Joensuun kokoelma
SKS:n arkiston Joensuun kokoelma sisältää perinne- ja muistitietoa pääasiassa Itä-Suomen alueelta. SKS:n arkistolla oli Joensuussa toimipiste 1981‒2024. Joensuun kokoelman aineistot ovat käytettävissä Helsingin tutkijasalissa osoitteessa Hallituskatu 1.
Joensuun kokoelman historia
Joensuun perinnearkisto perustettiin vuonna 1981 kansanrunousarkiston varmuusarkistoksi, jonne sijoitettiin kansanrunousarkiston tekstiaineistojen mikrofilmikopiot. Perinnearkisto kartutti myös omaa kokoelmaansa vuodesta 1982 alkaen. Toiminta alkoi Pielisjoen linnassa Karjalan tutkimuslaitoksen yhteydessä ja siirtyi sittemmin Joensuun yliopiston (nykyinen Itä-Suomen yliopisto) kampukselle Joensuun maakunta-arkiston (nykyinen Kansallisarkisto Joensuu) valmistuttua.
Osana SKS:n arkiston organisaatiouudistusta perinnearkiston nimi muuttui Joensuun toimipisteeksi vuonna 2016. Se jatkoi toimintaansa osana SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelmaa.
Joensuussa tehtiin aktiivisesti yhteistyötä paikallisten tiede- ja kulttuurialan toimijoiden parissa vuosina 1981‒2024. Joensuun kokoelma sisältääkin leimallisesti itäsuomalaista kulttuuriperintöaineistoa.
Tekstiaineistot
Joensuun kokoelman tekstiaineistot sisältävät perinne- ja muistitietoa yhteensä yli 10 hyllymetriä. Tekstit pitävät sisällään muun muassa omaelämäkertoja, kansanparannuksen ja kansanuskon kuvauksia, sananlaskuja, paikallis- ja uskomustarinoita, itkuvirsiä sekä lauluja.
Kokoelma sisältää myös tutkimus- ja opintotöiden aineistoja. Aineistojen sisältöjä sekä aineistoja keränneitä tutkijoita luonnehtii kiinteä suhde Itä-Suomeen tai rajantakaiseen Karjalaan.
Joensuussa ehdittiin järjestää noin neljäkymmentä muistitietokeruuta, jotka ovat tuottaneet yhteensä tuhansia sivuja kuvauksia kulttuuriperinnön eri ulottuvuuksista. Kokoelman tekstiaineistoista merkittävä osa muodostuukin keruiden vastauksista.
Kuva: Mikrokortti lukulaitteessa. Kuvaaja Milla Eräsaari, SKS.
Kuva-aineistot
Joensuun kuvakokoelma sisältää lähes 23 000 kuvaa vedoksina, negatiiveina, dioina ja tiedostoina. Suurin osa kuvista on digitoitu. Aineistossa painottuu kansanelämän ja kotiseudun kuvaus sekä kylä- ja kaupunkimiljöön muutos. Kuva-aineisto koostuu suurelta osin itäsuomalaisten yksityishenkilöiden luovutuksista sekä Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden raja-alueen kylissä, Venäjän Karjalassa ja Vepsän alueella tekemistä kenttätöistä. Vanhimmat kuvat ovat 1920-luvulta, kenttätöitä taas tehtiin aktiivisimmin 1970–1990-luvuilla.
Kuva: Kielitieteellis-kansatieteellinen tutkimusretkikunta Ilomantsissa kesällä 1927. Jussi Turunen (oik.) ja Eino Leskinen (vas.) lähdössä Mišan kärryillä Kuolismaahan 25.6.1927. Taustalla retkikunnan jäseniä portailla. SKS JPA.
Äänite- ja videoaineistot
Joensuun äänitekokoelma karttui Itä-Suomeen kytkeytyvien tutkimushankkeiden ja muistitiedon kerääjien työn tuloksena. Kokoelmassa on noin 5000 tuntia äänitteitä ja 120 tuntia videoita. Joensuun kokoelmaan on arkistoitu mm. Karjalan tutkimuslaitoksen 1970-luvulta alkaen toteuttamien tutkimushankkeiden äänitteitä. Ne sisältävät luovutetun Karjalan siirtoväen haastatteluja, ortodoksista perinnettä ja kylätutkimusaineistoja. Kokoelman äänitteet on digitoitu.
Kuva: Avokelanauhoja makasiinin hyllyllä. Emma Suominen, SKS.
Sivun kuva: Gary Wornell, SKS.