Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjat ja tekoäly

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee uudessa verkkojulkaisussa seuran pitkäaikaisen esimiehen, estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorin Eliel Aspelin-Haapkylän (1847–1917) päiväkirjat. Päiväkirjojen transkriptiot on tuotettu tekoälyä käyttävällä Transkribuksella.

Suomalaisuusliikkeen toisen polven keskeisiin hahmoihin kuuluneen Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjoista on aikaisemmin julkaistu otteita (Kirovuosien kronikka, SKS 1980). Eliel Aspelin-Haapkylä: päiväkirjat -verkkojulkaisussa julkaistaan nyt päiväkirja-aineisto ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan: vuosien 1868–1905 merkinnät ja matkapäiväkirjat sekä viisi laajaa päiväkirjaa vuosilta 1905–1917. Muiden aikalaistensa tavoin Aspelin-Haapkylä heräsi ajamaan suomalaisuusliikkeen päämääriä opiskeluaikanaan. Sittemmin kaikki hänen toimintansa oli osa samaa kansallista projektia. Aspelin-Haapkylä teki tieteellisen uransa taidehistoriassa ja kirjallisuudessa, toimi yli 40 vuotta SKS:ssa ja oli johtotehtävissä useissa muissa yhteisöissä, toimitti lehtiä ja kirjoitti niihin, oli Suomalaisen teatterin ja sen jälkeen Kansallisteatterin johtokunnassa ja vaikutti monissa kansallisissa hankkeissa. Aspelin-Haapkylän kirjallisen uran suurteos on vuosina 1906–1910 ilmestynyt, neliosainen Suomalaisen Teatterin historia, joka on edelleen keskeinen lähde Suomen teatterihistorian tutkimuksessa.

Päiväkirjat kertovat Aspelin-Haapkylän yksityiselämän tapahtumien lisäksi hänen toiminnastaan ja yhteistyöstään muiden keskeisten vaikuttajien kanssa: esimerkiksi suomalaisen puolueen johtohahmot, kuten professori ja senaattori J. R. Danielson-Kalmari, professori, lehtimies ja kansanedustaja E. G. Palmén ja professori O. E. Tudeer; Suomalaisen Teatterin perustajat Kaarlo ja Emilie Bergbom; eturivin taiteilijat kuten taidemaalari Akseli Gallén-Kallela ja näyttelijä Ida Aalberg. Vuosien 1905–1917 laajat päiväkirjat ovat ajankuvaa 1900-luvun alun suurista mullistuksista: vuoden 1905 suurlakosta, eduskunnan perustamisesta, yleisen ja yhtäläinen äänioikeuden voimaantulosta, toisesta venäläistämiskaudesta ja kiivaista puoluepoliittisista kiistoista suhtautumisessa venäläistämistoimiin.

SKS kehittää autonomian ajan suomenkielisten käsinkirjoitettujen aineistojen automaattista tunnistusta tekoälyn avulla. Yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa luodaan korkeatasoisia tekoälymalleja, joita voi käyttää monenlaisten käsinkirjoitettujen suomenkielisten aineistojen tulkitsemisessa. Arkistoissa on valtavat määrät vanhaa suomenkielistä aineistoa. Tekoälyn avulla laajoja aineistoja voi tuoda tehokkaasti haettavaksi verkkoon, sekä tutkijoiden että laajemman yleisön käyttöön. Tekoälyn käyttäminen tarkoittaa, että transkriptioissa on virheitä. Verkkojulkaisun tehokkaiden hakuominaisuuksien avulla aineistosta voi kuitenkin löytää kiinnostavia aiheita ja teemoja virheistä huolimatta.

Aspelin-Haapkylästä ja julkaisuhankkeesta voi lukea lisää verkkojulkaisun esittelystä.

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi

Uutiset ja puheenaiheet

28.2.2024 - Blogi

Kanteletar nyt

27.2.2024 - Uutiset

SKS keskittää arkistotoiminnot Helsinkiin

23.2.2024 - Blogi

J. K. Harjun laitapuoli: kuka siellä?