Suomen ensimmäisen julkisen veistoksen syntytarina on sattumusten aarrearkku

Jyrki Siukosen uutuusteos Ensimmäinen johdattaa kiehtovalle matkalle 1800-luvun puolivälin kuvanveistäjien maailmaan yhden patsashankkeen kautta. Yhtenä Suomen parhaista patsaista pidetty Carl Eneas Sjöstrandin istuva Porthan pystytettiin Turkuun vuonna 1864.

”Kuvataiteilija Siukonen kirjoittaa mistä milloinkin. Nyt hän iski silmänsä turkulaisten patsaaseen.”

”Kuvataiteilija Siukonen kirjoittaa mistä milloinkin. Nyt hän iski silmänsä turkulaisten patsaaseen.”

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä 1859 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituskunnan jäsenet päättivät Fredrik Cygnaeuksen aloitteesta ottaa 2 000 hopearuplan lainan. Rahat ohjattiin ruotsalaiselle kuvanveistäjälle Carl Eneas Sjöstrandille, jotta hän pääsisi matkustamaan Roomaan ja valmistamaan siellä taiteellisen mestariteoksen.

Näin lähti käyntiin viisi vuotta pohdittu hanke muistomerkin pystyttämiseksi Henrik Gabriel Porthanille. Turussa vuonna 1864 paljastetusta monumentista tuli Suomen ensimmäinen julkinen veistos. Satakuusikymmentä vuotta myöhemmin se on edelleen yksi parhaista.

Kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukosen tutkimus asettaa Sjöstrandin veistoksen kansainväliseen viitekehykseensä. Ensimmäinen. Carl Eneas Sjöstrandin istuva Porthan taustoittaa perusteellisesti uusklassismiin ja julkisiin monumentteihin liittynyttä keskustelua, esittelee aikakauden kuvanveiston käytäntöjä, seuraa monumentin valmistamisen teknisiä vaiheita sekä hahmottelee taiteilijan kulttuurista elämänpiiriä Münchenissä ja Roomassa. Runsaasti kuvitettu taide- ja kulttuurihistoriallinen tutkimus tarjoaa tuoreita näkökulmia 1800-luvun kuvanveistotaiteeseen yhden patsashankkeen kautta.

Jyrki Siukonen väitteli kuvataiteen tohtoriksi vuonna 2001 ja on sittemmin toiminut mm. Kuvataideakatemian professorina ja tutkijana. Siukonen on julkaissut kirjoja sekä 1700-luvun kulttuurihistoriasta että 1900-luvun modernismista. Hänen teoksensa Mies palavassa hatussa (SKS) sai vuonna 2006 Laurin Jäntin säätiön palkinnon. Kuvataiteen valtionpalkinto Siukoselle myönnettiin vuonna 2017. Siukoselta ilmestyi aiemmin tänä vuonna tutkimus Hulluutta ja humpuukia (SKS 2023), joka kertoo uuden taiteen vastaanotosta 1910-luvun Suomessa.

Jyrki Siukonen
Ensimmäinen. Carl Eneas Sjöstrandin istuva Porthan
ISBN 978-951-858-619-0
Tietolipas 281
SKS 2023
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Margaret Kilpinen – Pianisti, pedagogi, puoliso

Margit Rahkonen

Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta

Johanna Isosävi

Sävelten tyttäret – Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle

Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik

Genetic Criticism in Motion – New Perspectives on Manuscript Studies

Toimittaneet Sakari Katajamäki ja Veijo Pulkkinen

Superdiversiteetti – Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen

Toimittaneet Tuomas Martikainen ja Sari Pöyhönen

Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys – Suomalaiset Apumaassa 1965–2000

Jan Kuhanen, Kaisa Harju ja Markku Hokkanen

Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset

Simo Heininen

Aseveljien tulkit – Jatkosodan monikielinen arki

Pekka Kujamäki

Uutiset ja puheenaiheet

23.2.2024 - Blogi

J. K. Harjun laitapuoli: kuka siellä?

Voimalaitostyömaa
22.2.2024 - Uutiset

Vesivoimarakentamisen muistot: lapsuutta jokivarsilla, työntekoa voimayhtiössä, ympäristöpohdintoja

22.2.2024 - Uutiset 1

Sävelten tyttäret ehdolla Vuoden tiedekirjaksi 2023