Muuttuva ja monikielinen kaupunkitila

Julkinen kaupunkitila on lähtökohtaisesti monikielinen ja moniääninen. Kulkiessasi kaupungilla, saatat kuulla pätkiä ihmisten keskusteluista, lukea monenlaisia tekstejä liikennemerkeissä, mainoskylteissä tai vaikkapa graffiteissa tai nähdä jonkun näpräävän puhelintaan – ehkä lähettämässä tekstiviestiä tai päivittämässä someaan. Samassa kaupunkitilassa saattaa samanaikaisesti olla hyvinkin monia eri kieliä käytössä. Toisaalta kaupungissa ja sen ympäristössä voi myös olla syrjäisempiä alueita, joissa samanaikaista vuorovaikutusta on selvästi vähemmän, ja joissa näkee ja kuulee vain harvoja ja valittuja kieliä.

Kaupungissa näkyvät kielet, niin sanotut kielimaisemat, ovat aina sidottuja tiettyyn paikkaan ja aikaan. Oletko esimerkiksi miettinyt, mitä kieliä esiintyy eri kaupungeissa – Helsingissä, Tukholmassa tai Milanossa – tai jopa saman kaupungin eri alueilla, vaikkapa Helsingin Punavuoressa, Kalliossa tai Itäkeskuksessa? Mitä eri kielillä tehdään julkisessa kaupunkitilassa, kuka niitä käyttää ja miksi juuri nämä kielet saavat näkyvyyttä tietyssä ajassa ja paikassa (ja toiset kielet eivät)?

Tällaisia kysymyksiä ovat yhä enemmässä määrin alkaneet tarkastella kielentutkijat ja muidenkin tieteenalojen edustajat. Kielimaiseman tutkimus onkin herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta viime vuosina. Kielimaisematutkimus avaa uusia näkökulmia kaupunkitiloissa ilmenevään monikielisyyteen ja sen eri kerrostumiin sekä samalla siihen yhteiskuntaan, jota nämä kielimaisemat heijastavat.

Keväällä 2024 ilmestyneessä kirjassa  Sociolinguistic Variation in Urban Linguistic Landscapes syvennytään kaupunkien kielimaisemiin ja siihen, miten ne muuttuvat yhteiskunnallisten muutosten yhteydessä sekä vaihtelevat eri kaupunginosien välillä. Kirjassa pyritään avaamaan sitä, onko tässä monikielisessä ja multimodaalisessa sorinassa olemassa mitään systematiikkaa, ja miten julkisen kaupunkitilan monimuotoista kielikokonaisuutta voidaan tutkia.

Kirja on eri tutkimuksia yhdistävä kokoelmateos, jossa syvennytään näihin kysymyksiin sekä Pohjois- että Etelä-Euroopassa sijaitsevien kaupunkien kielimaisemien kautta. Kirjan toimittajat (Sofie Henricson, Väinö Syrjälä, Carla Bagna ja Martina Bellinzona) ovat kolmessa eri maissa toimivia kielitieteilijöitä, joita yhdistää mielenkiinto kaupunkien näkyvään monikielisyyteen ja kaupunkien kielimaisemien sisäiseen vaihteluun.

Pysähdy hetkeksi miettimään, mitkä kielet ovat mielestäsi näkyvimpiä omassa kaupungissasi tai kaupunginosassasi. Miksi ajattelet juuri näiden kielten olevan edustettuina paikallisessa kielimaisemassa?

Kun suuntaat seuraavan kerran kotikulmien julkisille paikoille, kannattaa vielä tarkistaa, pitääkö mielikuvasi paikkansa. Yhdessä kirjassa esitellyssä tutkimuksessa (Bagna, Bellinzona & Monaci 2024) ilmenee nimittäin, että kaupunkilaisten mielikuvat siitä, mitkä kielet ovat näkyvimpiä Firenzen eri kaupunginosissa, eivät täysin vastanneet todellista kielimaisemaa. Englannin hyvinkin suurta näkyvyyttä ei ilmennyt firenzeläisten kuvauksissa, kun taas esimerkiksi arabian ja kiinan kielen näkyvyys koettiin todellisuutta huomattavasti suuremmaksi.

Suuret ja tiheästi asutetut kaupungit ovat usein monimuotoisia kielimaailmoja, joiden sisällä voi olla hyvinkin erilaisia mikrokosmoksia. Kirjan luvuissa syvennytään muun muassa Kööpenhaminan kehittyvien kaupunginosien identiteetin rakentamiseen, siihen, millaisille lukijoille Tukholman luonnonsuojelualueiden kielimaisema puhuu, useampia kieliä yhdistäviin kyltteihin pohjois-ruotsalaisissa kaupungeissa ja Helsingin kaupunginosiin sekä niiden monikielisyyden että tarrojen ja graffitien kautta välittyvän yhteiskunnallisen aktivismin näkökulmasta.

Kirjassa kielimaisemia analysoidaan myös yhteiskunnallisten muutosten valossa, havainnoiden miten esimerkiksi turismi, muuttoliikkeet tai pandemiat saattavat hyvinkin perustavanlaatuisesti muuttaa kaupunkien kielimaisemia. Ehkä muistat vielä itsekin, miten koronaviruspandemia samalla sekä autioitti kaupunkimaisemia että toi niihin suuren määrän uusia pandemiaan liittyviä ohjeistuksia?

Kirjassa  näihin sekä yhteiskunnallisesti että kielitieteellisesti tärkeisiin aiheisiin syvennytään Suomeen, Ruotsiin, Tanskaan ja Italiaan sijoittuvien kaupunkien kielimaisemien kautta. Tutkijoiden lisäksi esimerkit puhuttelevat varmasti kaikkia monikielisiä kaupunkitiloja arjessaan kohtaavia. Tervetuloa uppoutumaan kaupunkien kielimaisemien kiehtovaan maailmaan tutustumalla SKS:n avoimena julkaisuna saatavilla olevaan kirjaamme!

Bagna, Carla, Martina Bellinzona & Viola Monaci. 2024. Linguistic Landscape between Concrete Signs and Citizens’ Perceptions. Exploring Sociolinguistic and Semiotic Differences in Neighbourhoods of Florence. Teoksessa: Sofie Henricson, Väinö Syrjälä, Carla Bagna & Martina Bellinzona (toim.), Sociolinguistic Variation in Urban Linguistic Landscapes. (Studia Fennica Linguistica 24). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 92–114.

Henricson, Sofie, Väinö Syrjälä, Carla Bagna & Martina Bellinzona. 2024. Sociolinguistic Variation in Urban Linguistic Landscapes. (Studia Fennica Linguistica 24). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.