Kansanlaulut ja -sävelmät

Kansanlaulukortisto sisältää uusimittaista kansanlauluainesta: kertomalauluja, lyriikkaa, tanssilauluja sekä arkkiveisuja ja muita kirjallisperäisiä lauluja. Kortiston yhteyteen on sijoitettu myös pyrkimäluvut, karjankutsut ja muistosäkeet.

Kortiston laajuus on noin 130 000 korttia, ja siihen on kopioitu käsikirjoituksista lauluja 1950-luvulle saakka. KRK-sidossarjaa lukuun ottamatta kansanlaulukortistoon ei sisälly kilpakeruuaineistoja. Siten esim. vuoden 1953 kilpakeruu (LK-sarja, noin 20 000 numeroa ) puuttuu. Kopioimattomasta aineksesta on 1960-luvun lopulla laadittu viitekortisto.

Kansanlaulut on kopioitu kahtena kappaleena. Ykköskappale on järjestetty aiheenmukaiseksi kortistoksi, josta osa, noin 15 000 korttia on siirretty erilliseksi neulakortistoksi. Kakkoskappale on järjestetty alkusanojen mukaan aakkoselliseksi kortistoksi. Kukin kortti sisältää laulutekstin ja lähdeviitetiedot. Jos alkuperäiseen käsikirjoitukseen sisältyy myös sävelmä, tästä on merkintä kopiokortissa. Sävelmä on löydettävissä erillisestä sävelmäkortistosta. Erilliset kortistot on tehty myös soittajista ja laulajista sekä Suomen Kansan Sävelmiä -julkaisun (SKSÄV) sävelmistä.

Kansanlaulujen aiheenmukainen kortisto (sis. neulakortisto)

Kortisto pohjautuu järjestelmään, joka luotiin 1950-luvulla. Tuossa vaiheessa vain osa aineksesta oli kopioituna. Kopioinnin edistyessä järjestelmää on kehitelty ja tarkennettu. Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa kopioidusta aineksesta on systeemissä. Aiheenmukaisessa kortistossa on 13 pääryhmää, jotka jakautuvat edelleen temaattisiin alaryhmiin. Luokituksesta on olemassa erillinen luettelo.

I Välimuotoiset laulut on erotettu muista muotokriteerien perusteella. Siihen kuuluu alaryhminä mm. kertomalauluja (balladeja ja arkkiveisuja), leikki- ja tanssilauluja sekä pilkkalauluja. Kirjassa Balladeja ja arkkiveisuja on esitelty suomalaisia kertomalauluja ja teos tarjoaa kommentaarien ohella kortistoa kattavammat toisintoluettelot Kansanrunousarkiston ja muiden arkistojen (mm. Tampereen yliopison kansanperinteen laitos) muistiinpanoista. Kansanlaulukortistossa kertomalaulujen jaottelu on tämän teoksen mukainen, mutta kortistossa noudatetaan laulutyypin mukaista aakkosjärjestystä. (Huom. Monet teoksen laulutyypeistä ovat ryhmässä VI.)
II Rekilaulut
III Työhön ja ammattiin liittyvät laulut
IV Seremonialaulut liittyvät merkkipäiviin, juhliin ja tilanteisiin (mm. yöjalkalaulut).
v Seksuaalilaulut
VI Arkkiveisut ja muut kirjallisperäiset laulut on erotettu alkuperänsä mukaan. Siihen kuuluu myös lyriikkaa sekä hengellisiä, aatteellisia ja opettavaisia lauluja.
VII Vieraskieliset laulut sisältävät esim. karjalan- ja ruotsin- ja saamenkielisiä lauluja.
VII Lauluparodiat
VIII Pyrkimäluvut
IX Karjankutsut
X Muistosäkeet
XI Muita lauluja
XIII Saamelaisten laulut sisältävät joiut ja muut saamelaisten laulut suomeksi.

 

Kansanlaulujen aiheenmukainen neulakortisto

1950- ja 1960-lukujen vaihteessa siirrettiin osa aiheenmukaisesta kortistosta kokeilumielessä neulakorteille. Neulakortistoon joutui pääasiassa rakkausaiheista rekilaululyriikkaa sekä ns. miestenlauluja. Neulakortisto on siis aiheenmukaisen kortiston osa. Niinpä esim. rekilaulutyyppisiä miestenlauluja (sotaväki, vankila, juomari, kulkuri jne.) on löydettävissä aiheenmukaisen kortiston ohella myös neulakortistosta. Kortistosta on olemassa erillinen käyttöohje.

Kansanlaulujen aakkosellinen kortisto

Kortisto ei pidä sisällään neulakortiston aineistoa. Kortisto jakautuu kolmeen osaan:

Riimilliset rekilaulut muodostavat kortiston keskeisen osan. Järjestely-yksikkönä on nelisäkeinen säkeistö (kaksi keskenään loppusoinnullista säeparia). Jos samalle kortille on kopioitu kaksi tai kolme säkeistöä, jokaisesta jatkosäkeistöstä on tehty viitekortti, joka on sijoitettu aakkosissa oikealle kohdalleen. Samalla säkeellä alkavat tekstit on erotettu punaisin välikortein. Näiden jälkeen seuraavat saman aakkosryhmän vähätoisintoiset laulut. Eri aakkosryhmät on erotettu toisistaan vihrein välikortein.

Kertomalaulut (balladit ja arkkiballadit) ovat aakkosellisen rekilaulukortiston jälkeen otsikon mukaisessa aakkosjärjestyksessä (vrt. aiheenmukainen kortisto, jossa ovat laulutyypin mukaisessa aakkosjärjestyksessä).

Lyyriset arkkiveisut ja muut kirjalliset laulut on järjestetty ensimmäisen säkeistön alkusanojen mukaan.

Sävelmäkortisto

Kortisto on laadittu 1940-luvun lopulla ja se sisältää noin 25 000 korttia. Mukana on myös teoksessa Suomen Kansan Sävelmiä julkaistu aineisto. Kortistoon on laadittu topografinen hakemisto, josta käy ilmi kerääjien muistiinpanojen määrä pitäjittäin.

Kortistossa on seuraavat pääryhmät:

  • Hengelliset sävelmät
  • Laulusävelmät (riimilliset rekilaulut)
  • Tanssisävelmät (pelimannimusiikki)
  • Runosävelmät
  • Joiut
  • Itkuvirret
  • Sarvi-, kantele- ja jouhikkosävelmät

Kortistossa on lisäksi joukko nuottikirjojen ja paikallisarkistojen kokoelmien kopioita.

Kukin pääryhmä on kerääjän mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Tanssisävelmistä valssit on poikkeuksellisesti järjestetty musiikkitieteellisten periaatteiden mukaan. Systeemin laati Jorma Väänänen, joka oli mukana sävelmäkortiston luomisessa.

Muista kokoelmista poiketen on arkistoon alunperin kortistomuotoisena saatu Ahti Sonnisen kokoelma (1968) säilytetty omana kokonaisuutenaan.

Suomen Kansan Sävelmiä -viitekortisto

Suomen Kansan Sävelmiä -teoksen osiin II Laulusävelmiä ja IV Runosävelmiä (1910, 1930) on laadittu laulujen alkusanojen mukainen aakkosellinen viitekortisto. Kortissa on mainittu laulun ensimmäinen säe ja viittaus teoksen numeroon.

Soittaja- ja laulajakortisto

Kortiston tiedot koskevat sävelmäkortistoon sisältyviä soittajia ja laulajia. Kortti sisältää informantin nimen, hänen perinteensä lajin, kotipaikkakuntansa, kerääjän nimen, keruuajankohdan sekä muistiinpanojen lähdeviitteet. Kortisto on järjestetty laulajien nimen mukaan aakkosiin.

 

Luettelot ja kokoelmajulkaisut:

Asplund, Anneli. Uudemmilla runomitoilla sepitetyt kansanlaulut. [Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto.] Moniste.

Asplund, Anneli. Balladeja ja arkkiveisuja. Suomalaisia kertomalauluja. Helsinki: SKS, 1994.

Suomen Kansan Sävelmiä.

1. jakso: hengellisiä sävelmiä. Toim. Ilmari Krohn. Jyväskylä: SKS, 1898.
2. jakso: laulusävelmiä. Toim. Ilmari Krohn. 4 osaa. Helsinki: SKS, 1904-1933.
3. jakso: kansantansseja. Toim. Ilmari Krohn. Jyväskylä: SKS, 1893.
(Uusi painos nimellä Vanhoja pelimannisävelmiä. Helsinki: SKS, 1975.) 4. jakso: runosävelmiä. I, Inkerin runosävelmät. Toim. Armas Launis. Helsinki: SKS 1910.
4. jakso: runosävelmiä. II. Karjalan runosävelmät. Toim. Armas Launis. Helsinki: SKS, 1930.
5. jakso: kantele- ja jouhikkosävelmiä. Toim. A.O. Väisänen. Helsinki: SKS, 1928.

Itkuja Karjalasta, Inkeristä, Suomesta. Laments from Karelia, Ingria, Finland. Toim. Anneli Asplund. SKS 2004.

Kaale dzambena. Suomen mustalaiset laulavat. Finnish gypsies sing. Toim. Kari Huttunen, Pekka Jalkanen & Pekka Laaksonen. SKS LP 1972;  GMCCD 9302/1993.

Kalevala Heritage. Archive recordings of ancient Finnish songs. Runonlaulua Suomesta, Karjalasta ja Inkeristä. Toim. Anneli Asplund. SKS 1995.

Kantele. Folk music from Finland. Toim. Anneli Asplund. SKS 1998.

Nyt ylös sieluni. Suomalaista kansanveisuuta. Toim. Anneli Asplund. SKS 2003.