Uutuuskirja avaa, millaisia lauseita ja lausumia suomen murteissa käytetään

Suomen murteita on tallennettu monien muiden kielten murteisiin verrattuna runsaasti, mutta murteiden lauseopin tutkimus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Uutuuskirja Sanovat syntaksiksi tuo esiin tuoretta murteiden syntaksin tutkimusta ja kertoo, mitä murteiden tutkija voi ammentaa vanhoista murreaineistoista.
Suomen murteista on kerätty poikkeuksellisen laajat aineistot, joita on tutkittu 1800-luvulta alkaen. Murteiden lauseopin tutkimus on kuitenkin jäänyt vuosikymmeniksi taka-alalle, ja murteiden välisiä syntaktisia eroja tunnetaankin nykyään hajanaisemmin kuin äänteellisiä tai sanastollisia eroja.
Uutuusteos Sanovat syntaksiksi. Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista esittelee tuoretta murteiden syntaksin tutkimusta ja tarjoaa hyödyllistä tietoa tutkimusalan historiasta ja käytettävissä olevista puhutun kielen aineistoista. Murresyntaksin tutkimus selittää nykykielen ilmausten vaihtelua ja lisää ymmärrystä niiden historiallisesta taustasta. Samalla paljastuu myös sellaisia ilmaustyyppejä tai niiden käyttötapoja, jotka ovat standardoidulle kielelle kokonaan vieraita.
Kokoomateoksen kirjoittajat tarkastelevat eri näkökulmista suomen murteissa tavattavaa syntaktista variaatiota ja täydentävät kuvaa ilmiöiden rakenteellisista, semanttisista ja kontekstuaalisista erityispiirteistä. Suomen murteiden rakenteita verrataan myös lähisukukieliin, erityisesti Suomessa puhuttuun karjalaan.
Kirjasta selviää muun muassa, missä murteissa suositaan lohkeamarakenteita (Kyllä se tuo Kekkonen oli hyvä mies), monikon 3. persoonaa passiivin sijasta (sanovat/ne sanoo vs. sanotaan), rakennetta kahvi tuli hyvää (vs. kahvista tuli hyvää) tai tarkistuskysymystyyppiä Liisa vai? (vs. Liisako?). Kirjan tutkimuksia yhdistää aineistopohja, joka koostuu pääosin 1800-luvun puolella syntyneiden puhujien haastatteluista, sekä tämän aineiston erityisluonteen kriittinen tiedostaminen.
Kokoomateoksen kirjoittajat ovat suomen kielen tutkijoita.
Milla Uusitupa, Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna (toim.)
Sanovat syntaksiksi. Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista
SKST 1505
ISBN 978-951-858-988-7
SKS 2025
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.
Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt
Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt
vapaakappaleet@finlit.fiMitä mieltä olit tästä jutusta?
Tuoreita tiedekirjoja

Contested Knowledge. Political Dimensions of European Ethnology and Folklore Studies in Post-War Europe
Toimittaneet Konrad J. Kuhn, Hanna Snellman ja Lauri Turpeinen
Lue lisää

Expressions and Impressions. Personal and Communal Aspects of Traditional Singing
Toimittaneet Mari Väinä ja Taive Särg
Lue lisää

Unelmatehdas Kulosaaressa. Fennada-Filmi Oy:n tarina
Toimittaneet Kimmo Laine, Minna Santakari, Juha Seitajärvi, Outi Hupaniittu, Tommi Römpötti ja Jaakko Seppälä
Lue lisää

Living Lament. Explorations in Shifting Ideologies
Toimittaneet Viliina Silvonen ja Eila Stepanova
Lue lisää

Empiirinen kirjallisuuden ja lukemisen tutkimus. Menetelmiä ja käytäntöjä
Toimittaneet Anna Ovaska, Kaiju Harinen, Eevastiina Kinnunen, Toni Lahtinen, Olli Löytty ja Roosa Suomalainen
Lue lisää


Sanovat syntaksiksi. Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista
Toimittaneet Milla Uusitupa, Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna
Lue lisää

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa
Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti
Lue lisää


