Kielimuurin yli

Vienti Suomesta on viime kuukausina kasvanut, viime huhtikuussa se oli 4,5 miljardin euron luokkaa. Taloutta ja ihmisten mielialoja tällaiset uutiset piristävät ihmeesti.

Suomalaisen kirjallisuuden vienti ei parhaimmillaankaan − alle 200 000 euroa kuukaudessa − hetkauta näitä tilastoja mihinkään suuntaan, mutta kulttuurista merkitystä kirjallisuusviennillä on sitäkin enemmän. Suomalainen kaunokirjallisuus on sitkeän promootiotyön tuloksena saavuttanut komeita läpilyöntejä: Sofi Oksanen, Katja Kettu, Salla Simukka, Riikka Pulkkinen, muutamia mainitakseni.

Kielimuuri on todellinen ja suuri este kirjallisuusviennille. Pienten kielten osaajia ei ulkomaisissa kustantamoissa juuri ole. Monissa merkittävissä ulkomaisissa yleiskustantamoissa ei tunneta lainkaan suomentaitoisia lausunnonantajia, joiden näkemykseen voisi luottaa kustannuspäätöstä arvioitaessa. FILI – kirjallisuuden vientikeskus on tehnyt viimeisten vuosikymmenien aikana sitkeästi työtä kouluttamalla kääntäjiä suomalaiselle kirjallisuudelle.

Kaunokirjallisuudessa harvinaisesta kielialueesta voi joskus saada eksotiikkapisteitä, mutta tietokirjallisuudessa tilanne on toinen. Suuret tietokirjallisuuden kustantajat etsivät käännöslistalleen bestsellereitä ensisijaisesti sieltä mistä niitä on ennenkin löytynyt, eli menestyneimpien kirjallisuusagenttien ja suurimpien angloamerikkalaisten kustantajien foreign rights -osastoilta. Huipputason kirjallisuusagentin tai kustantamon maine on laadun tae, niin että käännösoikeudet voidaan ostaa vain muutaman sivun esittelyn perusteella. Suomalaisella tietokirjallisuudella on matkaa tällaiseen asemaan.

Toisinaan kuitenkin sattuu, että suomalainen tietokirja käännetään vieraille kielille. SKS:n tuorein ilouutinen tällä saralla on Silja Vuorikurun Aino Kallas -elämäkerta, joka myytiin Viroon laatukustantaja Varrakille vain muutama viikko ilmestymisensä jälkeen. Aihe koskettaa vahvasti virolaisia, mutta ehkä kustantajaan vaikutti myös SKS:n ja virolaisten tekijöiden pitkäjänteinen yhteistyö: Seppo Zetterbergin Viron historia on ollut etelänaapurissamme suuren luokan bestseller.

Parhaimmillaan suomenkielinen tiedekirjallisuus voi siis kiinnostaa merkittäviä kansainvälisiä tiedekustantajia. Jukka Kortin Mediahistoria on tulossa Palgrave-MacMillanin julkaisuohjelmaan englanninkielisenä editiona ja Jukka Korpelan Idän orjakauppa Suomessa keskiajalla on arvioitavana Brillin listalle (Slaves from the North – Kidnapped Finns and Carelians in the Eastern European Slave Trade). Erikoisin viimeaikainen tapaus lienee SKS:n alun perin englanniksi julkaiseman Pertti Anttosen Tradition Through Modernity -teoksen kreikankielinen käännös, jonka julkaisee Patakis.

Kansainvälisen kiinnostuksen nostattaminen suomalaisen tietokirjan ympärille vaatii kovaa työtä, ja silti se onnistuu vain harvoin. Onneksi tasokas sisältö ja hyvin verkostoituneet tekijät voivat viedä myös tietokirjan yli kielimuurin.