Harri Veistinen voitti Valkokangas-elokuvakäsikirjoituskilpailun käsikirjoituksellaan Valo saa odottaa

Harri Veistinen. Kuva: Kuvakati.

Ylöjärveläinen kirjailija ja käsikirjoittaja Harri Veistinen on voittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Valkokangas-elokuvakäsikirjoituskilpailun. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista kulttuuripalkinnoista: pääpalkinnon arvo on 46 000 euroa ja palkintojen yhteisarvo 101 000 euroa.

Historian ensimmäinen Valkokangas-elokuvakäsikirjoituskilpailu on ratkennut: ensimmäisen palkinnon ja 46 000 euroa sai Harri Veistinen, toisen palkinnon ja 20 000 euroa Aarni Pieski ja kolmannen palkinnon ja 15 000 euroa työryhmä Juhani Koivumäki ja Henri Waltter Rehnström. Lisäksi loppukilpailuun päässeet Milla Pelkonen ja Toni Saarinen ovat saaneet 10 000 euron palkinnot. Palkinnot jaettiin 12.5.2025 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa järjestetyssä tilaisuudessa.

Palkitut ja tuomariston perustelut

Kilpailun voittanut ylöjärveläinen kirjailija ja käsikirjoittaja Harri Veistinen tunnetaan muun muassa Venla-palkitusta nuorisosarjasta Rakastuin mä luuseriin ja kirjasta Alienin muistelmat. Veistisen voittoisa käsikirjoitus Valo saa odottaa on komedia elävistä ja kuolleista. Elämän merkityksen mysteeri on vienyt päähenkilöt elämän ja kuoleman välitilaan, jota eletään todeksi heidän asuttamassaan kerrostalossa.

Palkintoa myöntäessään tuomaristo korosti sitä, että Valo saa odottaa tarjoaa jotakin uutta suomalaisen elokuvan kerrontaan. ”Se on yllättävä, viihdyttävä ja omaperäinen. Käsikirjoitus kuvaa elämän sietämätöntä keveyttä tavalla, joka koskettaa ja samalla ravistelee”, totesi tuomariston puheenjohtaja, tuottaja Rimbo Salomaa.

Toisen palkinnon saaneen Aarni Pieskin käsikirjoitus Ánde on tarina saamelaisesta transmiehestä, joka on muuttanut Helsinkiin paetakseen kotipaikkaansa liittyvää traumaa. Elokuva kertoo Ánden matkasta pohjoiseen, missä hänen on kohdattava menneisyytensä voidakseen katsoa tulevaan. Tuomariston palkintoperustelujen mukaan käsikirjoituksen taiteelliset ansiot ovat merkittävät ja elokuvan näkökulma on tuore – tällaista tarinaa ei ole aiemmin valkokankaalla nähty. Aarni Pieski on saamelainen kirjoittaja, dramaturgi ja kuraattori. Hän opiskelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa ja näytelmän kirjoittamista.

Kolmannen palkinnon saaneiden Juhani Koivumäen ja Henri Waltter Rehnströmin käsikirjoitus Aseeton on historiallinen draama Suomen kuuluisimmasta aseistakieltäytyjästä Arndt Pekurisesta. Elokuva paljastaa ihmisen legendan takana, samoin kuin heidät, joiden tiet ristesivät Pekurisen kanssa hänen matkallaan kohti kohtaloaan. Tuomariston mukaan kyseessä on historiallinen draama, jossa on myös kansainvälistä potentiaalia. Syntyjään hämeenlinnalainen Juhani Koivumäki on helsinkiläinen elokuvataiteilija, jonka tuoreimpiin elokuviin kuuluvat Toivo ja Lupaa ettet muutu. Tampereella syntynyt Henri Waltter Rehnström on puolestaan työskennellyt fiktioelokuvan, dokumenttielokuvan ja radiodraaman parissa. Hän on kirjoittanut muun muassa radiokuunnelman Viiri ja ollut yksi Jouko Aaltosen dokumentin Tunteiden temppelit käsikirjoittajista.

Loppukilpailuun pääsivät myös Milla Pelkonen käsikirjoituksellaan Teknobuumi ja Toni Saarinen käsikirjoituksellaan Katoama.  Pelkonen on ohjannut ja käsikirjoittanut lyhytelokuvia, kuunnelmia sekä kuunnelma- ja tv-sarjoja. Teknobuumi on tuomariston mukaan poikkeuksellisen taitavasti kirjoitettu 1990-luvulle ajoittuva tarina yläasteelle siirtymisen karuudesta. Se tarjoaa monitasoisen tarinan kasvusta ja identiteetistä sekä pohtii sukupuolen ja yhteiskunnan normeja. Saarinen on puolestaan helsinkiläinen kirjailija ja kulttuurintutkija, jonka käsikirjoitusta tuomaristo luonnehti kiehtovaksi arjen ja fantasian yhdistelmäksi. Katoama on haikea ja samalla toivoa sisältävä dystopia maailmasta, joka on tuhon partaalla.

Mikä Valkokangas-kilpailu on?

Valkokangas-kilpailu oli avoin kaikille käsikirjoittamisesta kiinnostuneille, niin ammattilaisille kuin uusille kyvyille. Kilpailuun osallistuvien käsikirjoitusten tuli olla uusia, aiemmin esittelemättömiä ja suomenkielisiä. Kilpailu koostui kahdesta vaiheesta: nimettömänä toteutetusta esikarsinnasta ja viiden parhaan jatkoon valitun loppukilpailusta. Kilpailu loppukilpailupaikoista oli kovaa: elokuva-alan ja kirjoittamisen ammattilaisista koostuva esiraati sai arvioitavakseen yhteensä 641 kilpailutyötä.

Loppukilpailuun valitut julkistettiin tammikuussa 2025. Kaikki loppukilpailuun päässeet saivat 10 000 euroa käsikirjoituksen jatkokehittelyyn kevään 2025 aikana sekä mahdollisuuden dramaturgin apuun. Loppukilpailijoiden tukena toimivat dramaturgit Erkki Astala ja Paula Vesala.  

Esiraadin työn pohjalta loppukilpailijat ja lopulliset voittajat valitsi seitsenhenkinen tuomaristo, johon kuuluivat Solar Filmsin tuottaja Rimbo Salomaa (tuomariston puheenjohtaja), MTV:n ohjelmahankkija Karoliina Kivijärvi, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Kati Mikkola, Nordisk Filmin elokuvalevityksen johtaja Katarina Nyman, Yle Draaman elokuvatiimin vetäjä ja kotimaisen elokuvan tilaaja Elina Pohjola, ohjaaja Oskari Sipola sekä kirjailija Emmi-Liia Sjöholm.

Valkokangas-kilpailulla halutaan tukea suomenkielistä elokuvaa, ja se toteutetaan startup-sijoittaja Kim Väisäsen yksityisellä lahjoituksella. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi kymmenen vuoden ajan.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnassa käsikirjoituskilpailu on osa pitkää jatkumoa. Seuran ensimmäisen näytelmäkilpailun voitti vuonna 1860 tuolloin vielä tuntematon Aleksis Kivi Kullervo-tragedialla. Tuolloin palkintosumman, 150 hopearuplaa, lahjoitti kauppias Nikolai Kiseleff.

Lisätietoja

Rimbo Salomaa

Valkokangas-kilpailun tuomariston puheenjohtaja

+358 40 5501 770

Kati Mikkola

pääsihteeri

Hallinto- ja talousosasto

+358 50 598 7501

Lue lisää Katista

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi

Uutiset ja puheenaiheet

9.5.2025 - Blogi

”Kaino Kyrö löytää Brazilian”

Etualalla mangoldeja. Taustalla näkyy punainen aurinkovarjo.
5.5.2025 - Uutiset 1

Viljely vaatii työtä ja omistautumista, mutta tuottaa iloa, hyötyä ja uskoa tulevaisuuteen

2.5.2025 - Blogi

Tie meren yli – Turku ruotsalaisena yliopistokaupunkina 1640–1828