Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun

SKS:n arkisto: E171 / Ingrica III, Samuli Paulaharjun valokuvia ja piirroksia Inkeristä v. 1911.
Kolmivuotisessa yhteistyöhankkeessa kootaan yhteen tiedot Inkeriin ja inkeriläisyyteen liittyvistä arkistoaineistoista. Samalla kerätään arkistoihin uutta aineistoa.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke (2018–2020) on arkisto- ja muistiorganisaatiohanke, jossa edistetään aineistojen hankintaa, saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Yhteistyöhankkeen toteuttavat Kansallisarkisto, Inkeriläisten sivistyssäätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Muistot talteen

Hankkeessa tullaan haastattelemaan inkeriläisiä paluumuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Haastatteluiden tekemisellä on jo osittain kiire, sillä 1920- ja 1940-luvuilla Suomeen palanneiden inkeriläisten jälkeläisetkin alkavat olla hyvin iäkkäitä. Sen sijaan 1990-luvulla saapuneiden paluumuuttajien osalta muistoja ja kokemuksia ei ole aiemmin kerätty näin laajasti. Tutkimuskäyttöön tarkoitetut haastattelut tallennetaan SKS:n arkistoon.

Tavoitteena on saada talteen lisää inkerinsuomalaisten alkuperäisaineistoja mm. päiväkirjoja, kirjeitä ja valokuvia, jotta Inkerin historiasta jäisi jälkipolville ja tutkijoille mahdollisimman paljon tutkittavaa. Henkilöarkistojen lisäksi talteen pyritään saamaan inkeriläisten yhdistysten toimintaan liittyviä arkistoaineistoja. Hankkeen aikana luovutettavat aineistot tullaan arkistoimaan Kansallisarkiston ja SKS:n arkiston kokoelmiin, joissa arkistoja jo ennestään on.

Arkistot haltuun

Arkistojen käytettävyyden parantamiseksi ovat SKS:n arkisto ja Kansallisarkisto sitoutuneet järjestämään Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hankkeen myötä saatavat sekä jo olemassa olevat kokoelmansa inkeriläisaineistojen osalta. Osa aiemmin järjestetyistä aineistoista tullaan lisäksi revisioimaan, eli luetteloimaan ja kuvailemaan nykyistä tarkemmin. Aineistoja (mm. äänitteitä) tullaan myös digitoimaan hankkeen puitteissa. Luetteloinnilla ja digitoinnilla edistetään aineistojen löydettävyyttä ja taataan niiden säilyminen.

Hankkeen puitteissa kartoitetaan missä kotimaisissa muistiorganisaatioissa (mm. arkistot ja museot) inkerinsuomalaisten arkistoaineistoja sijaitsee. Tarkoituksena on luoda kansallisen arkistojen hakemistopalvelu AHAA:n käyttöönoton myötä myös virtuaalinen inkeriläisten arkisto, jota tutkijat ja muut asiasta kiinnostuneet pääsisivät selaamaan Finna-hakupalvelun kautta.

Hankkeen myöhemmissä vaiheissa kartoitetaan myös tietoja Suomen ulkopuolella olevista inkeriläisten arkistoaineistoista. Yhteistyötä tehdään muistiorganisaatioiden kanssa mm. naapurimaissamme Venäjällä ja Ruotsissa sekä Virossa.

Inkeriläisten aineistot SKS:n arkistossa

Inkeriläistä kansanperinnettä on muiden suomensukuisten kansojen tavoin kerätty ja talletettu SKS:ssa jo ennen 1800-luvun puoliväliä. Seuran ensimmäinen sihteeri Elias Lönnrot kävi Inkerissä vuonna 1844. D.E.D. Europaeus ja Henrik August Reinholm puolestaan matkasivat yhdessä Inkeriin vuonna 1847. Heidän talteen kirjaamansa kansanrunous päätyi osaltaan mm. Kalevalan aineksiksi ja niitä julkaistiin Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa. Nämä aineistot ovat myös osa SKS:n arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelmaa, jonka vanhin osuus kuuluu tähtikokoelmaan. Heidän jälkeensä useat maineikkaat perinteenkerääjät mm. Volmari Porkka, Vihtori Alava, A.O. Väisänen sekä Samuli Paulaharju kirjasivat ja kuvasivat talteen inkeriläistä kulttuuria.

SKS:n arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmaan on tallennettu inkeriläistaustaisten yksityishenkilöiden aineistoja mm. Aale Tynniltä, Pekka Mutaselta, Juho Pakkaselta, Juhani ja Anita Konkalta sekä Antti ja Irene Tiittaselta. SKS:n piirissä toimineet kirjallisuuden, kielitieteen ja kansanperinteen tutkijat olivat kiinnostuneita Inkeristä ja inkeriläisyydestä paitsi kansanperinteen ja kielisukulaisuuden, myös Suur-Suomi -ajatuksen näkökulmasta. Siksipä inkeriläisaineistoa löytyy sekä tutkijoiden mm. Lauri Hakulisen, Niilo Kärjen ja Martti Haavion että myös kirjailijoiden kuten Kaarlo Marjasen, Tauno Koskelan ja Ilmari Turjan arkistoista. SKS:n arkistossa on aikanaan erotettu myös Inkeri-kokoelma, joka koostuu mm. Martti Haavion arkistosta erilleen siirretyistä Inkeriä käsittelevistä asiakirjoista, kartoista ja valokuvista. Tämä poliittisin syin sensuroitu arkistoaineisto vapautui vasta 2000-luvulle tultaessa.

Inkeriläisten aineistot Kansallisarkistossa

Inkeriin ja inkeriläisiin liittyviä arkistoja löytyy Kansallisarkiston Helsingin, Hämeenlinnan, Oulun, Turun ja Vaasan toimipaikoista. Suurin osa arkistoaineistoista liittyy Inkerissä toimineiden yhdistysten ja seurakuntien toimintaan sekä inkeriläisten vapautusliikkeen parissa toimineisiin henkilöihin. Myös siirtoväkeen ja inkeriläispakolaisten asioiden hoitamiseen liittyviä aineistoja löytyy Kansallisarkiston kokoelmista mm. Inkerin Avun arkistosta (1919–1943). Merkittävänä henkilöarkistona mainittakoon myös Eeva Läärän arkisto (1929–1965).

Kansallisarkistossa on Inkerin arkisto I ja II -nimellä kulkevat aineistokokoelmat inkeriläisten yhdistysten asiakirjoja, valokuvia ja lehtileikkeitä vuosilta 1917–1944. Kokoelma sisältää Inkerin liiton arkistoaineistoa, Inkerin väliaikaisen hoitokunnan arkistoaineistoa, Juuso Mustosen, Kaapre Tynnin ja Leo Yllön arkistot. Lisäksi kokoelmassa on sekä Länsi-Inkerin että Pohjois-Inkerin hoitokuntien asiakirjoja. Länsi-Inkerin hoitokunta ei uskonut Inkerin liittämisen Suomeen onnistuvan vaan pyrki kansallisen itsehallinnon aikaansaamiseen. Pohjois-Inkerin hoitokunta oli puolestaan Suomessa toiminut Pohjois-Inkerin väliaikainen pakolaishallitus, joka toimi heinäkuusta 1919 vuoteen 1921.

Uusi verkkojulkaisu tuo Inkerinmaan ja inkeriläisten historian kaikkien ulottuville

SKS on julkaissut Inkeri ja inkeriläisyys -oppimisaineiston, joka on ensimmäinen kouluopetukseen suunnattu julkaisu Inkerin historiasta ja inkeriläisten kohtaloista: https://inkerilaiset.finlit.fi/

Aiheeseen liittyvät tapahtumat

Inkerinsuomalaisten ja Stalinin vainojen uhrien arkistot ja muistot -seminaari 27.1.2023 klo 14.00–17.30 Kansallismuseossa. Seminaaritallenne on nyt nähtävissä!

Tutustu SKS:n hankkeeseen Stalinin vainojen muistot (2021–2022)!

Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset -näyttely Kansallismuseossa 24.1.–26.7.2020. Tekijät Lea Pakkanen, Meeri Koutaniemi, Santeri Pakkanen. Tutustu näyttelyn virtuaaliesittelyyn.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Uusi verkkojulkaisu Inkerinmaan ja inkeriläisten historiasta. Artikkeli Sukuviestissä 2/2021, s. 22.

Новое сетевое издание знакомит с историей и культурой ингерманландских финнов. Yle Novosti 3.4.2021.

Uusi verkkojulkaisu tuo Inkerinmaan ja inkeriläisten historian kaikkien ulottuville -tiedote SKS:n verkkosivuilla 30.3.2021.

Inkeriläisten historiasta ei enää tarvitse vaieta. Artikkeli Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n Kleio-lehdessä 1/2021. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Suomalaisuhreja ei saa unohtaa vainojen uhrien muistopäivänä. Blogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 27.1.2021. Kirjoittajana Anni Reuter.

Inkerin pogostat – vanha nimistö ja asutus. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 66. 20.10.2020. Kirjoittajana Saulo Kepsu.

Inkeriläisten siirto – näköaloja kokoomaleirin todellisuuteen ja propagandaan. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 16.10.2020. Kirjoittajana Outi Hupaniittu.

Inkeriläisen siirtoväen kokemuksia Neuvosto-Virossa. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 25.9.2020. Kirjoittajana Laura Moorats.

Vastakertomuksia: Inkerinsuomalaisten muistitieto pakkosiirroista Siperiaan toisen maailmansodan aikana. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 3/2020. Kirjoittajana Anni Reuter.

Omaehtoisen muistamisen materiaalisuus ja monimediaisuus. Muistitietotutkimus ja uusmaterialismi. Artikkeli verkkolehti Eloressa 1/2020, s. 60–84. Kirjoittajina Ulla Savolainen, Karina Lukin ja Anne Heimo.

Yhteishanke nosti esille inkeriläisaineistoja. Artikkeli Kansallisarkiston asiakaslehdessä Aktissa 1/2020, s. 14–15. Kirjoittajana Kenth Sjöblom.

”Kansaamme pirstotaan”. Inkerinsuomalaisten karkotukset ja diaspora Neuvostoliitossa 1930-luvun kirjeissä kuvattuna. Artikkeli Historiallinen Aikakauskirja -lehdessä 1/2020. Kirjoittajana Anni Reuter.

Pakolaisuuden traumat välittyvät vanhemmilta lapsille hiljaisuuden läpi. Artikkeli Perheyhteiskunta-blogissa 3.4.2020. Kirjoittajana Elina Turjanmaa.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke sukututkijan silmin. Artikkeli Suomen Sukututkimusseuran Jalmari helmikuu/2020 - jäsenviestissä 19.2.2020, s. 15–18. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Inkerinsuomalaisten hiljaista vastarintaa 1930-luvun Neuvostoliitossa. Artikkeli teoksessa Hiljainen vastarinta, toim. Outi Autti ja Veli-Pekka Lehtola. Tampereen yliopistopaino, 2019, 131–162. Kirjoittajana Anni Reuter.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun. Mutta mitä tapahtuu kirjoille? Artikkeli Bibliophilos-lehdessä 4/2019, s. 4–7. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Säteilevätkö vainot, pakolaisuus ja karkotukset seuraaviin sukupolviin? Tutkijat haluavat kuulla inkerinsuomalaisten jälkeläisiä. Artikkeli Turun Sanomissa 15.11.2019. Kirjoittajana Ritva Setälä.

Vielä kerran meren yli. Inkerinsuomalaisten muistitietohaastattelut Ruotsissa. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 8.11.2019. Kirjoittajina Maiju Putkonen ja Meeri Siukonen.

Poliittiset olosuhteet ja sodat johtivat inkerinsuomalaisten perheiden hajaannukseen 1900-luvulla. Blogi-kirjoitus Liikkeessä yli rajojen -blogissa 11.9.2019. Kirjoittajana Outi Kähäri.

Lisäaikaa arkistohankkeelle. Puhe Suomen Inkeri-Liiton kesäjuhlissa 6.7.2019 ja julkaistu Inkeriläisten viestissä 4/2019, s.12–13. Maiju Putkonen.

Kasettien kertomaa – näkökulmia inkerinsuomalaisten kansalaistoiminnan aktivoitumiseen perestroikan aikana. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 23.8.2019. Kirjoittajana Meeri Siukonen.

Imatralaislähtöinen Maiju Putkonen taltioi inkerinsuomalaisten tarinoita — Elossa olevien inkeriläisten omat voimat alkavat hiipua, kertoo 83-vuotias Viola Heistonen. Artikkeli Uutisvuoksessa 14.8.2019. Kirjoittajana Jasmin Ojalainen.

Kohtalona suljettu kaupunki. YLE 30.6.2019. Kirjoittajana Lea Pakkanen, kuvat Meeri Koutaniemi.

Onnekas kertoja ja onnettomat tarinat. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 7.6.2019. Kirjoittajana Iida Karjalainen.

Miksi olen kiinnostunut tutun tutun mummon naapurista? Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 1.3.2019. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Inkerinsuomalaisten muistoja kerätään talteen kovaa vauhtia, osa haastatelluista yli 80-vuotiaita: ”Nyt alkavat olla kriittiset hetket”. Artikkeli Helsingin Sanomissa 22.1.2019. Kirjoittajana Jukka Huusko.

Mummoni, Siperiaan karkotettu. Artikkeli Helsingin Sanomissa 20.1.2019. Kirjoittajana Lea Pakkanen, kuvat Meeri Koutaniemi.

Inkerinsuomalaisten arkistojen ja tarinoiden tallentaminen etenee. Artikkeli Inkeriläisten viestissä 5–6/2018, s. 5–6. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Makasiinin kätköistä tutkimusaineistoiksi. Kolumni Inkeriläisten viestissä 5–6/2018, s. 4–5. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Makasiinin kätköistä tutkimusaineistoiksi. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 21.9.2018. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Finnish Literature Society (SKS) Archives. (Cooperation projects on Roma people and Ingrians). Artikkeli verkkolehdessä Folklore Fellows’ Newsletter No. 1/2018, s. 26–30. Kirjoittajat Risto Blomster, Outi Hupaniittu, Marja-Leena Jalava, Katri Kivilaakso, Juha Nirkko, Maiju Putkonen & Jukka Saarinen.

Haaste muistojen tallettamiseksi. Artikkeli Inkeriläisten viestissä 2–3/2018, s. 5. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Aineisto, joka aukaisee uusia teitä. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 27.4.2018. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen ja arkistot haltuun -tiedote SKS:n verkkosivuilla 15.2.2018.

Kirjeitä ja kertomuksia karkotuksesta. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 17.5.2016. Kirjoittajana Anni Reuter.

Hankkeen toteuttajatahot

  • Inkeriläisten sivistyssäätiö
  • Kansallisarkisto
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Ohjausryhmä

  • arkistonjohtaja Outi Hupaniittu (SKS), ohjausryhmän puheenjohtaja
  • varapuheenjohtaja Tero Kekki (Inkeriläisten sivistyssäätiö sr)
  • puheenjohtaja Antti Kokkinen (Inkeriläisten sivistyssäätiö sr)
  • arkistotutkija Maiju Putkonen (SKS), hankkeen projektipäällikkö
  • ylitarkastaja Kenth Sjöblom (Kansallisarkisto)

Rahoitus

Lisätietoja