaattori Annikki Kaivola-Bregenhøj.
- pe 20.10. klo 13:15-15 Topi Vainikainen esittelee 1980-luvun historiakulttuuria ja KOM-teatterin Viimeinen kukkahuivi -esitystä käsittelevää artikkelikäsikirjoitustaan.
- pe 15.12. klo 13:15-15 Heidi Henriikka Mäkelä esittelee kirjaprojektia Aineeton kulttuuriperintö: käsite, käytäntö, politiikka.
- pe 13.1. klo 13:15-15 Kansalliset tieteet -lukupiiri
- pe 17.2. klo 13:15-15 Johanna Enqvist ja Ilona Pikkanen esittelevät artikkelikäsikirjoitustaan Kirjeluettelot kulttuuriperintönä ja tutkimusaineistona: metadatan mahdollisuudet digitaalisen käänteen jälkeen.
- pe 3.3. klo 13:15-15 Topi Vainikainen esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Muistikonetta rakentamassa. KONE-esitys KOM-teatterin historian työstämisen työkaluna.
- pe 17.3. klo 13:15-15 Ilkka Heinänen esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Opinkäynnin ja avioliiton merkitys ylisukupolvisessa selviytymisessä – säätykierto Savossa 1700- ja 1800-luvuilla.
- pe 24.3. klo 13:15-15 Kansalliset tieteet -lukupiiri: sivistyksen käsitehistoria ja historiankirjoitus.
- pe 14.4. klo 13:15-15 Asta Sutinen esittelee huvipostiaiheista tutkimushankettaan
- pe 28.4. klo 13:15-15 Sanna Nyqvist esittelee työn alla olevaa Rannalla: miten kirjailijat löysivät meren -tietokirjaansa.
- pe 12.5. klo 13:15-15 Maija Koskinen esittelee artikkelikäsikirjoitusta The Finnish Art Scene as a Battlefield of the Cold War superpowers, 1944–1991
- pe 23.9. klo 13:15-15 Anna Kuismin esittelee artikkelikäsikirjoitusta työnimeltä Rekiviisut ja kansalaislaulut. Kansankuva ja kansallinen ideologia suomenkielisissä seuranäytelmissä 1885–1914.
- pe 7.10. klo 13:15-15 Viliina Silvonen alustaa nykyitkuvirsitutkimuksesta ja itkuperinteen jatkumosta.
- pe 14.10. klo 13:15-15 Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu esittelevät artikkelikäsikirjoitustaan Nineteenth-Century Textual Processes and Practices. Case of Folklore and Literature.
- pe 11.11. klo 13:15-15 Sanna Raninen esittelee tutkimushankettaan otsikolla Musiikkikirjat reformaation jälkeisissä kirkkoinventaareissa.
- pe 25.11. klo 13:00-15 (huom. aika!) Katri Kivilaakso ja Riikka Taavetti esittelevät artikkelikäsikirjoitustaan Kuvittelun ja käsittämisen rajoilla: Henkilöarkistot queer-historian aineistona.
- pe 16.12. klo 13:15-15 Kansalliset tieteet -lukupiiri: Kantelettaren 1. painoksen johdanto: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00003191 (1840) ja Z. Topeliuksen Äger finska folket en historie (1843/1845). Alustajat: Niina Hämäläinen ja Tuomas M. S. Lehtonen
- pe 14.1. klo 13:15-15 Kääntämisen jäljet arkistoissa -hanke (Sakari Katajamäki ja tutkimusryhmä)
- pe 21.1. klo 13:15-15 Katri Vuolan artikkelikäsikirjoitus Puu keskiaikaisten sakraaliveistosten materiaalina.
- pe 18.2. klo 13:15-15 Hanna-Reetta Schreck esittelee väitöskirjatyönsä Elämäntanssi – Ellen Thesleffin eletty ruumis 1890-1920 lukua kolme työnimeltään ”Urbaani ja ylirajainen ruumis 1897-1906”
- pe 11.3. klo 13:15-15 SIIRRETTY SYKSYYN 2022: Viliina Silvonen alustaa nykyitkuvirsitutkimuksesta ja itkuperinteen jatkumosta.
- pe 1.4. klo 13:15-15 Johanna Enqvist alustaa perinnöntutkimuksen käsitteistöstä ja määritelmistä
- pe 22.4. klo 13:15-15 Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu alustavat artikkelikäsikirjoituksesta Nineteenth-Century Textual Practices and Politics in Transnational Context.
- pe 13.5. klo 13:15-15 SIIRRETTY SYKSYYN 2022: Anna Hukka esittelee väitöskirjatyötään Valev Uibopuu: kirjeitä maanpaosta 1944–1997.
- pe 3.6. klo 13:15-15 Topi Vainikainen esittelee artikkelikäsikirjoitusta Taistolaisuus ruumiillisena muistona.Nostalgiset laulut mahdollisuutena liikkua ajassa KOM-teatterin esityksissä Baikalin lapset ja KONE.
- pe 17.9. klo 13:15-15 Kick off -seminaari Suomen Akatemia -konsortio Sosiaalisten säikeiden systeemit: toimijalähtöinen tutkimus kirjeenvaihdon syvistä ja laajoista verkostoista Suomen suuriruhtinaskunnassa (CoCo) LINKKI!
- pe 29.10. klo 13:15-15 Risto Blomster esittelee romaniaktivismia ja musiikin mustalaisromantiikkaa Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla käsittelevää tutkimushankettaan.
- pe 26.11. klo 13:15-15 Eeva-Liisa Bastman alustaa 1700-luvun häärunoista ja sodasta.
- pe 10.12. klo 13:15-15 Elisa Paljakka esittelee pro gradu -työtään Primitivismi ja luonto Pentti Haanpään novellikokoelmassa Lauma – Kertomuksia (1937).
- pe 17.12. klo 13:15-15 Elina Räsänen esittelee artikkelikäsikirjoitusta Carved survivals. Medieval wood sculptures depicting Saint Birgitta in transition. Kommentaattorina Eija Stark.
- pe 29.1. klo 13:15–15 Sanna Raninen: tutkimushanke-esittely: Hautajaismusiikki 1500- ja 1600-luvun musiikkilähteistöissä.
- pe 12.2. klo 13:15–15 Katri Vuola: artikkelikäsikirjoitus krusifikseista. Kommentaattori Elina Räsänen.
- pe 9.4. klo 13:15–15 Elina Räsänen: artikkelikäsikirjoitus The Long Life of Medieval Art. Kommentaattori Senni Timonen.
- pe 16.4. klo 13:15–15 Maija Koskinen: artikkelikäsikirjoitus Amerikkalaista lifystyleä suomalaiskoteihin – United States Information Servicen (USIS) ja Suomi-Amerikka Yhdistyksen Amerikkalainen koti näyttely Helsingissä 1953. Kommentaattori Minna Sarantola-Weiss.
- pe 21.5. klo 13:15–15 PERUTTU Anna Kuismin esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Palava rakkaus ja öljy pumpulissa. Kansanihmisten lemmenviestit suomenkielisessä fiktiossa 1880-luvulta 1900-luvulle.
- pe 4.6. klo 13:15–15: SIIRRETTY SYKSYYN: Hanna-Reetta Schreck: väitöskirjatyön Elämäntanssi – Ellen Thesleffin eletty ruumis 1890–1920 luku kolme työnimeltään ”Urbaani ja ylirajainen ruumis 1897–1906”.
- pe 11.9. klo 13:15–15 Anna Kuismin: artikkelikäsikirjoitus Rahvas ja rakkauskirjeet. Näkökulmia kansaihmisten kirjekulttuuriin 1870-luvulta 1910-luvulle. Paikka: SKS:n juhlasali.
- pe 9.10. klo 13:15-15 Suomen rannikkoalueiden kaksikielinen uskomusperinne: avoin aineistotyöpaja. Työryhmä Joonas Ahola, Jesse Barber, Karolina Kouvola ja Kendra Willson. ZOOM-SEMINAARI
- pe 23.10. klo 13:15–15 Eeva-Liisa Bastman: esittely tutkimusteemasta Surun kokeminen ja myötätunnon ilmaiseminen 1600-luvun hautajaisrunoissa. ZOOM-SEMINAARI
- pe 30.10. klo 13:15–15 Toni Lahtinen: artikkelikäsikirjoitus Antroposeeni nykykirjallisuudessa. Kommentaattori Elsi Hyttinen. ZOOM-SEMINAARI
- pe 13.11. klo 13:15–15 Miika Tervonen: artikkelikäsikirjoitus Whitewashed history: Nation and Race in Finnish Historiography. ZOOM-SEMINAARI
- pe 27.11. klo 13:15–15 Topi Vainikainen: Taistolaisuuden muistaminen KOM-teatterin esityksissä Viimeinen kukkahuivi, Baikalin lapset ja KONE. Kommentaattori Riitta Pohjola-Skarp.ZOOM-SEMINAARI
- pe 4.12. klo 13:15–15 Pauliina Latvala-Harvilahti: artikkelikäsikirjoitus Artists on the Mire: Future Agency and Eco-Anxiety in the Anti-Mining Context in Finland. Kommentaatori Pia Olsson. ZOOM-SEMINAARI
- pe 17.1. klo 13:15–15 Riitta Pohjola-Skarp esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Shakespeare and Aleksis Kivi as Playwright between Romanticism and Realism – Rethinking Kivi´s plays Karkurit (The Fugitives) and Canzio. Kommentaattori Sakari Katajamäki
- ETÄ: pe 15.5. klo 13:15–15 Heidi Haapoja-Mäkelä esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Suomalaisuuden keholliset representaatiot aineettoman kulttuuriperinnön luetteloinnissa. Kommentaattorina Riikka Taavetti (Helsingin yliopisto).
- ETÄ: pe 22.5. klo 13:15–15 Laura Kokko esittelee Volter Kilven elämänkerran kirjoitustyötä. Kommentaattoreina Hanna Karhu (Helsingin yliopisto) ja Silja Vuorikuru (SKS ja Helsingin yliopisto).
- pe 11.10. klo 13:15–15 Visa Immonen, Ilkka Leskelä, Elina Räsänen ja Katri Vuola esittelevät hanketta Muutoksen veistäjät – Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100–1600 (Suomen Akatemia, 2018-2022)
- pe 15.11. klo 13:15-15 Anna Kuismin esittelee kahta tekeillä olevaa, arkkiveisuja käsittelevää artikkeliaan (Arkkiveisut, rekilaulut, markkinaviisut. Suullis-kirjallisesta rahvaankulttuurista 1800-luvun Suomessa;
Rakkauden kirjeet ja lemmen laulut. Kansan kirjallistumisen muotoja 1800-luvun Suomessa). - pe 29.11. klo 13:15–15 Kati Kallio ja Eetu Mäkelä: artikkelikäsikirjoitus Suullisen runon sähköisestä lukemisesta. Kommentaattoreina Jukka Saarinen ja Venla Sykäri.
- pe 13.12. klo 13:15–15 Eija Stark esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Voiko suuria yhteiskunnallisia muutoksia tutkia folkloreaineistoista? Esimerkkinä sivilisaatioprosessi.
- pe 18.1. Katri Vuola esittelee artikkelikäsikirjoitustaan To Immerse Oneself in the Wounds of Christ: Painted Wood Crucifixes in Liturgy and Devotion in the Diocese of Turku (Finland) During the 14th Century. Kommentaattorina toimii Elisa Räsänen (Helsingin yliopisto), pj. Ilona Pikkanen.
- pe 15.2. klo 13:15–15 Sanna Raninen esittelee post doc -projektiaan Musiikkikirjojen materiaalikulttuuri reformaation jälkeisessä Ruotsissa. Kommentaattorina toimii Jorma Hannikainen (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia), pj. Ilona Pikkanen.
- pe 12.4. klo 13:15–15 Eeva-Liisa Bastman esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Imitaatiopoetiikkaa Matthias Salamniuksen runossa Ilo-Laulu Jesuxesta (1690). Kommentaattorina toimii Raija Sarasti-Wilenius (Helsingin yliopisto), pj. Tuomas M. S. Lehtonen.
- pe 14.9. klo 13:15–15 Petra Lehtoruusu esittelee väitöskirjansa Intermediaalinen menneisyyden tuntu suomalaisissa historian representaatioissa 1850-1917 tutkimussuunnitelmaa, kommentaattoreina Sakari Katajamäki ja Riitta Pohjola-Skarp, pj. Ilona Pikkanen.
- pe 19.10. klo 13:15–15 Ilkka Leskelä esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Shipping from Turku to Gdansk in the mid-15th century: Captains as entrepreneurs.
- pe 16.11. klo 13:15–15 Tuomas M. S. Lehtonen esittelee tutkimusprojektiaan, joka käsittelee Piae Cantiones -kokoelmaa (1582), sen suomennosta (1616) ja uutta laitosta (1625) ja näihin liittyviä toimijoita ja verkostoja.
- pe 14.12. klo 13:15–15 Ilkka Heinänen esittelee väitöskirjatyötään Savon ruotsinkielinen säätyläistö 1721-1865.
- pe 12.1. klo 13:15–15 Kati Mikkola esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Vähemmistöjen roolit muuttuvassa arkistopolitiikassa – Perinnekokoelmien etnisiä ja kielellisiä rajanvetoja Suomessa ja Virossa. Kommentaattoreina toimivat Lauri Harvilahti ja Jukka Saarinen, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 9.2. klo 13:15–15 Niina Hämäläinen, Hanna Karhu ja Silja Vuorikuru esittelevät suullisen ja kirjallisen yhteyksistä folkloristiikassa ja kirjallisuudentutkimuksessa käsittelevän kirjakäsikirjoituksensa johdantolukua. Kommentaattorina Ulla-Maija Peltonen, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 2.3. klo 13:15–15 Irma Tapaninen esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Maiju Lassilan täydennetty Liika viisas geneettisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta. Kommentaattorina toimii Hanna Karhu, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 23.3. klo 13:15–15 Pauliina Latvala-Harvilahti esittelee Suomenlinna-tutkimushanketta. Kommentaattorina toimii Kati Mikkola, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 20.4. klo 13:15–15 Reeta Holopainen esittelee luontoa ja ympäristöeetosta Eila Kivikk’ahon runoudessa käsittelevää väitöskirjahankettaan. Kommentaattorina toimii Toni Lahtinen (Tampereen yliopisto), puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 4.5. klo 13:15–15 Veijo Pulkkinen esittelee artikkelikäsikirjoitustaan The Taming of Matter: Jalmari Finne and the Typewriter.
- pe 18.5. klo 13:15–15 Anni Reuter esittelee artikkelikäsikirjoitustaan.
- pe 29.9. klo 13:15–15 Maija Koskinen esittelee Taidehallia käsittelevää väitöskirjatutkimustaan. Kommentaattorina Pia Koivunen (Tampereen yliopisto), puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 13.10. klo 13:15–15 Tuomas M. S. Lehtonen esittelee artikkelikäsikirjoitustaan otsikolla Fortuna & Nummus: onnen vaihtelu ja raha Carmina Buranassa. Kommentaattorina Ilkka Leskelä, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 27.10. Kirsi Laurén esittelee artikkelikäsikirjoitustaan otsikolla Ylläpidetyt muistot vastarinnan välineenä. Traumaattiset kertomukset neuvostopartisaanien hyökkäyksistä jatkosodan aikana. Kommentaattorina Ville Kivimäki (Tampereen yliopisto), puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 10.11. klo 13:15–15 Anni Reuter esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Inkerinsuomalaisten hiljaista vastarintaa 1930-luvun Neuvostoliitossa, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 24.11. klo 13:15–15 Antti Lindfors esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Appropriation of the Personal and the Third-Person Perspective in Stand-Up Comedy. Kommentaattorina Tomi Visakko (Helsingin yliopisto), puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 15.12. klo 13:15–15 Julia von Boguslawski esittelee väitöskirjatyötään otsikolla Emerging Worldviews and the Re-Shaping of the Religious Field: Freethought, Theosophy, and Anthroposophy in Finland 1900–1930. Kommentaattorina Mikko Pollari (Tampereen yliopisto), puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 10.2. klo 13:15–15 Ossi Kokko esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Etelä-Karjalan kielimuodoista. Kommentaattorina Hannele Forsberg, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 10.3. klo 13:15–15 Outi Valo esittelee väitöskirjatyötään otsikolla ”Sytytä työhösi henki” – Erkki Ala-Könni suomalaisen kansanmusiikin tallentajana. Kommentaattorina Kati Kallio, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 24.3. klo 13:15–15 Katja Hyry esittelee tutkimustaan otsikolla Tuberkuloosi perhebiografiassa. Kommentaattorina Heini Hakosalo, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 7.4. Kati Kallio esittelee tutkimustaan otsikolla Arkistoitu esitys. Puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 21.4. klo 13:15–15 Silja Vuorikuru esittelee Aino Kallas -elämäkertaansa.
- pe 5.5. klo 13:15–15 Risto Blomster ja Kati Mikkola esittelevät artikkelikäsikirjoitustaan Kenen perinnettä kerrot? Romani-informantit Suomen Kansan Vanhat Runot -aineistoissa. Kommentaattorina Lauri Harvilahti, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 19.5. klo 13:15–15 Anni Reuter esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Karkotukset muistoissa: Inkerinsuomalaisten muistitieto Stalinin ajan pakkosiirroista. Kommentaattorina Kirsi Laurén, puheenjohtajana Kirsi Keravuori.
- pe 2.9. klo 13:15–15 Katri Vuola esittelee artikkelikäsikirjoitustaan The Acquisition of Ecclesiastical Art in Finland during the First Half of the 15th Century. Kommentaattorina Elina Räsänen, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 23.9. klo 13:15–15 Kirsi Keravuori esittelee artikkelikäsikirjoitustaan. Kommentaattorina Sari Mäenpää, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 11.11. klo 13:15–15 Veijo Pulkkinen esittelee artikkelikäsikirjoitustaan The Damn Machine: The Role of the Typewriter in the Genesis of Aaro Hellaakoski’s Poetry, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- pe 9.12. klo 13:15–15 Tuomas Jussila esittelee artikkelikäsikirjoitustaan Self-educated writers and the memory of Great Finnish Famine of the 1860s. Kommentaattorina Kaisa Kauranen, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- 5.2. klo 13:15–15 Tutkimuskaruselli (puheenjohtajana Tuomas M. S. Lehtonen)
- Katri Vuola: Pyhä Olavi vai sittenkin Pyhä Erik? Pyhimyskuninkaiden kultti ja kuninkaita esittävät veistokset Suomessa 1200-1300-luvuilla
- Kirsi Keravuori: Mitä tiedämme itseoppineista kirjeenkirjoittajista?
- Ilona Pikkanen: Fiktiota vai faktaa: 1800-luvun historiakulttuuri
- Risto Blomster: Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus
- Ulla-Maija Peltonen: Kansallista menneisyyttä rakentamassa ja tulkitsemassa. Arkistoinstituutit vallan verkostoina ja muistin paikkoina
- Katri Kivilaakso: Vuoden 1918 tapahtumia käsittelevä 2000-luvulla ilmestynyt kaunokirjallisuus
- 1.4. klo 13:15–15 Hanna Karhu esittelee artikkelikäsikirjoitustaan ”How to Rewrite a Folksong – the Case of the Finnish Poet Otto Manninen”. Kommenttaattorina Ulla-Maija Peltonen, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- 15.4. klo 13:15–15 Anne Holappa esittelee väitöskirjatyötään otsikolla ”Kulttuurinen mallitarina. Käsite, kuopat ja kiroukset”. Kommentaattorina Heli Kautonen, puheenjohtajana Tuomas M. S. Lehtonen.
- 29.4. klo 13:15–15 Anni Reuter esittelee artikkelikäsikirjoituistaan otsikolla ”Inkerinsuomalaisten 1930-luvun karkotukset aikalaiskirjeissä” ja Taisto Raudalainen tutkimustaan otsikolla ”Perinnettä omaelämäkerrallisina esityksinä: inkeriläisen Anni Kortelaisen elämäkertalaulu”. Kommentaattorina Katja Hyry, puheenjohtajana Ilona Pikkanen.
- 13.5. klo 13:15–15 Niina Hämäläinen esittelee Kalevalan kriittisen edition valmistelutöitä.
- 6.3. klo 13:15–15 Hannu Suni esittelee tutkimustaan ”Röyhkeä opettaja. Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867-1913”. (SKHS 228). Kommentaattori Kaisa Kauranen, puheenjohtaja Ilona Pikkanen.
- 20.3. klo 13:15–15 Maija Koskinen esittelee Taidehallia koskevaa väitöskirjatyötään otsikolla ”Unohdetut näyttelyt – Suomi-Neuvostoliitto-Seuran propagandanäyttelyt 1944–45 Taidehallissa”. Kommentaattori Anu Koivunen, puheenjohtaja Ilona Pikkanen.
- 10.4. klo 13:15–15 Veijo Pulkkinen esittelee artikkelikäsikirjoitustaan. Kommentaattori Satu Grünthal, puheenjohtaja Ilona Pikkanen.
- 12.6. klo 13:15–15 Anna Ripatti esittelee tutkimushankettaan otsikolla ”The Idea of Transitional Period and the Quest for a New Style – Discussions on Nordic Architecture in the 1850s”. Kommentaattori Derek Fewster, puheenjohtaja Ilona Pikkanen.
- 17.10. klo 13:15-14:45 Hanna Karhu esittelee tutkimussuunnitelmaansa ”In search of perfection – changing genders, rewriting subtexts and the role of the rhyme in Otto Manninen’s writing process”. Kommentaattori Sakari Katajamäki, puheenjohtaja Ilona Pikkanen
- 5.12. klo 14:15-15:45 Anu Lahtinen esittelee artikkelikäsikirjoitustaan ”Perimätiedot Klaus Flemingin kuolemasta – 400 vuotta parran repimistä. Kommentaattori Ilona Pikkanen, puheenjohtaja Kati Mikkola.
Konferenssit
University of Turku, Finland
The conference was organized by the Finnish Literature Society – SKS (the project ”Traces of Translation in the Archives”) and the University of Turku (School of Languages and Translation Studies), and was funded partially by the Kone Foundation and the Federation of the Finnish Learned Societies.
Helsinki, Finland
Finnish Literature Society SKS (Hallituskatu 1)
”Words are always situated; they cannot naturally occur but in context, and they cannot naturally recur without reference to prior occurrences and prior contexts” (Foley 1995: xi). In a performance of a song, the genre conventions provide much of the information that make that song anticipated, understood, and relevant in the given performance context. For example, the audience of a ballad will be able to situate the murders and miracles in the narrative realm of the genre and interpret motifs and symbols as part of the specific language of that genre.
Song genres direct the coding and decoding of meaning in performance because they lean on shared understanding of the anticipated thematic area, function, interpretation frame, and expressive means – which are carried over by the performance history. Genres are thus intrinsically social and cultural constructions, and a singer’s choice of a genre, such as ballads, also pertains to what that genre stands for in the community. Yet genres are not monoliths but co-exist in interchange with other genres, they change in time and through creative individual acts.
Today, some singers continue a long-standing oral tradition while others participate in revival movements which often also involve new elements such as formal education, archive work, new stylistic features, and new kinds of performance platforms. Study of contemporary singers’ practices and trajectories can bring significant knowledge of the unchanged elements of a song tradition as well as of its changes.
Our focus on the song genre is methodological rather than theoretical: we hope that contributors will frame their presentation with reflection on how the specific subjects studied (a song, a theme, a performance, a singer’s repertoire, etc.) are related to the genre and what that genre represents in its social and cultural context in the chosen time, area, society, and/or singing community.
The conference was organised by the Finnish Literature Society (SKS, in the centre of Helsinki Hallituskatu 1), in collaboration with the folklore studies and history at the University of Helsinki and folk music at the Sibelius Academy of the UniArts Helsinki. It was supported by the Oskar Öflunds Stiftelse sr.
Kommission für Volksdichtung (International Ballad Commission) home page: https://www.abdn.ac.uk/kfv/
Finnish Literature Society (Hallituskatu 1, Helsinki, Finland)
The event was organized by the Academy of Finland research project Letters and Songs: Registers of Beliefs and Expressions in the Early Modern North (2016–2020) of the Finnish Literature Society and Folklore Studies of the University of Helsinki.
Helsinki, Finland
In different languages of the Baltic Sea region, oral and literary cultures have existed in continuous, long-term, and transnational interaction. Yet, the research has often been divided into linguistic, disciplinary or national branches. The aim of the present conference is to create discussion between scholars interested in social networks, early modern poetics, song languages, and multilingual encounters in the Baltic Sea area in the early modern period.
Main themes:
- Effects of the Reformation on oral and literary cultures
- Social networks across the early modern Baltic sea
- Interaction of song registers and literary poetics
The conference was organised by the Finnish Academy project “Letters and Songs: Registers of Beliefs and Expressions in the Early Modern North” LINKKI!
Helsinki
Konferenssi oli ensimmäinen laaja humanistisen geneettisen tutkimuksen konferenssi Pohjoismaissa. Geneettinen kritiikki (ransk. critique génétique) on tekstuaalitieteisiin kuuluva, Ranskassa 1970-luvulla syntynyt tutkimussuuntaus, joka tutkii tekstin kirjoitusprosesseja tai muita luovia syntyprosesseja. Tutkimusaineistoina se käyttää erilaisia arkistoaineistoja muistiinpanoista työkäsikirjoituksiin tai muita säilyneitä dokumentteja. Geneettinen tutkimus voi esimerkiksi tuottaa uutta tietoa ja rikastaa taideteoksen tulkintaa paljastamalla, miten teoksen rakennetta, aihetta, tematiikkaa, symboliikkaa ja tyyliä on muokattu kirjoitusprosessin aikana. Kirjoituksen lisäksi tutkimussuuntauksen piirissä tutkitaan muun muassa elokuvaa ja arkkitehtuuria.
SKS:n (www.finlit.fi) ja ITEMin (www.item.ens.fr) yhteistyössä järjestämän konferenssin muita yhteistyökumppaneita olivat Cardiff University; Centre for Manuscript Genetics, Antwerpen; Helsingin yliopisto (Ranskalainen filologia / Nykykielten laitos; Kotimainen kirjallisuus / Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos); Huygens ING, Amsterdam; Jean Sibelius Works, Helsinki; Kansalliskirjasto; Loughborough University; Opetushallitus; Ranskan Suomen-suurlähetystö; Svenska kulturfonden; Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos ja Université Paris 3.
Konferenssia tukivat Tieteellisten seurain valtuuskunta sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
GENESIS – Helsinki 2017 was the first broad conference on Genetic Criticism in the Nordic countries. Genetic Criticism (critique génétique) is a discipline that explores writing processes and other creative work. Its central research corpora comprise various archival sources from writer’s notes to drafts, and other types of manuscripts.
Genetic research can reveal, for instance, how a writer has outlined, developed and revised a literary work regarding its structures, topics, themes, symbols and style. Thus, genetic research can enrich interpretations of literature. In addition to writing, genetic critics have been interested in other creative processes such as cinema and architecture.
GENESIS – HELSINKI 2017 provided an international and interdisciplinary forum for the theory and practice of Genetic Criticism from various angles.
The conference was organised by the Finnish Literature Society – SKS (www.finlit.fi/en) and ITEM (www.item.ens.fr) in cooperation with several institutional partners: Ambassade de France en Finlande; Cardiff University; Centre for Manuscript Genetics, Antwerp; Finnish National Agency for Education; Huygens ING, Amsterdam; Jean Sibelius Works, Helsinki; Loughborough University; The National Library of Finland; The Swedish Cultural Foundation in Finland; Université Paris 3; University of Helsinki (Finnish Literature / Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies; French Philology / Department of Modern Languages), and University of Turku – School of Languages and Translation Studies.
The conference was supported by The Federation of Finnish Learned Societies and Jenny and Antti Wihuri Foundation.
Helsinki
Texts tend to travel across space and time, whether they are carried by sound waves, embedded in parchments, codices and books, or stored online. They pass from mouth to mouth, from singers’ performances to scholars’ notes, from stone engravings to printed books, or from writing desks to digital editions, and each of these transmissions leaves traces…
The eleventh international conference of the European Society for Textual Scholarship, TEXTUAL TRAILS. Transmissions of Oral and Written Texts (Helsinki, 30 October – 1 November 2014), explored all kinds of textual trails from various angles of scholarly editing and textual scholarship.
The eleventh conference of the European Society for Textual Scholarship (Helsinki 2014) is organised by:
- The Finnish Literature Society (SKS)
- Helsinki Institute for Information Technology HIIT
- The Society of Swedish Literature in Finland (SLS)
- University of Helsinki – Faculty of Theology