Aleksis Kivi -korpus (SKS)

Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa toimitettu Aleksis Kivi -korpus (SKS) on ensimmäinen Aleksis Kiven kirjoituksista julkaistu laaja sähköinen aineisto, josta Kiven kieltä voi tutkia siinä muodossa, missä se esiintyy alkuperäisissä käsikirjoituksissa ja ensipainoksissa. Korpus on julkaistu Kielipankissa, jossa Kiven tekstejä voi tutkia yhdessä muiden kieliaineistojen kanssa.

Korpusta varten laaditut XML-muotoiset transkriptiot on rakenteistettu kansainvälisen TEI-standardin (Text Encoding Initiative) mukaisesti. Ne toimivat pohjana myös SKS:n kriittisille editioille Aleksis Kiven tuotannosta. Transkriptioita on laadittu SKS:n Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä vuosina 2007–2013 osana kriittisten editioiden toimitustyötä.

Merkittävä osa aineistosta on laadittu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsenistölle suunnatussa talkoistamishankkeessa, johon osallistui yli 30 henkeä vuosina 2011–2013.

Aleksis Kivi -korpus (SKS)
Toim. Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Elina Kela.
FIN-CLARIN: Finnish Language Resource Infrastructure / CSC – Tieteen tekniikan keskus: Kielipankki 2013.
Saatavissa: https://korp.csc.fi/

Aikaväli: 1855–1871
Saneiden määrä: 413 735
Virkkeiden määrä: 52 821
 

Korpuksen aineistot

Aleksis Kivi -korpus (SKS) sisältää kaikki Aleksis Kiveltä (1834–1872) säilyneet kirjeet ja teoskäsikirjoitukset sekä kirjailijan elinaikana julkaistut teosten ensipainokset. Lisäksi mukaan on otettu Kiven kuoleman jälkeen postuumisti 1878 julkaistu ensipainos Leosta ja Liinasta, josta ei ole säilynyt käsikirjoituksia.

 

Painetut teokset
    Mansikoita ja mustikoita II -albumissa julkaistut runot, 1860
    Kullervo, ensipainos, 1864
    Nummisuutarit, ensipainos, 1864
    Vuoripeikot, Suometar, 1864
    Kanervala, ensipainos, 1866
    Karkurit, toinen näytös, Kirjallinen Kuukauslehti 1866
    Kihlaus, ensipainos, 1866
    Kirjallisessa Kuukauslehdessä julkaistut runot, 1866
    Karkurit, ensipainos, 1867
    Yö ja päivä, ensipainos, 1867
    Lea, ensipainos, 1869
    Margareta, ensipainos, 1871
    Seitsemän veljestä, ensipainos, 1870
    Leo ja Liina, ensipainos, 1878

Käsikirjoitukset
    Alma
    Cantsio / Canzio (2 versiota)
    Eriika
    Kihlaus
    Koto ja kahleet
    Kullervo
    Margareta
    Olviretki Schleusingenissä
    Selman juonet (2 versiota)
Runokäsikirjoitukset
    Runoelmia 1 -vihkon käsikirjoitukset
    Runoelmia 2 -vihkon käsikirjoitukset
    Runoelmia 3 -vihkon käsikirjoitukset
    Runoelmia 4 -vihkon käsikirjoitukset
    Runoelmia 5 -vihkon käsikirjoitukset
    Muut runokäsikirjoitukset

Kirjeet
    Aleksis Kiven kirjoittamat kirjeet 1855–1871 (70 kpl)

 

Muita SKS:n Aleksis Kivi -aineistoja

Kuvamuodossa Kiven teoskäsikirjoituksia, kirjeitä ja ensipainoksia voi lukea Tiet lähteisiin – Aleksis Kivi SKS:ssa -verkkojulkaisuun (www.finlit.fi/kivi/) sisältyvästä digitaalisesta arkistosta ja kirjastosta. Verkkojulkaisussa on saatavilla myös Aleksis Kiven arkiston arkistoluettelo sekä muita lisätietoja Kiven kirjoituksista.

Kiven kirjeiden osalta tarkimmat ja ajantasaisimmat tiedot saa kirjeiden kriittisestä editiosta:

Kivi, Aleksis, Kirjeet. Kriittinen editio. Toim. Juhani Niemi (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma ja Jyrki Nummi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1386, Tiede. Helsinki: SKS 2012.

Nummisuutarit-näytelmä on julkaistu kriittisenä editiona, joka on saatavissa sekä painettuna että digitaalisena versiona:

Kivi, Aleksis, Nummisuutarit. Komedia viidessä näytöksessä. Kriittinen editio. Toim. Jyrki Nummi (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko ja Petri Lauerma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1284. Helsinki: SKS 2010. Verkkoversio: Helsinki : SKS 2011. Saatavissa: http://elias.finlit.fi/nummisuutarit/. URN: NBN:fi:sks-201105261000.

Nummisuutarit-editiosta on saatavilla myös yläkoululaisille ja lukiolaisille suunnattu oppimateriaali Aleksis Kivi, Nummisuutarit. Kriittinen editio. Oppimistehtävät (SKS 2013). Saatavissa verkossa. URN:NBN:fi:sks-201305281000

Kirjoituksia Aleksis Kivi -korpuksen (SKS) käytöstä

Korpuksen avulla on tutkittu muun muassa Kiven tapaa käyttää vaihdellen älä- ja elä-muotoja sekä Kiven teoksissa esiintyvää rakennon käsitettä:

 

 

Lisätietoja:
Toimituspäällikkö Sakari Katajamäki
SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA, Tutkimusosasto
Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot
Hallituskatu 2 B, PL 259, 00171 Helsinki
Puh. 0400 908 056
Sähköposti etunimi.sukunimi@finlit.fi

 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kiittää kaikkia Aleksis Kivi -talkoisiin osallistuneita: Tuulikki Autio, Paula Havaste, Sirkka Havu, Anneli Hänninen, Eija Kalliala, Leena Kauko, Vesa Kautto, Eero Kiviniemi, Ritva Kupari, Eero Laaksonen, Raija Lehtinen, Mauri Levomäki, Erkki Lyytikäinen, Maija Makkonen, Marjatta Nikunen, Krista Ojutkangas, Marjut Paulaharju, Juhamatti Pelkonen, Pasi Puupponen, Helena Rautala, Seppo Seppälä, Mari Siiroinen, Matti Sinko, Erkki Sironen, Kirsti Sorkkala, Kimmo Tammivaara, Elise Tarkoma, Kerttu Tirronen, Jaakko Yli-Paavola. SKS:n Edith-yksikön tutkimusavustajina talkooaineistoja ovat muokanneet Jenny Perttola ja Anna Tomi.

Korpushanketta ovat SKS:n ohella tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja WSOY:n Kirjallisuussäätiö. Hanke on osa FIN-CLARIN Content -hanketta.

Tietoa talkoistamishankkeesta saa Sakari Katajamäen ja Ossi Kokon artikkelista " Mieltä ylentävää askaretta. Aleksis Kivi sähköistyy talkoovoimin " (Hiidenkivi 4/2012) sekä Katajamäen artikkelista "Arkistosta korpukseksi ja korpuksesta editioksi – Käsikirjoitukset ja ensipainokset kokoon talkoilla"  (Avoin tiede ja tutkimus -portaali 8.9.2014; ruotsiksi "Fördjupning: Transkribering av manuskript och förstaupplagor med talkokrafter ", Historia i en digital värld. Red. Jessica Parland-von Essen & Kenneth Nyberg. Göteborg & Helsingfors 2013).