Suomi on hakenut Euroopan kulttuuriperintötunnusta Kalevalalle

Hakemuksen yhtenä tavoitteena on käynnistää laaja, eurooppalaisille nuorille suunnattu Eeppinen kaleidoskooppi -hanke.

Suomi on 1.3.2023 hakenut Euroopan kulttuuriperintötunnusta Kalevalalle elävänä eeposperinteenä. Hankkeen toteuttajia ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, joka on hankkeen päähakija, sekä Gallen-Kallelan Museo, Juminkeko-säätiö ja Parppeinvaaran runokylä yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Kalevalaseura-säätiö toimii yhteistyöverkoston kokoavana tahona. Euroopan komissio tekee päätöksen tunnuksen myöntämisestä kevääseen 2024 mennessä.

Kalevala (1849, SKS) on Elias Lönnrotin karjalaisten ja suomalaisten kansanrunojen pohjalta kirjoittama kaunokirjallinen teos. Se on osa eurooppalaista eeposperinnettä, ja sillä on ollut alusta lähtien vahva yhteiskunnallis-poliittinen ulottuvuus. Kalevalalla on rakennettu suomalaista kansakuntaa, mutta siihen liittyy vahvasti myös karjalaisia ja yleiseurooppalaisia kysymyksiä identiteeteistä ja kulttuuriperinnön omistajuudesta. Kalevalan monitulkintaisuus ja sen tulkintojen jännitteisyys ilmentävät eepoksen suurta symbolista arvoa.

Kalevala on ilmestymisestään lähtien inspiroinut niin taiteilijoita kuin tutkijoitakin. Teos saa jatkuvasti uusia tulkintoja yksilöiden ja yhteisöjen, ammattilaisten ja harrastajien toiminnassa: esimerkiksi metallimusiikkifanit ammentavat kalevalaisesta mytologiasta ja Kalevalan teemat kertautuvat fantasiakirjallisuudessa ja sen filmatisoinneissa. Kalevalainen luontosuhde ja Kalevala-teemaiset käsityöt ja tatuoinnit näkyvät laajalti muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Hakemuksen ytimessä on eurooppalaisille nuorille suunnattu Eeppinen kaleidoskooppi -hanke, joka korostaa kulttuuriperinnön elämistä ja muuntumista ajallisesti ja paikallisesti. Hankkeessa avataan suomalaista ja karjalaista kulttuuriperintöä ajankohtaisista näkökulmista: millainen suhde erilaisista taustoista tulevilla ihmisillä ja yhteisöillä on Kalevalaan ja miten teosta tulkitaan tänä päivänä. Hankkeessa Kalevalaan tutustutaan moniaistisesti kuvataiteen, arkistoaineistojen, kirjallisuuden, runolaulun ja kansanmusiikin keinoin.

Euroopan kulttuuriperintötunnus on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi. Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Vuosien 2014–2022 aikana tunnus on myönnetty 60 kohteelle 20 eri maassa. Tunnuksia on myönnetty kohteille, joiden avulla kerrotaan eurooppalaisesta historiasta. Suomessa tunnuksen hakua ja toimeenpanoa koordinoi Museovirasto. Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnettiin vuonna 2022 Jyväskylän Seminaarinmäelle ja tasa-arvoiselle koulutukselle.

Hankkeen neljä päätoteuttajaa ovat:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (päähakija)
Gallen-Kallelan Museo
Juminkeko-säätiö
Parppeinvaaran runokylä

Lisäksi laajempaan verkostoon kuuluvat:
Kalevalaseura-säätiö (koordinoiva taho)
Kalevalaisten Naisten Liitto
Karelia-ammattikorkeakoulu
Karjalainen Nuorisoliitto
Karjalan Liitto
Karjalan Sivistysseura
Paikkarin torpan tuki
Runolaulu-Akatemia
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura
Taideyliopiston Kansanmusiikin aineryhmä
Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma
Äidinkielen opettajain liitto

Yhteyshenkilöt:
Niina Hämäläinen, Kalevalaseura, puh. 040 538 5144, niina.hamalainen[at]kalevalaseura.fi
Kati Mikkola, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, puh. 050 5987 501, kati.mikkola[at]www.finlit.fi

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi

Uutiset ja puheenaiheet

20.2.2024 - Blogi

Lähteiden äärellä. Havaintoja Lönnrotin arkistosta

16.2.2024 - Blogi

Kiistoja karjalaisista itkuvirsistä – Kuka omistaa perinteen?

13.2.2024 - Uutiset 2

Ukrainalaisten Suomessa asuvien sotapakolaisten kokemuksissa korostuvat yhtymäkohdat Suomen historiaan