Uutuuskirja kertoo, miksi maailman parhaat muusikot saapuivat Neuvostoliitosta esiintymään juuri Suomeen

Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitosta vieraili Suomessa enemmän muusikoita kuin yhdessäkään toisessa länsimaassa. Professori Simo Mikkosen juuri julkaistu tutkimus Äänirautaa rajalle tarjoaa uutta tietoa Suomen ja Neuvostoliiton välisen kulttuurivaihdon erityislaatuisesta luonteesta.

Richter, Roždestvenski, Gutman, Sokolov, Kremer, Kagan. Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitosta saapui Suomeen lukuisia maailmanluokan taiteilijoita, mutta myös yhtyeitä Leningradin filharmoniasta Moskovan kamarioopperaan. Suomessa vieraili enemmän neuvostotaiteilijoita kuin yhdessäkään toisessa länsimaassa. Miksi maailman parhaat taiteilijat saapuivat juuri Suomeen esiintymään? Oliko kyse politiikasta vai taitavista suomalaisista neuvottelijoista? Entä miten sujuivat suomalaisten musiikkivierailut Neuvostoliitossa?

Uutuusteos Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960–1985 selvittää Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita kulttuurivaihdon ja erityisesti musiikin kautta. Kirja tarkastelee taiteilijoiden vierailuja ja verkostojen muodostumista, taidelaitosten roolia sekä vaihtotoiminnan vaikutuksia Suomen, Neuvostoliiton ja maailman tasolla. Suomalaisista taidelaitoksista erityistä huomiota saavat muun muassa Kansallisooppera, Fazerin konserttitoimisto, Helsingin Juhlaviikot ja Jyväskylän Kesä, jotka kaikki joutuivat kohtamaan neuvostobyrokratian haasteet. Kirjassa nousee myös esille, miten neuvostoliittolaiset muusikot pystyivät kiertämään neuvostojärjestelmän ja KGB:n asettamia ideologisia ja poliittisia rajoituksia – usein suomalaisten avustuksella.

Äänirautaa rajalle avaa neuvostoliittolaisten muusikoiden korkealaatuisen konserttitoiminnan taustoja ja tuo esiin uusia näkökulmia konserttitoiminnan takaiseen todellisuuteen. Teoksen yksityiskohtaiset ja kattavat tiedot on kerätty vuosien arkistotyöllä Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Suomessa sekä lukuisia taiteilijoita haastattelemalla.

Simo Mikkonen on sosiokulttuurisen muistamisen professori Itä-Suomen yliopistossa. Mikkonen on erikoistunut itäiseen Eurooppaan ja 1900-luvun jälkipuoliskoon. Hän on tutkinut erityisesti Neuvostoliiton kulttuurihistoriaa, kulttuurin käyttöä ulkopolitiikan välineenä sekä kulttuurista kylmää sotaa.

Simo Mikkonen
Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960–1985
Historiallisia Toimituksia 295
SKS 2025
ISBN 978-951-858-979-5
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Miksi lukea kirjallisuutta? Filosofinen tutkielma

Kalle Puolakka

Tekojen kaupunki

Toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson

Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa

Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.

Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960-1985

Simo Mikkonen

Tito Colliander ja Hitlerin Saksa. Poliittisen pyhiinvaeltajan profiili

Carl-Johan Holmlund

Käänteet ja kierrot. Kulttuuriset ympäristömuutokset pohjoisessa

Toimittaneet Roger Norum, Veera Kinnunen ja Niina Hämäläinen

Kieli maisemassa, maisema kielessä. Tutkimuksia Turusta

Toimittaneet Hanna Lantto, Paula Sjöblom, Jaana Vahtera ja Minna Hjort

Suomen nykymurteet

Harri Mantila

Uutiset ja puheenaiheet

11.11.2025 - Kirjatiedotteet

Uutuuskirja: Lukemisen kriisi on myös ymmärtämisen kriisi

11.11.2025 - Blogi

Waltarin muistikirja ja röyhkeät varkaat

7.11.2025 - Kirjatiedotteet

Miten kaupungeista tulee merkityksellisiä paikkoja? Kattava uutuusteos tarjoaa monipuolisen näkymän tekojen myötä muovautuviin kaupunkeihin