Erikoisalueet
Tutkimusala: suomen kieli
- Kielitieteellinen eläintutkimus
- Ekolingvistiikka
- Konstruktiokielioppi
- Kognitiivinen kielentutkimus
- Äännesymboliikka: onomatopoeettisuus ja deskriptiivisyys
- Adjektiivit
- Pikkusanat
- Tieteellinen kirjoittaminen
- Tekstin- ja kielenhuolto
Olen suomen kielen dosentti Helsingin yliopistossa, missä toimin Suomalais-ugrilaisella ja pohjoismaisella osastolla sekä Kestävyystieteen instituutissa (HELSUS). Tutkin monilajista kieltä Koneen Säätiön rahoittamassa 4-vuotisessa tutkimuksessa Oikeudenmukaisen siirtymän altavastaajat: Moniääninen tutkimus hiljaisista kestävyystoimijoista (2024–2027).
Oma osatutkimukseni hankkeessa käsittelee tuotantoeläimiä ja lajienvälistä viestintää: tutkin sitä, miten nykypäivänä puhutaan erilaisten tuotantoeläinten kanssa. Tällä hetkellä käynnissä oleva tutkimukseni osa käsittelee lehmille puhumista.
Ihminen on läpikotaisin puhuva laji; puhuminen on meille lajipiirre. Puhumme toisille ihmisille ja eläimille. Jotkut meistä puhuvat myös kasveille ja vaikkapa tietotekniikalle – jotkut muillekin elottomille kohteille tai elottomalle luonnolle. Lemmikkieläimet ovat erityisasemassa, ja lemmikeille puhuminen on jokapäiväistä ja ilmeistä. Lemmikeille puhumista onkin tutkittu. Paljon vähemmän on tutkittu sitä kieltä, jonka kanssa tuotantoeläimet ovat tekemisissä. Tarkoitukseni on saada selville, millaisessa kielellisessä toiminnassa tuotantoeläimet ovat nykyisin mukana. Aikaisemmin lehmille, sioille ja lampaille viestitiin paljonkin ja niiden kanssa myös rupateltiin. Kuinka on nyt, kun tuotantoeläinten pitäminen on kokenut täydellisen murroksen? Tutkin myös sitä, miten kieli muuttuu, kun sitä käytetään toislajisten kanssa. Aikaisemmin olen toiminut tutkijana ja toimittajana muun muassa hankkeessa Kielitieteellisiä näkökulmia lajienvälisiin yhteisöihin ja post doc -tutkijana hankkeessa Ajallinen liike ja liikkumisen tapa. Olen kiinnostunut myös kielen kehollisuudesta, kielen ja musiikin suhteesta sekä kielenhuollosta.
Keskeiset julkaisut:
Jääskeläinen, Anni, hyväksytty julkaistavaksi: “But for calves we were sweeter”. Cattle calls as trans-species pidgin and calling different animals in traditional Finnish cattle calling. – Language & Communication.
Jääskeläinen, Anni 2024: Ajallisen toistuvuuden tiheyden kuvaukset ja niiden motivaatio. – Virittäjä 128/2, 182–210. https://doi.org/10.23982/vir.127014
Jääskeläinen, Anni 2023. Adjektiivien polysemiaa konstruktioissa: miten tiheyden adjektiivien merkitykset ilmenevät? – Virittäjä 127/3, 364–392. https://doi.org/10.23982/vir.84893
Jääskeläinen, Anni 2023. The Finnish -sti: case ending or derivational suffix? Teoksessa Jaakola, Minna & Tiina Onikki-Rantajääskö (toim.) The Finnish Case System: Cognitive Linguistics perspectives. Studia Fennica Linguistica 23. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, s. 353–381. https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/sflin.23/
Jääskeläinen, Anni 2021. Eläinten omat sanat: Eläimille suunnatut interjektiot ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksen osina. Teoksessa Kieli ja eläin: Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä. Peltola, R., Jääskeläinen, A. & Harjunpää, K. (toim.). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, s. 133–184. 10.21435/skst.1474
Peltola, Rea, Anni Jääskeläinen & Katariina Harjunpää (toim.) 2021: Kieli ja eläin: Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1474. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 10.21435/skst.1474
Jääskeläinen, Anni 2016: Mimetic schemas and shared perception through imitatives. – Nordic journal of linguistics 39/2, 159–183. https://doi.org/10.1017/S0332586516000147
Jääskeläinen, Anni 2016: Leikki-, laulu- ja rallatussanat: mitä, mistä, missä ja miksi? – Puhe ja Kieli 2016/2, 97–122. https://journal.fi/pk/article/view/58284
Jääskeläinen, Anni 2015: Suomen äännesymboliikkaa imitatiivien kautta tarkasteltuna. – Virittäjä 119/4, 464–497. https://journal.fi/virittaja/article/view/48004
