Ukrainalaisten Suomessa asuvien sotapakolaisten kokemuksissa korostuvat yhtymäkohdat Suomen historiaan

Kuva: Iryna Koval-Fuchylo Ukrainan itsenäisyyspäivän kulkueessa Helsingissä 24.8.2023.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viime vuonna toteuttamassa hankkeessa tallennettiin 34 Suomeen tulleen ukrainalaisen kokemuksia sotapakolaisuudestaan.

SKS:n toteuttaman Ukrainan sotapakolaiset Suomessa -hankkeen haastatteluista vastasi tutkija Iryna Koval-Fuchylo, myös itse Ukrainan sotapakolainen. Maaliskuusta joulukuuhun 2023 Iryna Koval-Fuchylo tapasi satoja Suomessa asuvia ukrainalaisia, joiden elämää ja mielialoja hän dokumentoi.

Valtaosa Ukrainan 60 000 sotapakolaisesta Suomessa on naisia ja lapsia. Toistuvia kerronnan teemoja ukrainalaisten haastatteluissa olivat selviytyminen täpärältä kuolemalta, syyllisyys kotimaan jättämisestä tilanteessa, jossa maa tarvitsi apuvoimia sekä kunniallisen ukrainalaisen naisen roolin pohtiminen. Kiinnostavasti myös Suomen sotahistoria nousi haastatteluissa toistuvasti esille. Talvisodan ihme edustaa sotaa käyvän maan kansalaisille esimerkkiä, joka antaa uskoa taistelussa ylivoimaiselta tuntuvaa vastustajaa vastaan. Haastatteluissa ukrainalaiset kertovat suomalaisten valaneen heihin uskoa oman maan puolustamisen tärkeydestä.

Suomessa viime vuonna toteutetut haastattelut ovat osa Euroopan laajuista Ukrainan sodan kokemusten tallentamista, jota Koval-Fuchylo on tehnyt aiemmin Puolassa keväällä 2022 ja Ranskassa syksyllä 2022.

”Toisin kuin Keski-Euroopasta saamilleni kommenteille rauhaan pyrkimisestä, suomalaiset ovat hyvin painokkaasti kannustaneet meitä jatkamaan taisteluita”, Koval-Fuchylo kertoo havaitsemistaan eroista maiden välillä.

Suomessa asuvat Ukrainan sotapakolaiset ovat vajaan kahden vuoden ajan järjestäytyneet hyvin, heillä on erilaisia harrastekerhoja lapsille ja nuorille, kuorolaulua ja tapaamiskeskuksia eri puolilla Suomea. Iryna Koval-Fuchylo pääsi sisään ukrainalaisten yhteisöihin, joissa hän näki myös pakolaisuuden arkisen puolen. Siihen kuuluivat kiinnostus suomalaiseen peruskouluopetukseen sekä ihmettely byrokratian ja terveydenhuollon haasteista.   

Merkittävää SKS:n Ukrainan sotapakolaiset Suomessa -hankkeessa oli se, miten kokemuksia kerättiin reaaliaikaisesti meneillään olevasta sodasta. SKS:n arkisto huolehtii aineistojen asianmukaisesta säilytyksestä, kunnes ne voidaan luovuttaa rauhan tultua Ukrainaan. Tavoitteena on, että aineistot luovutetaan ukrainalaiseen muistitietoarkistoon, jossa ne ovat tieteellisen tutkimuksen, sukututkijoiden, toimittajien ja kaikkien muiden asiasta kiinnostuneiden saavutettavissa.

”Nämä kokemukset ja kertomukset ovat Ukrainan kulttuuriperintöä. Koen, että olemme SKS:ssa olleet osana työssä, joka kantaa hedelmää Ukrainan kansakunnan itseymmärrykselle vielä vuosikymmenten ja -satojen kuluttua”, kertoo SKS:n kehittämispäällikkö Eija Stark.

SKS järjesti pian sodan alettua keruun Sota Ukrainassa (9.3.–12.9.2022), jossa tallennettiin suomalaisten ajatuksia Ukrainan tapahtumista. Nyt kokoelmat täydentyvät ukrainalaisten ajatuksilla ja kokemuksilla.

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Kiitos vastauksestasi!
Kiitos vastauksestasi.

Mitä mieltä olit tästä jutusta – Herättää kysymyksiä

Kerro meille ajatuksistasi

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kiitos vastauksestasi

Uutiset ja puheenaiheet

8.11.2024 - Blogi

Aivastuttaa ja kurkussa tuntemusta – lääkäri Elias Lönnrot auttaa 

7.11.2024 - Uutiset

SKS:lle on myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti

1.11.2024 - Blogi

Magia toiseuttamisen välineenä