Tekstit meissä ja ympärillämme

…Polut liittyivät polkuihin, purot yhtyivät puroihin. Eteenpäin, alaspäin! Tiet levenivät, virrat vahvistuivat. Yhä isompia, yhä raskaampia kuormia ne kykenivät kuljettamaan...

Lauri Viidan Moreenin (1950) tunnettu alkusoitto kuvaa Tampereen tehdaskaupungin syntyhistoriaa asukasvirtoineen ja yltyvine tarpeineen. Samantapaisella sanavyöryllä voisi kuvata myös ihmiskunnan kehitystä puheen, kirjoituksen ja kuvien kiihtyvänä liikkeenä. Me maan asukkaat vietämme suuren osan ajastamme erilaisten viestien parissa. Tekstien tuottajina ja vastaanottajina viestittelemme yksityisestikin, mutta pienistä puroista levenevät viestinnän uomat ohjaavat elämäämme myös hallitsemattomasti. Viidan sanoja soveltaen tekstien virta ei takerru pikkuseikkoihin vaan ”säätelee elämänilmiöitä kirjavan sedimenttivellin poreiluna”.

Tekstejä on kaikkialla. Rakennamme identiteettejämme ja elämänhistorioitamme niiden välityksellä ja muokkaamme elinolojamme puhuen ja kirjoittaen. Yhteiskunnan kaikki alueet taloudesta juridiikkaan ja taiteista tutkimukseen rakentuvat teksteistä. Jopa geeniperimäämme mallinnetaan typpiemäksien kirjainketjuina.

Kun tekstit ovat levittäytyneet joka paikkaan, niitä koskevat ajattelu- ja toimintatavat arkipäiväistyvät ja jäävät vaille ansaitsemaansa huomiota. Tuore kirja, Tekstit ympärillämme. Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä (toim. Riku Haapaniemi, Laura Ivaska ja Sakari Katajamäki), vastaa tähän tarpeeseen kokoamalla yhteen kaksikymmentäviisi puheenvuoroa tekstien tuottamisesta, vastaanotosta ja vaikuttavuudesta elämän eri osa-alueilla.

Tekstit ympärillämme. Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä. Toim. Riku Haapaniemi, Laura Ivaska ja Sakari Katajamäki. Tampereen yliopisto 2024. Kirjahanke on osa Koneen Säätiön rahoittamaa monitieteistä tutkimushanketta Kääntämisen jäljet arkistoissa (SKS 2021–2025).

Avoimen verkkojulkaisun kirjoitukset valaisevat mitä erilaisimpia tekstikäsityksiä ja käytänteitä: alkemistisia käsikirjoituksia, sarjakuvamuotoisia työsopimuksia, tieteellistä editointia, lehtihaastattelujen monologisointia, virkakieltä, kirjaamista, tekoälyä, tekstien pyhyyttä, ekosemiotiikkaa ja niin edelleen. Näin teos antaa välineitä tekstien määrittelyyn ja monimuotoisten tekstikäytänteiden havainnointiin.

Kuten kirjan johdannossa toteamme, tekstikäsitykset ohjaavat tutkimusta ja muuta asiantuntijatyötä keskeisesti, vaikka sitä ei aina huomaakaan. Tekstejä koskevat ajattelu- ja toimintatavat määrittävät tutkimustemme tietoisia ja tiedostamattomia lähtökohtia, minkä lisäksi ne vaikuttavat siihen, millaisia menetelmiä käytämme ja miten jäsennämme tutkimusaineistojamme ja -tuloksiamme. Usein tutkimuskohteillammekin on erilaisia tekstikäsityksiä ja -käytänteitä, joista olisi hyvä olla perillä. (Haapaniemi – Ivaska – Katajamäki 2024a, 9.)

Yksi kirjahankkeen tulos on kiteytynyt ympyräkaavioksi, johon on koottu tekstien tuottamiseen, tallennukseen ja välittämiseen sekä vastaanottoon liittyviä ylätason käsitteitä ja näkökulmia:

Kirjahankkeessa syntyneessä ympyräkaaviossa teksteihin liittyviä keskeisiä näkökulmia ja käsitteitä on ryhmitelty kolmeen lohkoon, jotka koskevat tekstien syntyä ja olemassaolon tapaa (I ja II) sekä tekstien käyttöä ja vastaanottoa (III). Kaavion keskelle on sijoitettu muutamia sellaisia käsitteitä, jotka yhdistävät kaavion kaikkia lohkoja. (Haapaniemi – Ivaska – Katajamäki 2024a, 11.)

Kaavio auttaa hahmottamaan niitä arkielämämme ja tutkimustyömme ilmiöitä, jotka jokapäiväisyytensä vuoksi muuttuvat helposti tiedostamattomiksi. Tämänkin blogitekstin vaiheita, rakennetta ja käyttötilanteita voisi avata kaikkien ympyrässä näkyvien käsitteiden avulla.

☀   ☀   ☀

Kesä on korkeimmillaan. Jos kirjoitettuihin teksteihin on vaikea keskittyä vuoden valoisimpina viikkoina, työpöydän ääreltä voi jalkautua lukemaan luonnon ihmeitä. Joidenkin semioottisten tekstikäsitysten mukaan luonnonmaisemiakin voi perustellusti pitää teksteinä (Johansen & Larsen 2002; Vihelmaa 2024). Näin avarasti tulkiten Moreenin kuvaama Pispalanharjukin avautuu edessämme tekstinä, joka koostuu jääkauden jättämistä merkeistä ja jonka etenemistä voi seurata kirjoituksen tapaan. Tämän ikivanhan tekstin päälle on kirjoittunut toinenkin teksti: korkealle moreenipenkereelle kohonnut ihmisasujaimisto, Luojan palikkaleikki.

Vähäisiä lisiä -blogi toivottaa lukijoilleen hyvää juhannusta ja rentouttavaa kesää!

Kirjallisuutta

Haapaniemi, Riku – Laura Ivaska – Sakari Katajamäki (2024a) ”Tekstikäsityksistä ja -käytänteistä – johdannoksi”. – Tekstit ympärillämme. Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä. Toim. Haapaniemi, Riku, Laura Ivaska ja Sakari Katajamäki. Tampere Studies in Language, Translation and Literature, B8. Tampere: Tampereen yliopisto, 9–23. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3465-9

Haapaniemi, Riku – Laura Ivaska – Sakari Katajamäki (toim.) (2024b) Tekstit ympärillämme. Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä. Tampere Studies in Language, Translation and Literature B8. Tampere: Tampereen yliopisto 2024. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3465-9

Johansen, Jørgen Dines – Larsen, Svend Erik (2002) Signs In Use. An Introduction to Semiotics. Käänt. Dinda L. Gorlée & John Irons. Lontoo & New York: Routledge.

Vihelmaa, Ella (2024) ”Tulkintapoluilla. Miten ihmiskeskeistä tekstikäsitystä voi kyseenalaistaa semioottisista lähtökohdista?”. – Tekstit ympärillämme. Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä. Toim. Haapaniemi, Riku, Laura Ivaska ja Sakari Katajamäki. Tampere Studies in Language, Translation and Literature, B8. Tampere: Tampereen yliopisto, 228–238. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3465-9

Sakari Katajamäki

Toimituspäällikkö, dosentti Sakari Katajamäki työskentelee SKS:n tutkimusosaston Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä, joka laatii editioita Aleksis Kiven ja Minna Canthin tuotannosta. Lisäksi hän vetää Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Kääntämisen jäljet arkistoissa ja toimii monissa kirjallisuuden, tekstuaalitieteiden ja kulttuuriperinnön alan luottamustehtävissä.

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

Sakari Katajamäen blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

21.6.2024 - Uutiset

Uutuuskirja: Nykyisin suositut naisten elämäkerrat ovat jatkumoa jo 1700-luvulla kerrotuille varhaisten naisten tarinoille

19.6.2024 - Uutiset

Lisää valokuvaajia Kansallisbiografiaan

14.6.2024 - Blogi

Kansatieteilijä Tyyni Vahterin Karjala