”yksin ei tulisi aloitettua”

Helsingin yliopiston pääkirjaston seitsemäs kerros Kaisa-talossa täyttyi naistenpäivänä 8.3. yli sadasta innokkaasta talkoolaisesta. Kaikilla oli yhteinen tavoite, lisätä naisten näkyvyyttä maailman suurimmassa tietosanakirjassa Wikipediassa.

Kyseessä oli Helsingin yliopiston kirjaston, Nykytaiteen museo Kiasman ja Wikimedia Suomi ry:n järjestämä Sata naista Wikipediaan muokkaustapahtuma, lajissaan tähän mennessä Suomen suurin. Tapahtuman tarkoituksena oli yhteisenä ponnistuksena kirjoittaa tai täydentää yhden päivän aikana 100 Wikipedia-artikkelia kulttuurin ja tieteen alalla vaikuttaneista suomalaisista naisista, joista ei tähän mennessä ole artikkelia ollenkaan tai joista on kirjoitettu vain suppeasti. Taustalla on huoli Wikipedian sukupuolivinoumasta: suomenkielisessä Wikipediassa vain alle viidennes henkilöartikkeleista käsittelee naisia. Myös artikkeleiden kirjoittajina, wikipedisteinä, naiset ovat aliedustettuina.

Tapahtuman sisältökumppaniksi oli pyydetty kymmenen eri alojen arkistoa, kirjastoa ja museota. Mukana olivat Ateneum, Designmuseo, Kansallismuseo, Kiasma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen valokuvataiteen museo, Svenska litteratursällskapet i Finland, Tekniikan museo, Yle Elävä arkisto ja Gallen-Kallelan museo. Sisältökumppanit olivat laatineet etukäteen listan sadasta naisesta, joista kaivattaisiin kunnollista Wikipedia-artikkelia.

Tapahtuman alussa kukin organisaatio esitteli lyhyesti nämä useinkin unohduksiin jääneet naisvaikuttajat. Kirjoitussession aikana sisältökumppanit tarjosivat kirjoittajille asiantuntemustaan ja lähdemateriaaleja sekä tietysti osallistuivat itsekin artikkelien päivittämiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli koonnut listaan 11 perinteentutkimuksen ja kirjallisuuden alan toimijaa 1700-luvulla eläneestä sanomalehtikirjailija Brita Sidonia Gaddista tämän päivän yliopistovaikuttajiin Aili Nenolaan ja Maria-Liisa Nevalaan.

Tapahtuman järjestäjä Sanna Hirvonen kiteytti yhteistapahtuman järjestämisen perusteeksi sen, että ”yksin ei tulisi aloitettua”.  Se on aivan totta, Wikipedia on avoin kanava, kuka tahansa voi kirjoittaa artikkeleita tärkeäksi kokemistaan aiheista, silti ei ole tullut toimeen tartuttua. Naisten päivän tapahtumassa yhdessä muiden kanssa oli helppo innostua, motivoitua ja uskaltaa kokeilla. Aluksi arastutti; omat kirjoittajan taidot mietityttivät ja wiki-alustan käyttö arvelutti. Tilaisuudessa sai neuvoja kirjoitusalustan käyttöön ja Wikipedian yhteisöllisen kirjoittamisen idea kävi tutuksi. Tekstit eivät ole kenenkään henkilökohtaisia taidonnäytteitä vaan niitä muokataan, täydennetään ja oikaistaan kollektiivisesti. Sisältö syntyy yhteistyössä, joten tärkeintä on osallistua. Tapahtuman jälkeen ajatus Wikipediaan kirjoittamisesta tulevaisuudessakin tuntuu ihan mahdolliselta.

Tapahtuma muistutti myös muistiorganisaatioiden välisen yhteistyön merkityksestä. Tilaisuudessa sisältökumppanit esittelivät kukin valitsemansa vaikuttajanaiset, joista toivoivat osallistujien kirjoittavan artikkeleita. Lyhyissä henkilöesittelyissä korostuivat muistiorganisaatioiden näkökulmat kulttuuriperintöön; Kansallisgalleria kertoi miten ”heidän naisensa” ovat käyttäneet ainutlaatuisella tavalla maalausmedioita, Valokuvataiteen museo tarkasteli valokuvauksellisten ilmaisukeinojen käyttöä, tekniikan museo patentteja jne. Jotta kulttuuriperintö säilyisi tuleville sukupolville mahdollisimman monipuolisena ja rikkaana tarvitaan aineistojen säilyttämiseen monia näkökulmia. Säilyttäjien yhteistyötä tarvitaan juurikin näkökulmien tunnistamiseen ja vertailuun ja niiden kattavuuden arviointiin sekä yhdessä tekemiseen ja uuden oppimiseen.

Yhdessä tehden ei vain saa aloitettua, vaan lopputulos voi olla jotain enemmän.