Sauna vai suomalainen sauna?

Mustavalkoisessa valokuvassa joukko nuoria miehiä istuu lumihangessa – alasti ja hymyillen. Hämmentynyt katsoja ihmettelee mikä saa pakostakin kylmissään olevat miehet noin hyvälle tuulelle. Tilannehan on suorastaan vaarallinen. Suomalaiselle katsojalle kuva aukeaa heti eri tavalla; saunomisestahan siinä on kysymys, miehet ovat löylyjen välissä vilvoittelemassa.  Jonkin toisen kulttuuripiirin jäsenelle kuvan ymmärtäminen voi olla mahdotonta.

Suomi on maailman ainoa maa, jossa valtaosa kansasta saunoo säännöllisesti.  Nekin jotka eivät sauno, tietävät miten saunassa tulee toimia ja käyttäytyä. Saunomisen vuoksi maahan on rakennettu kolmisen miljoonaa saunaa, eli kaikki suomalaiset mahtuisivat löylyttelemään yhtä aikaa.  Suomenniemellä on saunottu ainakin tuhat vuotta, sillä sen ikäinen on vanhin löydetty kiukaan raunio.

Moni suomalainen pitääkin saunaa kotimaisena keksintönä. Saunomisen kaltaisia hikikylpyjä on kuitenkin kehitelty historian eri vaiheissa ympäri maapallon. Naapureiden viikinkisaagat ja vanhat venäläiset tuohikirjoitukset kertovat saunomisesta. Euroopan vanhimpien saunojen raunioiden kivityötä voi ihailla Pohjois-Portugalissa. Väli-Amerikan intiaaneilta löytyy temescal ja Pohjois-Amerikan intiaaneilta yhä käytetty hikimaja, jonka kaltaisia arvellaan alkeellisten saunojen olleen Euroopan puolellakin ennen hirsisalvoksen yleistymistä. Yhdenmukaisuus saunomistavoissa on myös noteerattu: Pohjois-Amerikkaan Delawaren ruotsalaissiirtokuntiin 1600-luvun alussa asettuneet suomalaiset saivat saunatapojensa vuoksi paikallisilta oman nimen: ne-jotka-hikoilevat-kuin-me. Saunan keksijöitä siis riittää ympäri maapallon.

Entä nykypäivänä? Sana sauna on laajimmin lainattu suomen kielen sana; sitä käytetään ainakin parissakymmenessä eri kielessä. Saunaharrastus onkin levinnyt perinteisiltä alueiltaan maailman joka kolkkaan. Samalla saunomistavat muuntuvat sopivammiksi uusille käyttäjille.

Keskiajalla useimmista keskieurooppalaisesta kaupungeista Alppien ja Pyreneitten pohjoispuolella löytyi yleisiä saunoja, joissa heitettiin löylyä ja vihdottiin tuttuun tapaan. Nykyisin moni saksankävijä ihmettelee sikäläisten saunojen löylynheittokieltoa, hajusteita ja pyyhkeenheiluttelua. Syynä kehitykseen on valtaväestön vieraantuminen saunatavoista ja suuret asiakasmäärät. Saunameisterin löylynheiton ja ilmavirtaa lisäävän aufguss-pyyhkeenpyörityksen avulla saadaan saunotettua turvallisesti ja nopeasti suuret joukot saunaan tottumattomia asiakkaita. Saksalaisissa kylpylöissä saattaa olla parikymmentä saunaa ja päivittäiset asiakasmäärät lasketaan tuhansissa.

Saunaharrastus on kovassa nosteessa maailmanlaajuisesti, ei ainoastaan Suomessa. Harrastuksen levitessä tulemme näkemään meille yhä vieraampia saunomistapoja. Suomalaisille tärkeä saunan kytkös luontoon, veteen ja rantanäkymiin, taitaa silti pitää vastaisuudessakin suosituimpana saunomismuotona rantasaunan järven rannalla. Isännän on parempi säästää Aufgussmeisterin taitonsa esittely keskieurooppalaisille vierailleen.