Uutuuskirja avaa, millaisia lauseita ja lausumia suomen murteissa käytetään

Suomen murteita on tallennettu monien muiden kielten murteisiin verrattuna runsaasti, mutta murteiden lauseopin tutkimus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Uutuuskirja Sanovat syntaksiksi tuo esiin tuoretta murteiden syntaksin tutkimusta ja kertoo, mitä murteiden tutkija voi ammentaa vanhoista murreaineistoista.

Suomen murteista on kerätty poikkeuksellisen laajat aineistot, joita on tutkittu 1800-luvulta alkaen. Murteiden lauseopin tutkimus on kuitenkin jäänyt vuosikymmeniksi taka-alalle, ja murteiden välisiä syntaktisia eroja tunnetaankin nykyään hajanaisemmin kuin äänteellisiä tai sanastollisia eroja.

Uutuusteos Sanovat syntaksiksi. Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista esittelee tuoretta murteiden syntaksin tutkimusta ja tarjoaa hyödyllistä tietoa tutkimusalan historiasta ja käytettävissä olevista puhutun kielen aineistoista. Murresyntaksin tutkimus selittää nykykielen ilmausten vaihtelua ja lisää ymmärrystä niiden historiallisesta taustasta. Samalla paljastuu myös sellaisia ilmaustyyppejä tai niiden käyttötapoja, jotka ovat standardoidulle kielelle kokonaan vieraita.

Kokoomateoksen kirjoittajat tarkastelevat eri näkökulmista suomen murteissa tavattavaa syntaktista variaatiota ja täydentävät kuvaa ilmiöiden rakenteellisista, semanttisista ja kontekstuaalisista erityispiirteistä. Suomen murteiden rakenteita verrataan myös lähisukukieliin, erityisesti Suomessa puhuttuun karjalaan.

Kirjasta selviää muun muassa, missä murteissa suositaan lohkeamarakenteita (Kyllä se tuo Kekkonen oli hyvä mies), monikon 3. persoonaa passiivin sijasta (sanovat/ne sanoo vs. sanotaan), rakennetta kahvi tuli hyvää (vs. kahvista tuli hyvää) tai tarkistuskysymystyyppiä Liisa vai? (vs. Liisako?). Kirjan tutkimuksia yhdistää aineistopohja, joka koostuu pääosin 1800-luvun puolella syntyneiden puhujien haastatteluista, sekä tämän aineiston erityisluonteen kriittinen tiedostaminen.

Kokoomateoksen kirjoittajat ovat suomen kielen tutkijoita.

Milla Uusitupa, Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna (toim.)
Sanovat syntaksiksi. Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista
SKST 1505
ISBN 978-951-858-988-7
SKS 2025
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.


Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Sävelten voima ja sitkeys. Musiikki politiikan välineenä ja kohteena

Toimittaneet Pertti Grönholm, Kaarina Kilpiö ja Simo Mikkonen

Omistamisen kulttuurit. Tavaroiden taakasta sijoittamisen vapauteen

Toimittaneet Heidi Hirsto, Hanna Kuusela, Merja Porttikivi ja Juhana Venäläinen

Maisema ja kulttuuriperintö. Landskap och kulturarv

Toimittaneet Niina Hämäläinen, Pia Olsson ja Susanne Österlund-Pötzsch

Sota meissä. Sodan kokemushistoriaa Lapissa

Toimittaneet Outi Autti, Hanna-Leena Määttä, Päivi Magga, Saara Intonen ja Ilmari Leppihalme

The Grand Duchy of Finland. From Princely Power to National Statehood

Toimittaneet Ilkka Liikanen ja Jani Marjanen

Säädellyt sävyt. Värit, värjärit ja väriaineet Euroopassa 1300-1850.

Toimittaneet Merja Uotila, Maare Paloheimo, Susanna Niiranen ja Elisa Kujansuu

Keikareiden kähertäjät. Pohjolan peruukintekijät ja kampaajat 1600-luvulta 1800-luvulle

Kustaa H. J. Vilkuna

Sibelius Japanissa. Vastaanotto, tulkinnat ja kulttuuriset sillat

Lasse Lehtonen

Uutiset ja puheenaiheet

23.10.2026 - Blogi

SKS viettää arkistojen päivää 10.11. – Harmaa laatikko -esitys avaa yleisölle arkistoaineistoja ja työtä niiden parissa

21.10.2026 - Uutiset

FM Marius Aho CoPe-akatemiatutkijahankkeen tutkimusavustajaksi SKS:aan

20.10.2026 - Blogi

Kirjailija Anja Snellmanin puhe Aleksis Kiven palkintojuhlassa 9.10.2026