Uusia tutkijoita Humanistisen nationalismitutkimuksen huippuyksikköön
Reaktioiden lukumäärä: 0
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran osahanke Suomen Akatemian rahoittamassa Humanistisen nationalismitutkimuksen huippuyksikössä (NARS) vahvistuu pian neljällä uudella tutkijalla. He tutkivat NARSissa nationalismin suhdetta liikkumiseen, ylirajaisiin sateenkaarikontakteihin, karjalaisuuksiin ja suomalaisten tulevaisuusvisioihin.
Uudet tutkijat, Andreas Kalkun, Tiina Männistö-Funk, Viliina Silvonen ja Risto Turunen aloittavat SKS:n Metanationalismi ja kansallistumisen prosessit -osahankkeessa vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta 2027.
FT Andreas Kalkun on folkloristi, jonka erityisenä kiinnostuksen kohteena on ollut setojen laulukulttuuri ja uskonto. Klassisen kansanperinteen aiheiden lisäksi hän on työskennellyt Viron queer-historian parissa. NARSissa hän jatkaa historiallisten suomalais-virolaisten sateenkaarikontaktien tutkimusta.
”LGBT-henkilöiden sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti on ollut tunnus, joka on marginalisoinut ja leimannut heitä. Sitä on pitänyt peitellä varsinkin niinä aikoina ja sellaisissa paikoissa, joissa homoseksuaalisuus on ollut rikollista. Siksi on tavallista, että tällaisten ihmisten tarinoita ja kokemuksia ei ole sisällytetty kansallisiin historiankirjoituksiin”, Andreas Kalkun kertoo.
”Tutkimuksessani tarkastelen, miten kansallinen identiteetti on toiminut metaidentiteettinä seksuaalisen ja sukupuoli-identiteetin rinnalla. Folkloristina olen kiinnostunut ihmisten henkilökohtaisista tarinoista, muistoista ja uskomuksista”, Kalkun sanoo.
FT Tiina Männistö-Funk on erikoistunut arjen materiaalisten käytäntöjen historiaan, liikkumiseen ja liikenteeseen, tilallisuuteen sekä sukupuolihistoriaan. NARSissa hän tarkastelee kansallistumisen prosesseja ja kokemuksia erityisesti arkisen liikkuvuuden näkökulmasta tutkimalla laivaristeilyjä, pyöräretkiä ja kansallisten matkailukohteiden kuvallisia esityksiä. Häntä kiinnostaa, miten nämä fyysisen ja kuvitellun liikkumisen muodot tuottivat jaettuja mutta myös eriäviä käsityksiä suomalaisuuden olemuksesta ja miten niiden kautta neuvoteltiin kansallisen kuulumisen rajoja ja muotoja.
”Arkista liikkumista ei juurikaan ole tutkittu nationalismin näkökulmasta. Minua innostaa erityisesti huippuyksikön pyrkimys tarkastella suomalaisuutta sen reunoilta. Liikkuessa tullaan usein erityisen tietoisiksi rajoista ja reunoista, omasta kuulumisesta tai kuulumattomuudesta eri ryhmiin, niin erilaisiin yhteisöihin ja vähemmistöihin kuin kokonaiseen kansakuntaan. Oletan juuri arkisten kohtaamisten ja kokemusten olevan hyvin keskeisiä sille, miten ymmärrämme suomalaisuutta ja sen suhdetta muihin kansallisuuksiin”, Tiina Männistö-Funk sanoo.
FT Viliina Silvonen tutkii, miten ihmisten kokemukset karjalaisuudestaan ja/tai suomalaisuudestaan rakentuvat sekä sitä, millaisia jännitteitä, tunteita ja neuvotteluita näihin liittyy. Häntä kiinnostavat kuulumisen, ulkopuolisuuden ja erontekojen kokemukset ja näiden kokemusten aika-, paikka- ja tilannesidonnaisuus. Aineistonaan hän käyttää SKS:n arkistojen karjalaisuutta käsittelevien keruiden vastauksia.
”Suomessa karjalaisuus on osa nationalistista kertomusta, kuvastoa ja kansallisesti keskeistä kulttuuriperintöä. Karjalaisuuden määritteleminen ei ole yksiselitteistä ja tarkastelenkin karjalaisuutta – tai karjalaisuuksia – moninaisena. Karjalaisuus kattaa niin etniskielellisen vähemmistöidentiteetin kuin monenlaisia paikallisia, kulttuurisia ja perhesuhteisiin liittyviä identiteettejä. Karjalaisuuden moninaisuus ja suhde suomalaiseen nationalismiin luovat kutkuttavan tutkimusasetelman. Juuri tämän kimuranttiuden myötä ajattelen, että karjalaisuuksiin keskittyminen lisää ymmärrystä muun muassa kansallisen kuulumisen ja ulkopuolisuuden prosesseista”, Viliina Silvonen kertoo.
Digitaaliseen historiaan erikoistunut FT Risto Turunen tutkii, miten Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta on kuviteltu 1900-luvun alusta 2020-luvulle saakka.
”Kansalliset yhteisöt rakentuvat paitsi tulkinnoille menneisyydestä, myös tulevaisuusvisioiden varaan. Niiden avulla määritellään, ketkä kuuluvat yhteiseen tulevaisuuteen ja ketkä jätetään sen ulkopuolelle”, Turunen sanoo.
Turunen yhdistää tutkimuksessaan laajojen historiallisten tekstiaineistojen laskennallista analyysia historialliseen lähilukuun. Ajallisesti pitkän aineiston avulla on mahdollista tulkita rinnakkain sekä nopeita murroskohtia suomalaisten kuvittelemissa tulevaisuuksissa että hitaampia kansallistumisen prosesseja.
”NARS tarjoaa tutkimusympäristön, jossa digitaalisten ihmistieteiden menetelmät ja humanistinen tulkinta voivat täydentää ja toisaalta myös haastaa toisiaan. Uskon, että voin tuoda yhteisöömme menetelmällisiä avauksia erityisesti suuriin kielimalleihin liittyen, pitkän aikavälin tutkimusasetelman sekä tuoreen tulevaisuushistoriallisen näkökulman nationalismin tutkimukseen.”
SKS:n osahankkeeseen valittiin myös FT Miika Tervonen, joka aloittaa työnsä vasta syksyllä 2029. Tervonen tutkii suomalaisen kansakunnan ja identiteetin rakentamista vähemmistöasemaan asetettujen ryhmien näkökulmasta. Hän vertailee muistelukerronnan kautta muuttuvia tapoja, joilla romani-, saamelais- sekä inkeriläistaustaiset kertojat ovat suhteuttaneet itseään suomalaiseen nationalismiin ja sen ilmenemismuotoihin. Tervonen tutkii lisäksi ”kansallisiksi vähemmistöiksi” määritettyjen ryhmien asemaa arkistonkeruun muuttuvassa politiikassa.
Myös muissa huippuyksikön osahankkeissa Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Åbo Akademissa on aloittanut tai aloittaa pian uusia tutkijoita. Huippuyksikössä tällä hetkellä työskenteleviin tutkijoihin voi tutustua NARSin verkkosivuilla.
