Muistamisen kulttuurit 1800-luvulla – 1800-luvun tutkimuksen verkoston 14. vuosikonferenssi
Seminaari
SKS, Hallituskatu 1, Helsinki
18.1.–19.1.2024
1800-luvun tutkimuksen päivät 2024 järjestetään Helsingissä 18.–19.1.2024. Tervetuloa mukaan!
Ilmoittautuminen tapahtumaan on suljettu.
Ohjelma (muutokset mahdollisia)
Torstai 18.1.2024
Klo 9.15 Avaus (Hallituskatu 1, juhlasali, 2. kerros)
Klo 9.20–10.20 Keynote: Saijaleena Rantanen, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia: Muisti soi – Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden suomalaissiirtolaisten laulut pitkällä 1800-luvulla. Pj. Ilona Pikkanen (Juhlasali, 2. kerros)
Klo 10.30–12.00 Sessiot I-III
| I: Vääriä rahoja ja todistuksia. Turun hovioikeudessa käsitellyt väärennysrikokset 1828−1850 Pj. Kirsi Vainio-Korhonen (Juhlasali) | II: Ympäristö ja muistaminen Pj. Elsi Hyttinen (Kordelin, 2. kerros) | III: Muistamisen kulttuuri – teoriaa ja käsitteitä Pj. Ilona Pikkanen (Kulmahuone, 2. kerros) |
| Mikael Korhonen: Väärennysrikoksista kertova oikeushistoriallinen lähdemateriaali 1800-luvun alun Suomessa Josefine Sjöberg: Bevis skrivna på landsvägar och åkrar – mötesplatser för skapandet av förfalskningar vid början av 1800-talet Mari Välimäki: Suutari, sotilas, väärentäjä – liikkumiseen liittyvät väärennökset 1800-luvun alun Suomessa | Samira Saramo: Metsä kanadansuomalaisten asuttamismuistissa Lotta Leiwo: Luonto kummittelee, moni huoaten muisteli synnyinmaata: Ilmasto ja sää Yhdysvaltain suomalaisten naisten ja lasten paikkakuntakirjeissä Seija Astrid Niemi: A. E. Nordenskiöldin kokoelma Suomen Kansalliskirjastossa | Heikki Kokko & Minna Harjula: Muistaminen kokemusten järjestämisenä ja legitimaationa: teoreettis-metodologinen näkökulma Henrik Forsberg: Mitä on ”muistohistoria”? Tapaus Suomen nälkävuodet 1860- luvulla Tuukka Karlsson: Muistamisen diskurssit ja kansanrunous SKS:n Keskustelemuksissa 1849–1908 |
Klo 12.00–13.00 Lounas (omakustanteinen)
Klo 13.00–14.00 Keynote: Jyrki Siukonen, Taideyliopiston tutkimusinstituutti: Asento ja lepo. 1800-luvun muistomerkkien käyttötarkoituksesta ja tarkoituksettomuudesta. Pj. Hanna-Leena Paloposki (Juhlasali, 2. kerros)
Klo 14.00–14.30 Kahvitauko
Klo 14.30–16.00 Sessiot IV-VI
| IV: Minnets makt – Olika perspektiv på Zacharias Topelius Pj. Erika Boije (Kordelin) | V: Monimuotoiset muistin merkit Pj. Sakari Katajamäki (Kulmahuone) | VI: Loitsut, parantajat ja tietäjät kulttuurisessa muistissa Pj. Merja Pyykkönen (Juhlasali) |
| Erika Boije: Nationens fiender och förebilder – religion i Fältskärns berättelser Carola Herberts: Sångens minne – dikten som förmedlare av ideal Stig-Björn Nyberg: Minnet av Topelius: sagofarbror eller…? | Julia Salminen: Viktoriaaniset naiset ja arktisuuden muistaminen Elise Garritzen: Autenttisen historian säilöjät, muokkaajat ja muistajat: naiset lähdejulkaisujen toimittajina 1800-luvun jälkipuolen Britanniassa Leena Eilittä: Kuvat ja mielen sisäinen maailma romantiikan kirjallisuudessa | Peruutettu: Aleksi Moine: Muistamisen kerrostumat ja loitsijan esiintyvän ruumiin jäljet arkistoiduissa loitsuteksteissä Karolina Kouvola: Parantajatarinat kollektiivisena muistina Kalle Kananoja: Parantajien ja tietäjien pienoiselämäkerrat sanomalehdistössä |
16.10–18.10 Sessiot VII-IX
| VII: Näkemyksiä menneisyydestä Pj. Hanna-Leena Paloposki (Kulmahuone) | VIII: 1800-luvun taiteen kieli Pj. Liisa Lindgren (Kordelin) | IX: Aukkoiset lähteet Pj. Reetta Hänninen (Juhlasali) |
| Liisa Kunnas: Muistamisen ja muiston käsitteet menneisyyteen ja esihistoriaan liittyvässä kielenkäytössä Mari Tossavainen: Muistomerkkien kieli – muistomerkkeihin liittyvä sanasto 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Leena Valkeapää: Objektiivisuus, materiaalisuus ja 1800-luvun lopun muinaismuistoja dokumentoivat kuvat Päivi Järviö: Museosta eläväksi käytännöksi. Vanhan musiikin uusi tuleminen 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa | Laura Nissinen: Pääkallo ryhmäkuvassa Hanna Karhu: Kulttuurisen muistin reunamilla. 1800- ja 1900-luvun vaihteen unohtuneet runoilijat ja rekilauluperinne Arja Kastinen: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotallenteiden merkitys ja vaikutukset 1800-luvun karjalaisen kanteleimprovisaation moderneihin ilmentymiin 2000-luvulla | Johanna Annola: 1800-luvun naisvangit, muistaminen ja Lappeenrannan kehruuhuoneen arkisto Kaisa Kyläkoski: Muistetut ja unohdetut porttöörinkantajat 1800-luvulta Noora Viljamaa: Köyhyysmuistojen juurilla – Lasten ja nuorten hiljaiset köyhyyskokemukset 1800-luvun puolivälin Turussa Asta Sutinen: Muistovärssyjä ja menneisyyteen kadonneita kirjeitä – huvipostiin liittyvät muistamisen ja unohtamisen käytännöt |
Klo 18.15 Iltavastaanotto (Juhlasali, 2. kerros)
Ohjelma: Taivaan ilmiöt 1800-luvun ihmisten kirjeissä (Mirka Malmi, Elina Saloranta, Hanna-Reetta Schreck & Jaakko Simola)
Perjantai 19.1.2024
Klo 9.00–10.00 Keynote: Leila Koivunen, Turun yliopisto: Museo, valikoiva muisti ja unohdus: Suomen kansallismuseon ”exotikan” jäljillä. Pj. Elsi Hyttinen (Juhlasali, 2. kerros)
Klo 10.00–11.30 Sessiot X-XII
| X: Muistaminen ja unohtaminen kirjallisuushistoriassa Pj. Kati Launis (Kulmahuone) | XI: Historiapolitiikkaa ja historian käyttöä Pj. Outi Hupaniittu (Kordelin) | XII: Sitkeät tarinat Pj. Anna Kuismin (Juhlasali) |
| Anna Biström: Glimtar av synlighet, synliggörande diskurser och alternativa arenor. Några observationer i spårandet av de osynliga författarnas 1800-talshistoria Saija Isomaa: Koukeroisia juonia ja ihmeellisiä sattumuksia: Melodraama unohdettuna lajina 1800-luvun kotimaisessa kirjallisuudessa Veli-Matti Pynttäri: Digitaalinen näkökulma 1800-luvulla julkaistuun kaunokirjallisuuteen Suomessa | Heli Rantala: 1800-luvun akateemisen historian muistamisesta ja unohtamisesta Erik Engberg & Bo Forsström: Udda artefakt mitt i stadspark – det unika krigsbytet från halkokariträffningen 1854 som bas för minneskultur och musealt kulturarv Jens Grandell: Vuosi 1863 vai Anders Chydenius? Muistikulttuuri poliittisen kannan ilmentäjänä | Petra Lehtoruusu: Kaarina Maununtyttären muisto: historiamaalaus, melodraama ja tableau vivant Merja Pyykkönen: Viaton, vainottu, vaarallinen? Puukkojunkkariuden sukupuolittunut muistaminen ja historiantutkimus ennen ja nyt Kirsti Salmi-Niklander: Kadonneet isät, katkerat äidit ja näkymättömät lapset – Pohjois-Amerikan siirtolaisuuden synkkiä ja lohdullisia kertomuksia fiktiossa ja perhehistorioissa |
Klo 11.30–12.30 Lounas (omakustanteinen)
Klo 12.30–14.00 Sessiot XIII-XV
| XIII: Digitaaliset 1800-luvun tutkimusaineistot Pj. Kirsi Keravuori (Juhlasali) | XIV: John Julin ja suomalaisen muistikulttuurin uudet näkökulmat Pj. Topi Artukka (Kulmahuone) | XV: Kirjeet, päiväkirjat & kertomukset Pj. Katri Kivilaakso (Kordelin) |
| Maria Niku: Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjat Ilona Pikkanen: 1800-luvun kirjekokoelmien metatiedot tutkimusresurssina ja kulttuuriperintönä Risto Valjus: Suomen papisto 1800-1920 -verkkojulkaisu | Kristiina Kalleinen: John Julin valtioaamun edustajana Matias Kaihovirta: Engelsk fabrikspaternalism i Fiskars? John Julins lösning på arbetarfrågan under 1800-talets första hälft Patrik Hettula: John Julins opublicerade reseberättelse från 1815–1816 | Marjo Kaartinen & Miira Vuoksenranta: Ystävän kaipuu, muistamisen keinot Anna Kuismin: ”Tästä päivästä on minun paljo muistaminen”. Muistot ja muisteleminen Aleksander Wallinin päiväkirjassa |
Klo 14.00–14.30 Kahvitauko
Klo 14.30–16.30 Sessiot XVI-XVII
| XVI: Paikat ja muistot Pj. Eija Stark (Kulmahuone) | XVII: Kotimuseo muistamisen paikkana Pj. Maarit Leskelä-Kärki (Kordelin) | XVIII: Muistamisen sukupuolittuneet rakenteet Pj. Ilona Pikkanen (Juhlasali) |
| Ann-Catrin Östman: ”Undan livegenskap” – minneskulturer och estnisk flykt till Finland under förmodern tid Laura Kokko: ”Ei ammenna kylän kaivosta, vaan omasta, omituisesta lähteestään.” Kirjailija Volter Kilven nuoruudentuotantoon 1900-luvun alussa liitetyistä käsitteistä ja niiden periytyvyydestä Asko Nivala, Juhana Saarelainen & Jasmine Westerlund: Varhaisten historiallisten romaanien kertoma Suomi Hanna Virranpää: Paikannimien käyttö ja paikkoihin viittaaminen vanhoissa siirtolaiskirjeissä: esimerkkinä Iisakki Kankaan ja Juho Korvolan amerikankirjeet | Karoliina Sjö: Nils Oskar Janssonin ja Adèle Wemanin elämänkerronnalliset aineistot muistin muokkaajina Katja Weiland-Särmälä: Kotimuseo, esineet, eletyt elämät ja nykyisyys Erika Adamsson: Maalaukset menneen ja nykyhetken vuorovaikutuksessa | Reetta Eiranen: Kansallisen historian sukupuolittunut muistaminen ja elämäkertaprojekti: Jeanette Snellman suurmieshahmon varjossa Liisa Lindgren: ”Kuvanveistäjättärien” jälki Suomen 1800-luvun taiteen historiassa Nuppu Koivisto-Kaasik: Patriarkaatti luokkahuoneessa: pianonsoiton sukupuolittunut kulttuurihistoria 1800-luvun jälkipuoliskolla Reetta Hänninen: Tekla Hultin menneisyyttään hallitsemassa |
Lämpimästi tervetuloa!
Seminaariin liittyvät tiedustelut: hanna-leena.paloposki@finlit.fi
SKS:n juhlasaliin mahtuu 100 henkilöä.
Sisäänkäynti liikuntaesteisille on SKS:n Mariankadun puoleiselta ulko-ovelta (ks. Esteettömyys).