Uutuuskirja: Nykyisin suositut naisten elämäkerrat ovat jatkumoa jo 1700-luvulla kerrotuille varhaisten naisten tarinoille
Henkilöhistorian kenttää ovat pitkään hallinneet suurmiesten tarinat. Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika nostaa niiden rinnalle aiemmin tutkimuksessa sivuutetut varhaisten naisten henkilöhistoriat. Teos auttaa ymmärtämään, millaiseen jatkumoon sijoittuvat nykyisin suosittu biofiktio ja naisten elämäkertakokoelmat.
Elämäkerta on aina ollut keskeinen kerronnan ja kirjallisuuden muoto, ja henkilöhistoria kiinnostaa yhä paitsi tutkijoita myös suurta yleisöä. Miksi joidenkin tarinat ovat muistamisen arvoisia ja toiset jäävät unohduksiin?
Tuore teos Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika avaa historiankirjoituksen perinnettä ja nykyisyyttä sekä ihmisten kiinnostusta henkilöihin ja tarinoihin. Teos siirtää henkilöhistorian tieteellisen tarkastelun 1800- ja 1900-luvuilta edeltäville vuosisadoille ja kysyy, mitä aikakausi tuo henkilöhistorialliseen tutkimukseen. Mitä erityistä henkilöhistoria paljastaa varhaismodernista ajasta?
Tutkimuksen historiaa lähestytään teoksessa paitsi perinteisen suurmieshistorian, myös varhaisten naisten henkilöhistorioiden kautta. Suomessakin naisten tarinoita on kerrottu jo 1700-luvulta lähtien. 1800- ja 1900-luvuilla julkaistut sukuhistorialliset muistelmat toivat esiin perhepiirin naisia, ja naisyhdistykset nostivat esille esimerkillisten naisten tarinoita. Näitä ei kuitenkaan nähty tieteellisesti arvokkaina.
Samoin kaikkia valtaapitäviä miehiä ei ole aina pidetty elämäkerran arvoisina, koska henkilöhistoria heijastaa kirjoitushetken arvoja. Esimerkiksi Mikael Agricola ei ollut 1800-luvulla henkilöhistoriallisen kiinnostuksen kohteena, vaikka 1900–2000-luvuilla hänestä on julkaistu useampi elämäkerta ja biofiktiivinen romaani.
Kirjoittajat tuovat esiin varhaismodernin ajan henkilöhistorian käsitteellisiä, teoreettisia ja metodologisia haasteita sekä ratkaisuja niihin. Teos osoittaa, miten uudet näkökulmat esimerkiksi työn ja kokemuksen historiaan voivat avata myös aiemmin tunnettuja aineistoja ja henkilötarinoita.
Teoksen kirjoittajista Jenni Lares, Tiina Miettinen ja Mari Välimäki ovat tutkijatohtoreita Tampereen yliopiston historian oppiaineessa ja Raisa Maria Toivo on yhteiskuntahistorian professori. He ovat työskennelleet yhdessä Jalmari Finnen säätiön rahoittamassa Henkilöhistoria varhaismodernin historian tutkimuksen menetelmänä -hankkeessa.
Jenni Lares, Raisa Maria Toivo ja Mari Välimäki (toim.)
Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika
ISBN 978-951-858-882-8
Historiallisia Toimituksia 292
SKS 2024
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.
Lisätietoja, arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt
Kirjojen arvostelukappaleet ja kirjailijoiden haastattelupyynnöt
vapaakappaleet@finlit.fiMitä mieltä olit tästä jutusta?
Tuoreita tiedekirjoja
Tutkimuspolkuja yksityisarkistoihin: Aineistot historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkimuksessa
Toimittaneet Hanna Karhu, Katri Kivilaakso ja Viola Parente-Čapková
Lue lisää
Joustavat sukupuolet – muuntuvat merkitykset (Kalevalaseuran 103. vuosikirja)
Toimittaneet Niina Hämäläinen, Tarja Kupiainen ja Riikka Taavetti
Lue lisää
Metamodernismi: Kirjallisuuden ja kulttuurin muutos 2000-luvun Suomessa
Toimittaneet Salli Anttonen, Mika Hallila, Anna Helle, Heta Marttinen ja Kasimir Sandbacka
Lue lisää
Vieraita näyttämöllä: Suomen ja Viron teatteri- ja tanssisuhteet
Toimittaneet Hanna Korsberg, Anneli Saro ja Mikko-Olavi Seppälä
Lue lisää
Kulttuuritelevision aika: Suomalaisen television toinen historia 1970–1980-luvuilla
Anu Koivunen, Mari Pajala, Laura Saarenmaa ja Janne Zareff
Lue lisää
Magiaa ennen ja nyt
Toimittaneet Sonja Hukantaival, Karolina Kouvola, Tiina Mahlamäki ja Aleksi Moine
Lue lisää