KatiMikkola
viestintäjohtajaHallinto- ja talousosasto, Johtoryhmä, Viestintäyksikkökati.mikkola@finlit.fi+358 50 598 7501Erikoisalueet
- nationalismi ja kansakunnan rakentaminen
- maallistuminen ja uskonnollisuuden muutos
- arkistojen kokoelmapolitiikka ja itseoppineet kansanperinteen kerääjät
- modernisaatio ja uutuuksien vastustus 1800-luvun Suomessa
- katsomusaineiden opetus, historia ja opetussuunnitelmat
Työskentelen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa viestintäjohtajana. Vastaan seuran ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä tiedeviestinnän kehittämisestä, yleisötyöstä, sidosryhmätoiminnasta ja oppilaitosyhteistyöstä.
Tutkijana taustani on kulttuurien tutkimuksessa. Olen Helsingin yliopiston folkloristiikan dosentti. Väittelin filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2009 uskontotieteen alaan kuuluvalla väitöskirjalla Tulevaisuutta vastaan. Uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan rakentaminen (2009). Olen toiminut tutkimustehtävissä Turun ja Helsingin yliopistoissa ja SKS:n tutkimusosastolla sekä luottamustehtävissä monissa kulttuuri-, tutkimus- ja kasvatusalan järjestöissä. Tutkimuksissani olen tarkastellut suomalaista kansakunnan rakentamisen projektia sekä eliitin että kansan näkökulmista. Olen tutkinut muun muassa Zacharias Topeliuksen tuotantoa, 1800–1900-lukujen itseoppineita kansanperinteen kerääjiä, maallistumista ja uskonnollisuuden muutosprosesseja sekä etnisten ja kielellisten vähemmistöjen rooleja suomalaisen kansanperinteen kategoriassa.
Pitkäaikaisiin kiinnostuksen kohteisiini kuuluu myös koulutuksen ja erityisesti katsomusaineiden opetuksen ja arkistopedagogiikan kehittäminen. Olen Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen ja 1. varapuheenjohtaja. Aiemmin urallani olen toiminut myös lukion uskonnon, elämänkatsomustiedon, filosofian ja psykologian opettajana ja ollut laatimassa useita oppikirjasarjoja ja oppimateriaaleja. Vuosina 2019–2021 työskentelin opetusneuvoksen virassa Opetushallituksessa vastuualueenani erityisesti uskonnon ja psykologian oppiaineiden kehittäminen ja opetussuunnitelmatyö sekä lukion laaja-alainen osaaminen.
Keskeisiä julkaisuja:
Vähemmistöjen roolit muuttuvassa arkistopolitiikassa – Perinnekokoelmien etnisiä ja kielellisiä rajanvetoja Suomessa ja Virossa – Arkistot ja kulttuuriperintö (toim. Outi Hupaniittu ja Ulla-Maija Peltonen). Tietolipas 268. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2021. s. 166–210.
Minority Cultures and the Making of Cultural Heritage Archives in Finland (Pia Olssonin ja Eija Starkin kanssa). – Ethnologia Europaea 49:1, 2019. p. 58–73.
Uskonnolliset, yhteiskunnalliset ja moraaliset uhkakuvat. Säädynmukaisen pukeutumisen murtuminen 1800- ja 1900-luvun taitteen Suomessa. – Säädyllistä ja säädytöntä. Pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle (toim. Anna Niiranen ja Arja Turunen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019. s. 147–178.
Kenen perinnettä? Romani-informantit Suomen Kansan Vanhat Runot -aineistoissa (Risto Blomsterin kanssa). – Etnomusikologian vuosikirja 28 (toim. Meri Kytö, Kim Ramstedt & Heidi Haapoja-Mäkelä). Suomen Etnomusikologinen Seura SES. s. 1–40. 2017.
Inclusion and Exclusion of Roma in the Category of Finnish Folklore – The Collections of the Finnish Literature Society from the 1800s to the 2000s (Risto Blomsterin kanssa). – Journal of Finnish Studies 18(1), 2014. p. 11–45.
Kansanrunouden kokoelmat. Kerääjinä kuuliaisia avustajia ja visionäärejä. – Kynällä kyntäjät. Kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa (toim. Lea Laitinen & Kati Mikkola). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013. s. 413––463.
Väitöskirja: Tulevaisuutta vastaan. Uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan rakentaminen. Helsinki: SKS 2009. 423 s.
Maamme kirja Kalevalan tulkitsijana. – Kalevalan kulttuurihistoria (toim. Ulla Piela, Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen). Helsinki: SKS 2008. s. 170––189.
Suomen kehkeytyminen omaksi itsekseen. Herder ja Topeliuksen Maamme kirja. – Herder, Suomi, Eurooppa. Toim. Kari Immonen ja Sakari Ollitervo. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006. s. 414–444.