Uutuuskirja avaa, millaisia lauseita ja lausumia suomen murteissa käytetään

Suomen murteita on tallennettu monien muiden kielten murteisiin verrattuna runsaasti, mutta murteiden lauseopin tutkimus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Uutuuskirja Sanovat syntaksiksi tuo esiin tuoretta murteiden syntaksin tutkimusta ja kertoo, mitä murteiden tutkija voi ammentaa vanhoista murreaineistoista.

Suomen murteista on kerätty poikkeuksellisen laajat aineistot, joita on tutkittu 1800-luvulta alkaen. Murteiden lauseopin tutkimus on kuitenkin jäänyt vuosikymmeniksi taka-alalle, ja murteiden välisiä syntaktisia eroja tunnetaankin nykyään hajanaisemmin kuin äänteellisiä tai sanastollisia eroja.

Uutuusteos Sanovat syntaksiksi. Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista esittelee tuoretta murteiden syntaksin tutkimusta ja tarjoaa hyödyllistä tietoa tutkimusalan historiasta ja käytettävissä olevista puhutun kielen aineistoista. Murresyntaksin tutkimus selittää nykykielen ilmausten vaihtelua ja lisää ymmärrystä niiden historiallisesta taustasta. Samalla paljastuu myös sellaisia ilmaustyyppejä tai niiden käyttötapoja, jotka ovat standardoidulle kielelle kokonaan vieraita.

Kokoomateoksen kirjoittajat tarkastelevat eri näkökulmista suomen murteissa tavattavaa syntaktista variaatiota ja täydentävät kuvaa ilmiöiden rakenteellisista, semanttisista ja kontekstuaalisista erityispiirteistä. Suomen murteiden rakenteita verrataan myös lähisukukieliin, erityisesti Suomessa puhuttuun karjalaan.

Kirjasta selviää muun muassa, missä murteissa suositaan lohkeamarakenteita (Kyllä se tuo Kekkonen oli hyvä mies), monikon 3. persoonaa passiivin sijasta (sanovat/ne sanoo vs. sanotaan), rakennetta kahvi tuli hyvää (vs. kahvista tuli hyvää) tai tarkistuskysymystyyppiä Liisa vai? (vs. Liisako?). Kirjan tutkimuksia yhdistää aineistopohja, joka koostuu pääosin 1800-luvun puolella syntyneiden puhujien haastatteluista, sekä tämän aineiston erityisluonteen kriittinen tiedostaminen.

Kokoomateoksen kirjoittajat ovat suomen kielen tutkijoita.

Milla Uusitupa, Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna (toim.)
Sanovat syntaksiksi. Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista
SKST 1505
ISBN 978-951-858-988-7
SKS 2025
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.


Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt

Tiedekustantamo

Kirjaehdotukset ja tiedustelut

Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Kerro meille ajatuksistasi

Kiitos vastauksestasi

Tuoreita tiedekirjoja

Sanovat syntaksiksi. Aineistopohjaisia tutkimuksia murteiden lauseopista

Toimittaneet Milla Uusitupa, Hannele Forsberg ja Maria Vilkuna

Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa

Toimittaneet Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti

Aineen ja tunteen kylät. Uusmaterialistisia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä

Toimittaneet Maarit Sireni ja Pertti Rannikko

Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen.

Harri Uusitalo

Kirjoitetun suomen historia. Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen

Kirsi-Maria Nummila

Miksi lukea kirjallisuutta? Filosofinen tutkielma

Kalle Puolakka

Tekojen kaupunki

Toimittaneet Terhi Ainiala, Silja Laine, Päivi Leinonen ja Pia Olsson

Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa

Toimittaneet Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki.

Uutiset ja puheenaiheet

Placeholder image
6.2.2026 - Blogi

Kirjojen pienkorjausta SKS:n kirjastossa

5.2.2026 - Uutiset 1

Milano-Cortinan talviolympialaiset alkavat – SKS käynnistää keruun TV-urheilun katsomisesta

Ihmisiä tutkijasalissa tutustumassa kortistoihin ja arkistoaineistoihin.
3.2.2026 - Uutiset

SKS hakee arkistotutkijaa