Uutuuskirja painottaa kokemuksellisuutta koulujen kirjallisuuden opetuksessa

Juuri ilmestynyt kokoomateos Miten luemme? tuo esiin monipuolisia lähestymistapoja käsitellä kirjallisuutta luokkahuoneissa. Kirja haastaa perinteisen, analyyttiseen lukemiseen keskittyneen kouluopetuksen ja korostaa lukemisen kokemuksellisuutta.

Miten koulussa luetaan kaunokirjallisuutta? Mitä kirjallisuudentutkimus voi tarjota nuorille lukijoille? Millainen rooli äänikirjoilla voisi olla opetuksessa? Kuinka kirjallisuuden asemaa koulussa voidaan vahvistaa? Tuore kokoomateos Miten luemme? Kirjallisuuden kouluopetuksen mahdollisuuksia etsii vastauksia näihin kysymyksiin ja tuo esiin uusia näkökulmia, joiden avulla kirjallisuuden monitahoinen maailma voisi avautua lukijoille myös koulun penkillä.

Kirja tarkastelee erityisesti nykylukion käytänteitä ja esittelee kirjallisuudentutkimuksen lähestymistapoja, jotka auttavat avaamaan kirjallisuuden maailmaa nuorille. Kirja haastaa ajatuksen siitä, että tekstin analyysi olisi keskeisin kaunokirjallisuuden lukemisen tavoite lukio-opetuksessa. Sen rinnalle teoksen kirjoittajat haluavat tuoda lukijan kokemuksellisuutta ja omia ajatuksia korostavia tulkintatapoja, kuten intersektionaalisia ja ruumiillis-reflektiivisiä lähestymistapoja.

Teos osoittaa, että kirjallisuuden lukeminen vahvistaa oppilaiden ymmärrystä niin todellisuudesta kuin itsestään. Se on oivallinen opas nykyisille ja tuleville kirjallisuuden opettajille sekä koulutuksesta päättäville.

Aino Mäkikalli, Elias Heikkonen, Kaisa Ilmonen ja Päivi Koponen (toim.)
Miten luemme? Kirjallisuuden kouluopetuksen mahdollisuuksia
Tietolipas 288
ISBN 978-951-858-913-9
SKS 2024
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa

Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti

Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä

Toimittaneet Maarit Sireni ja Pertti Rannikko

Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen.

Harri Uusitalo

Kirjoitetun suomen historia. Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen

Kirsi-Maria Nummila

Miksi lukea kirjallisuutta? Filosofinen tutkielma

Kalle Puolakka

Tekojen kaupunki

Toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson

Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa

Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.

Äänirautaa rajalle. Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960-1985

Simo Mikkonen

Uutiset ja puheenaiheet

16.1.2026 - Blogi

Kaupunkia tekemällä kaupunkilaiseksi

Placeholder image
13.1.2026 - Blogi

Matka 1930- ja 70-lukujen Vallilaan Helvi Hämäläisen valokuvissa ja päiväkirjoissa

9.1.2026 - Blogi

Kun ovi sulkeutuu: mikä on Venäjän ja Neuvostoliiton tutkimuksen tulevaisuus?