Työn kuvat

Paulaharju kuvasi erilaisia osaajia, muun muassa soittajia, kalastajia, metsästäjiä, kutojia ja parantajia.

Toisinaan nämä otokset ovat muotokuvamaisia, esimerkiksi tämä Pissonsuun Jeremiaan kuva. Jeremias seisoo tekeillä olevan veneen edessä. Vene toimii ammattiattribuuttina kertoen Jeremiaan kädentaidoista. Toki Paulaharju on selventänyt asiaa vielä kuvan yhteydessä kuvatekstillä, jossa mainitaan Jeremias venemestariksi ja viitataan työn alla olevaan veneeseen.

Pissonsuun Jeremie Malinen, venemestari ja runolaulaja. Vajassa vene valmistumassa. Wuonninen, Wienan-Karjala 1915. PAULA1937:264, sidos S 94.

Paulaharju on myös tallentanut veneen piirroksena kokoelmasidokseen lähelle valokuvaa.
Wene. Wuonninen. Wienan-Karjala. PAULA1937:265, sidos S 94.

Tyypillisempää työn kuvausta on tämänkaltainen melko läheltä kuvattu tekeminen. Hailuotolainen Annus-Jaako kiertää juuriköyttä ja ”Kaija katsoo päältä” vuonna 1912. Juuriköyden valmistamisprosessi kuvataan tarkasti teoksessa *Kuvauksia Hailuodosta* (1914). PAULA1912:102, sidos E 11.

Paulaharju kuvasi ihmisiä usein työn tai toimen äärellä, kuten nämä kaskeamaan lähtevät miehet ja pojat Juukassa 1907.
Raatajia palolle lähdössä (Simosen miehiä). Raholanvaara, Juuka 1907. Kuvakuoressa teksti ”Pekka, Heikki ja Jooseppi Simonen ja renki Heikki Miettinen”. PAULA1908:129, kuvasarja K1.

Aivan toisenlainen, ehkä hieman mahtipontinen sommitelma on tässä kuvassa kurikkalaisesta talkooporukasta tekemässä pärekattoa vuonna 1908.
Pärekatto-kökkä eli talkoot, Säntti, Kurikka PAULA1909:72.

Elinkeinoaan tai ehkä yhtä sen monista ulottuvuuksista väläyttävät myös nämä kuvat metsämiehistä Kittilästä ja Muteniasta.

Karhunmetsästäjäksi mainitun Herraniemen Hannun kuvassa keskiössä on kiinnostavasti koira, joka onkin karhunmetsästyksessä olennainen apuri.
Herra-Hannu, karhumies. Herraniemi, Kittilä. PAULA1934:204, sidos S 73.

Tässä kuvassa on myös eläimiä, toinen elävänä kumppanina ja toinen kuolleena saaliina.
Keskitalon isäntä on ampunut metson. Mutenia, Sompio 1937. PAULA1942:73, sidos S 121.

Eläin on ihmisen kanssa tasaveroisena seuraavassa kuvassa ainakin sommittelun tasolla, kun kaunis valkea lehmä katsoo kameraan tantereessa lepuuttavan Isko Wiikusjärven viereltä. Entisaikojen ankaran työnteon ja jatkuvan puuhailun lomassa myös lepotaukoja osattiin arvostaa ja ne erottuvat tärkeinä, kuvaamisen arvoisina hetkinä.

Isko Wiikusjärvi lehmineen savulla. Lainio-Wittanki, Pohjois-Ruotsi 1933. PAULA1936:2, sidos S 76.

Kalastajien kahvitauko Hietaniemen pyyntipaikalla Hailuodossa 1912. PAULA1912:89, sidos E 11.

Pääkuva: Petäjävaaran ukko punoo tuohiköyttä. Lentiira, Kuhmo 1915. PAULA1947:205, sidos S 135.

Hae sivustolta

Työn kuvat

Samuli Paulaharjun valokuvia ja piirroksia