Valmistuneet tutkimushankkeet

Neljä hanketta:

Rahoitus: Jane ja Aatos Erkon säätiö

Sijoituspaikka SKS

Aleksis Kiven Nummisuutarit-näytelmän kriittinen editio (2007–2010)

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikön tutkimus- ja julkaisutoiminta alkoi Aleksis Kiven Nummisuutarien (1864), näytelmäkirjallisuuden elävän klassikon, kriittisellä editiolla. Kolmivuotinen Nummisuutarit-editiohanke loi pohjan tuleville Aleksis Kivi -editioille ja Edithin muille editioille.
Keskeiset tavoitteet

Organisaatio

Rahoittajat

Aleksis Kiven kirjeiden kriittinen editio (2010–2012)

Aleksis Kiven Kullervo-näytelmän kriittinen editio (2010–2012)

Aleksis Kiven Karkurit-näytelmän kriittinen editio (2013–2015)

Aleksis Kiven kolmen komedian (Kihlaus, Leo ja Liina, Selman juonet) kriittinen editio (2012–2014)

Aleksis Kiven Olviretki Schleusingenissa -näytelmän kriittinen editio (2011–2018)

Voit tutustua kriittisiin editiohin tarkemmin Edith-yksikön sivulla

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Codices fennici – Suomen keskiajan ja 1500-luvun käsikirjoitusten tutkimus- ja digitointihanke kartoitti ja luetteloi ensimmäistä kertaa kaikki suomalaiset ja Suomeen liittyvät 1600-lukua edeltävät koodeksit modernin käsikirjoitustutkimuksen menetelmin ja loi samalla yhteisen kansallisen normiston käsikirjoitusten kuvailulle ja kodikologiselle tutkimukselle. Tämän lisäksi nämä käsikirjoitukset pyrittiin digitoimaan ja julkaisemaan kuvailutietoineen kaikille avoimessa virtuaalisessa kirjastossa.

Yhteistyötahot

Codices fennici toimi luonnollisesti yhteistyössä kaikkien niiden organisaatioiden kanssa, joiden hallussa on keskiaikaisia ja 1500-luvun käsikirjoituksia. Näitä tahoja ovat Suomessa ennen kaikkea Kansallisarkisto ja Kansalliskirjasto, mutta myös paikalliset seurakunnat ja esimerkiksi Åbo Akademin kirjasto. Pohjoismaisessa yhteistyössä tärkeimpiä kumppaneita ovat Ruotsin Riksarkivet, Kungliga Biblioteket sekä Uppsala Universitetsbibliotek. Muita tutkimusyhteistyökumppaneita olivat:

Codices Fennici-verkkojulkaisu

Project description

The purpose of the project was to promote the tripartite discussions on issues of collecting and archiving of oral traditions, to establish a practical model which meets the requirements of international standards and satisfy the needs of working model and technical standards of archiving, provide a referential sample for the relevant countries and their development of oral tradition archives, and therefore contribute new approaches to the fieldwork and folklore researches.

Composition of the research team:

Funding: Call CO-REACH (number 134803)

Site of research: The Finnish Literature Society

Tutkimushankkeessa digitoitiin ja tuotettiin kommentoituun tekstimuotoon Elias Lönnrotin koko kirjeenvaihto.
Hanke perustui Suomen Akatemian rahoittamassa Digitoitu arkistoaineisto kulttuurintutkimuksessa -hankkeessa (2001–2004) digitoituihin kirjeisiin, SKS:n arkistossa olevaan Lönnrotiana-kokoelmaan sekä Elias Lönnrotin Valitut teokset 1–5 (toim. Raija Majamaa 1990–1993) -julkaisuhankkeen materiaaliin.

Keskeiset tavoitteet

Organisaatio

Rahoittajat

Sijoituspaikka: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Tutkimushankkeessa tuotettiin verkkojulkaisu Elias Lönnrotin koko kirjeenvaihdosta. Editio sisältää alkuperäisten kirjeiden transkriptiot kommentaareineen sekä SKS:n kirjallisuusarkistossa säilytettävien kirjeiden digitoidut kuvat.
Hanke perustui Suomen Akatemian rahoittamassa Digitoitu arkistoaineisto kulttuurintutkimuksessa -hankkeessa (2001–2004) digitoituihin kirjeisiin, SKS:n kirjallisuusarkistossa säilytettävään Elias Lönnrotin kirjeenvaihtoon sekä Elias Lönnrotin Valitut teokset 1–5 (toim. Raija Majamaa 1990–1993) -julkaisuhankkeen materiaaliin.

Keskeiset tavoitteet

Organisaatio

Rahoittajat

Sijoituspaikka: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Elias Lönnrotin kirjeenvaihto -julkaisu on tärkeä lähde 1800-luvun oppi- ja kulttuurihistoriaan sekä folkloristiikan, kirjallisuuden ja kirjeenvaihdon kulttuurin tutkimukseen. Suuri kaksikielinen korpus kertoo myös vanhan kirjasuomen muokkaamisesta nykysuomeksi, Lönnrotin tutkimusmatkoista, Kalevalan syntyvaiheista sekä oppineiston arjesta.

Korpus sisältää kaikista kirjeistä korkealaatuisen digitoidun kuvan ja asiantuntijan laatiman kansainvälisiä standardeja noudattavan XML/TEI5 -koodatun transkription. Lisäksi kirjeissä esiintyviä henkilöitä, sanoja ja käsitteitä sekä kirjeiden kontekstia selvennetään kommentaareissa.

Elias Lönnrotin kirjeenvaihto on toteutettu avointa tiedettä ja digitaalisten ihmistieteiden tutkimusta ajatellen. Kaikki data, niin kuvat, transkriptiot kuin metatiedotkin, ovat vapaasti ladattavissa koneluettavina tiedostoina. Tutkijat ja tutkimuslaitokset voivat halutessaan jatkojalostaa dataa omia tutkimuskysymyksiänsä parhaiten palvelevaan muotoon.

Lönnrotin kirjeenvaihto on kulttuurihistoriallisesti ja kielitieteellisesti ainutlaatuinen aineisto, jota Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa on työstetty julkaistavaksi 1980-luvulta alkaen.

Verkkojulkaisu avaa keskeistä suomalaista kulttuuriperintöä kaikkien käytettäväksi. Se on osa SKS:n Avoin tiede ja kulttuuriperintö -hankekokonaisuutta. Lönnrotin kirjeenvaihdon julkaisuvaihetta on rahoittanut Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Korpus on saatavilla täällä

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uusi näkemys Itämeren alueen kulttuurisesta muutoksesta reformaation jälkeisellä ajalla. Tarkastelemalla yksityiskohtaisesti sosiokulttuurisia verkostoja, ilmaisun murrosta ja uskomusjärjestelmien ilmenemistä sekä asettamalla ne historiallisiin yhteyksiinsä hanke haastoi vallitsevan käsityksen vallan ja uskon instituutioiden sekä paikallisten yhteisöjen ja uskomusten välisistä suhteista. Monitieteisen tutkimusryhmän yhteistyö mahdollisti historian, folkloristiikan, etnomusikologian ja kirjallisuudentutkimuksen menetelmien käytön rinnakkain. Tutkimusaineistona oli monipuolinen kattaus Itämeren alueelta, erityisesti Suomesta, Ruotsista ja Virosta peräisin olevia tekstiaineistoja – kirjeitä, saarnoja, runoja, lauluja, kirjoja ja käsikirjoituksia. Hanke toteutettiin vuosina 2015–2020. Hankkeen tutkijat julkaisivat yhdessä muiden kanssa mm. teoksen Laulut ja kirjoitukset: suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa (SKS 2017).

Kiinnittämällä huomiota vallan ja uskon instituutioiden ja paikallisyhteisöjen vuorovaikutukseen sekä uskomus- ja ilmaisujärjestelmien ja historiallisten prosessien suhteisiin hanke uudisti käsityksiä uuden ajan alun sosiaali- ja kulttuurihistoriasta sekä varhaisen suomenkielisen runouden poetiikasta. Lisäksi tavoitteena oli kehittää tutkimusmetodeja historiallisen ja sosiokulttuurisen dynamiikan tarkasteluun sekä tuoda näytteitä tutkimusaineistoista nykykielisin selityksin digitaalisesti saataville.

Hanketta johti SKS:n pääsihteeri, dosentti Tuomas M. S. Lehtonen ja sen muina tutkijoina toimivat:

Elämäkerrassa kuvattiin Matti Kuusen elämän kulkua ja hänen toimintaansa koko moniulotteisuudessaan ja tarkennettiin kuvaa Kuusen asemasta suomalaisessa kulttuurissa.
Matti Kuusen julkisten roolien ja elämäntyön yhteydessä kysytään, miten ja millaisena hänet ja hänen viestinsä on kohdattu, otettu vastaan ja tulkittu.
Aineistona olivat ensisijaisesti Matti Kuusen laaja ja monialainen tuotanto, hänen runsas käsikirjoitusjäämistönsä, hänen toimintaansa kuvaavat muut arkistolähteet sekä haastattelut.

Keskeiset tavoitteet

Organisaatio

Rahoittajat

Sijoituspaikka: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Moninainen Suomi on kokoelma kulttuurisen, etnisen ja uskonnollisen monimuotoisuuden historiallisia juuria valottavia pienoiselämäkertoja. Mukaan tuli noin 250 Suomen kansallisten ja historiallisten vähemmistöjen, maahanmuuttajien, ulkomaille muuttaneiden suomalaisten, uskonnollisten vähemmistöjen sekä kansalaisliikkeiden edustajaa.
Kokoelma oli Kansallisbiografia II -toimituskunnan ensimmäinen julkaisu. Toimituskunta vastaa siitä, että Kansallisbiografia-verkkojulkaisu seuraa suomalaisen tieteen, taiteen ja yhteiskunnan kehitystä ja uutta historiantutkimusta sekä täydentää kokoelmaa tilaamalla tutkijoilta pienoiselämäkertoja uusista kohdehenkilöistä. Toimituskunta tekee työnsä teemakokonaisuuksina ja pyrkii samalla kehittämään kansallisbiografiatyötä uusilla avauksilla.

Keskeiset tavoitteet

Organisaatio

Rahoittajat

Hankkeen tavoitteet 2014−2018

Avoin verkkojulkaiseminen (eng. open access) on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu avointa tiedettä tukeva julkaisumuoto. Sitä ovat edistäneet Suomessa esim. opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke ja yliopistojen julkaisupolitiikat sekä kansainvälisesti esim. EU:n kehotukset sekä Berliinin, Bethesdan ja Budapestin open access – julistukset. Avoimet tiedekirjat ovat heti julkaisupäivänään vastikkeetta kenen tahansa luettavissa ja ladattavissa verkossa.

Avoin verkkojulkaiseminen parantaa teosten saatavuutta, näkyvyyttä ja käytettävyyttä. Kehityksestä hyötyvät kaikki tieteen sidosryhmät: tutkijat, yliopistot ja tutkimuslaitokset, tutkimusrahoittajat, kansalaisyhteiskunta ja kirjastot.

Avoimet tiedemonografiat

Vuonna 2014 SKS:ssa tuotettiin raportti avoimen julkaisemisen reunaehdoista kotimaisella tiedekustannuskentällä. SKS aloitti yhteistyön Ubiquity Partner Networkin (UPN) kanssa ja avasi vuonna 2016 avointen tiedekirjojen verkkojulkaisualustansa osoitteessa https://oa.finlit.fi/ . Alusta toimii kirjojen kotisivuna, jakelukanavana ja näyteikkunana. Sieltä voi ladata kirjoja PDF- ja EPUB-tiedostomuodossa, ja kirjoja voi myös lukea verkossa toimivan responsiivisen EPUB-lukuohjelman kautta. Lisäksi kaikista kirjoista voi halutessaan ostaa tarvepainetun kappaleen, joten teokset ovat saatavilla myös painetussa muodossa. Teokset indeksoidaan avoimia kirjoja aggregoiviin palveluihin; näin pyritään maksimoimaan niiden levikki ja vaikuttavuus.

SKS:n avoimen verkkojulkaisemisen ohjelma on tällä hetkellä jaettu kahteen eri osaan, vastikkeettomaan ja sekä vastikkeelliseen. Vastikkeettomaan kuuluu vertaisarvioitu, englanninkielinen Studia Fennica -sarja ala-sarjoineen. Sarjan teokset julkaistaan aina ilman kirjankäsittelymaksuja. Muut SKS:n julkaisemat teokset voidaan kirjoittajan toiveesta julkaista avoimesti verkossa, mutta tällöin niistä peritään € 6000 suuruinen julkaisumaksu.

Vuonna 2016 SKS ja Helsingin yliopiston kirjasto aloittivat uraauurtavan yhteistyön tiedekirjojen saattamisesta avoimiksi. Tämän yhteistyön turvin julkaistiin 18 tiedekirjaa ja pilotoitiin Kirjastokonsortio Aleksandria, avointen tiedekirjojen rahoitusmekanismi. Kirjastokonsortioon osallistui seitsemän kirjastoa, ja yhdessä ne rahoittivat kymmenen suomenkielisen tiedekirjan avaamisen verkkoon.

Suomen Historiallisen Seuran kirjatuotannon digitointi 2016−2018

SKS ja SHS aloittivat vuonna 2016 suuren yhteisen digitointihankkeen, jonka tavoitteena on digitoida koko SHS:n kirjallinen tuotanto vuodesta 1866 aina 2000-luvulle. SKS on SHS:n kirjasarjojen kustantaja.Digitoitava materiaali muodostaa historiallisen ja kulttuurillisen kokonaisuuden, joka verkossa julkaistuna helpottaa historiantutkijoiden työtä. Alan keskeinen kotimainen tieteellinen tuotanto on hankkeen valmistuttua käytettävissä yhdessä käyttöliittymässä, ja kaikkiin teoksiin on mahdollista tehdä hakuja. Digitointi takaa myös arvokkaan aineiston säilymisen ja parantaa merkittävästi sen saatavuutta ja näkyvyyttä. Yhteensä digitoitava aineisto kattaa n. 600 teosta. Sivumääräisesti arvioituna aineiston koko on noin 200 000 sivua.

Digitoitava aineisto koostui seuraavista sarjoista:

Digitoitava kokonaisuus kartoitettiin yhteistyössä SHS:n kanssa. Teokset OCR-luettiin ja tallennettiin arkistokelpoisessa PDF/A -tiedostomuodossa. Pitkäaikaissäilyvyyden takaamiseksi SKS luovutti jokaisesta kirjasta sähköisen kopion Kansalliskirjastolle. Tämän lisäksi teoksista tarjotaan verkko-optimoidut PDF versiot.

SKS on tallentanut verkkoon tarkoitetut PDF-tiedostot omaan Doria-instanssiin, josta teokset indeksoidaan SKS:n Finnaan ja BASE:en (Bielefeld Academic Search Engine). Lisäksi teokset ovat löytyvät helposti hakukoneilla.

Hankkeen digitointivaihe on valmis, ja verkossa julkaistut teokset löytyvät osoitteesta: http://www.doria.fi/handle/10024/136372. Vaihtoehtoisesti aineistoa voi käyttää SKS:n Finnassa https://www.finlit.finna.fi/

Digitointihanketta rahoitti Suomen tiedekustantajien liitto ry.

Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus -hanke toteutettiin vuosina 2016-2018. Hankkeessa tallennettiin Suomen romanien kulttuuriperintöä yhdistysten arkistoina ja henkilöarkistoina.

Arkistoitavaksi luovutetut aineistot arkistoitiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon ja Kansallisarkistoon. Aineistot koostuvat haastatteluista, käsikirjoituksista, painotuotteista ja valokuvista.

Hankkeen julkaisut käsittelivät romaniaineistojen keruun ja romanitutkimuksen historiaa Suomessa.

Hankkeen pysyvänä tuloksena luotiin Suomen romanien arkisto – Finitiko kaalengo arkiivos –aineistokokoelma.

Hankkeeseen liittyvät tieteelliset julkaisut

Lisäksi Risto Blomsterin kirjoituksiin hankkeesta voi tutustua SKS:n Vähäisiä Lisiä-blogissa.

Hankkeen toteuttajataho

Rahoitus

Hankkeen työtekijät

Runolaulun tutkimus- ja julkaisuhanke tähtäsi kalevalamittaisen (kalevalaisen) runouden äänite- ja nuottiaineistojen monipuolisen käytön lisäämiseen sekä kansanrunouden- että kansanmusiikintutkimuksen saralla. Kansanrunousarkiston ja Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston yhteistyönä toteutettavan hankkeen puitteissa kartoitettiin, luetteloitiin ja transkriboitiin keskeisiä suomalaisten arkistojen kokoelmia. Vienan Karjalan alueen ääniteaineistoista julkaistinn SKVR-sarjan 1. nuotteja sisältävä julkaisu.

Keskeiset tavoitteet

Tutkimusryhmä

Rahoittajat

Tutkimushanke saattoi kalevalaisen runouden julkaistut ja SKS:n arkistoihin tallennetut aineiston kattavasti tekstimuotoiseksi korpukseksi muunnettuna ja yhtenäiseen runotyyppihakemistoon luokiteltuna tutkijoiden ja kansanperinteestä kiinnostuneiden ulottuville. Hanke perustui SKS:n rahoittamaan Suomen Kansan Vanhat Runot -julkaisun ja julkaisemattoman runoaineiston digitointiin, teksteistä muodostettuun tietokantaan sekä Kansanrunousarkistossa jo pitkään tekeillä olleeseen SKVR:n runotyyppihakemistoon.

Keskeiset tavoitteet

Organisaatio

Rahoittajat

Hankkeen tavoitteena oli julkaista toinen ja kolmas osa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historia-sarjasta. Teokset olivat jatkoa vuonna 2004 ilmestyneelle Irma Sulkusen teokselle Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892. Toinen, 1890-luvulta 1940-luvulle ulottuva osa julkaistiin maaliskuussa 2012 ja kolmas, Seuran lähimenneisyyttä käsittelevä osa maaliskuussa 2014. Osana hanketta SKS:n virka-arkistoa inventoitiin ja järjestettiinn yhteistyössä Kirjallisuusarkiston kanssa.

Keskeiset tavoitteet

Organisaatio

Rahoittajat

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Sijoituspaikka: SKS

Projektin tavoitteena oli tuottaa uutta ja merkittävää tutkimustietoa Suomen romaniyhteisöstä, sen elinehdoista, yhteisöllisestä rakenteesta ja kulttuurista ja näiden muutoksesta sekä laatia yhtenäinen esitys romanien historiallisista vaiheista maassamme. Hankkeen erityistavoitteena oli etsiä romanien omaa näkökulmaa historiaansa. Monitieteinen tutkimushanke oli kansallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellinen. Vastaavaa yhtenäistä ja kokonaisvaltaista, romanien vuosisataisia vaiheita käsittelevää, perusteelliseen tutkimustyöhön nojautuvaa historiaesitystä ei oltu tiettävästi tehty aiemmin missään muussa maassa.

Hankkeessa oli mukana historian-, perinteen- ja kulttuurintutkijoita. Hanke toteutettiin yhteistyössä Romaniasiain neuvottelukunnan kanssa.

SKS on jo vuosikymmeniä tallentanut romanikulttuuria ja kerännyt muistitietoa. Uusin muistitietokeruu Romanit Suomessa – muistoja rinnakkaiselosta 1950-luvulta tähän päivään toteutettiin 2009–2010.

Keskeiset tavoitteet

Organisaatio

Rahoittajat

Sijoituspaikka: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Tutkimus- ja julkaisuhankkeen tavoitteena oli päivittää kansallisuuden ja kansakuntaisuuden tutkimusta Suomessa 2000-luvulla ja selvittää, mitä ”suomalainen kulttuuri” tarkoittaa ja merkitsee tänään. Hankkeen lähtökohtana oli monikulttuurisuuden ja ylirajaisuuden (transnationaalisuus) merkitysten eritteleminen suomalaisen kulttuurin tutkimuksen ja ns. kansallisten tieteiden kannalta. Aihetta käsittelevä monitieteinen teos julkaistiin vuoden 2012 alussa.

Keskeiset tutkimuskysymykset

Organisaatio

Rahoittajat

Sijoituspaikka: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Hankkeessa tutkittiin suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutusta Itämeren ympärillä – erityisesti Suomessa, Virossa, Karjalassa ja Inkerinmaalla – aikakaudella 1200–1700. Monitieteinen tutkimusprojekti hyödynsi folkloristiikan, kirjallisuustieteen, viestinnän, verkostotutkimuksen sekä aate- ja sosiaalihistorian käsitteistöjä.

Tutkimus toteutettiin folkloristien ja historioitsijoiden yhteistyönä myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun uutta uskonnollista poetiikkaa, ilmaisun rekistereitä ja virsilaulua, varhaisten reformaattorien kirjoituksia rahvaan ”pakanallisista” ja ”jumalattomista” uskomuksista, etnisiä jakoja oppineessa kirjallisuudessa, katolisen pyhimyskultin jälkiä luterilaisessa folkloressa ja monikielistä kirjeenvaihtoa. Ajan oppineet ja rahvas jakoivat samat perusolettamukset taianomaisesta todellisuudesta, vaikka heidän näkemyksensä siitä, miten sitä tuli lähestyä poikkesivat toisistaan. Myöskään poeettisia ihanteita ei vain lainattu, vaan eri kielet, runo- ja laulukulttuurit vaikuttivat toinen toisiinsa. Monia erilaisia runoilmaisun hybridimuotoja kehitettiin sekoittamalla säkeistötöntä kalevalamittaista runoa riimillisiin ja säkeistöllisiin muotoihin. Aineistojen empiirinen analyysi osoitti kirjallisen oppineen ja suullisen rahvaan kulttuurin kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen.

Projekti muodostui kolmesta kokonaisuudesta:

Tutkimusryhmä

Ks. hankkeen keskeinen julkaisu: Lehtonen, Tuomas M. S. and Kaljundi, Linda (eds.), Re-forming Texts, music, and Church Art in the Early Modern North, Amsterdam: Amsterdam University Press 2016, 482 p.

Lataa tästä laajempi selostus hankkeen edistymisestä ja tuloksista sekä luettelo julkaisuista. (pdf tähän)

Suomalaisen talouselämän julkisen tunnustuksen saaneista vaikuttajista 1700-luvulta 2000-luvulle kirjoitettiin 2 300 elämäkerta-artikkelia. Tästä suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen merkittävällä tavalla vaikuttaneesta joukosta julkaistiin ensimmäistä kertaa laajempia, tutkimuksellisia artikkeleita taloushistoriallisesta näkökulmasta.
Suomen taloushistoriallinen yhdistys vastasi artikkelien tuottamisesta. Biografiakeskus toimitti artikkelit julkaisuvalmiiksi. Ensimmäinen osajulkaisu ilmestyi verkossa syksyllä 2008.

Keskeiset tavoitteet

Organisaatio

Rahoittajat

Turun hiippakunnan paimenmuisto on papiston matrikkeli vuosilta 1554–1721, keskeinen henkilöhistoriallinen kokoelma, jota on koottu ja työstetty Suomen kirkkohistoriallisessa seurassa 1950-luvulta alkaen. Aineisto luovutettiin Biografiakeskukselle vuoden 2008 alussa toimitettavaksi ja julkaistavaksi verkossa tutkijoiden, kirkkohistorioitsijoiden, sukututkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käytettäväksi.

Keskeiset tavoitteet

Organisaatio

Rahoittajat

Tutustu hankkeeseen täällä

Tutustu hankkeeseen täällä

Hanke Itä-Suomen yliopiston sivuilla

Projektiesittely

Tutustu hankkeeseen täällä

Tutustu hankkeeseen täällä

Tutustu hankkeeseen täällä

Tutustu hankkeeseen täällä

Tutustu hankkeeseen täällä

Tutustu hankkeeseen täällä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa käynnistyi vuonna 2001 vanhojen käsikirjoitusten digitointi humanistisen tutkimuksen tarpeisiin. Suomen Akatemian rahoittamassa yhteishankeessa olivat mukana Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kalevala-instituutti ja Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen uskontotieteen osasto. Hanke jatkui vuoteen 2004 ja sen johtajana toimi professori Pirkko Nuolijärvi.

Projektin aikana digitoitiin SKS:n Lönnrotiana-kokoelmasta noin 20 000 sivua. Käsikirjoitusaineisto sisältää Elias Lönnrotin Kalevalan ja Kantelettaren käsikirjoituksia, Lönnrotin keräämää tai hänen hallussaan ollutta kalevalamittaista lyriikkaa, epiikkaa ja loitsurunoutta, satuja, arvoituksia ja sananparsia sekä matkakertomuksia ja kirjeenvaihtoa.

Hankkeen tavoitteena oli laadullisesti korkeatasoisten mutta samalla taloudellisesti mielekkäiden ratkaisujen löytäminen seuraaviin digitaalisia tietovarantoja koskeviin osa-alueisiin:

Projektiin liittyvissä osatutkimuksissa analysoitiin digitaalisten aineistojen erilaisia käyttömahdollisuuksia. Tutkimusaiheita olivat mm. suomalainen mytologia ja Lönnrotin työ Kalevalan kokoajana.

Rahoittajat

Lataa loppuraportti

Sankareihin ja sankaruuteen liittyvä yhteisöllinen koheesio ilmenee aktiivisena perinteiden käyttönä muuttuvissa kulttuurisissa konteksteissa. Keksityillä sankareilla viitataan sellaisiin toistuviin käsityksiin, joilla tuotetaan toivotunkaltaista menneisyyttä ja vaietaan ei-toivotusta. Yksilölliset ja kollektiiviset käsitykset menneisyyden saavutuksista tai niiden kääntöpuolista ilmenevät erilaisina suullisina ja kirjallisina konstruktioina ja rekonstruktioina yhteiskunnassa ja yksilöiden elämässä. Sankaruuden tuottaminen on läheisessä suhteessa kerrontaan, joka liittyy sukupuoleen, luokkaan, uskontoon ja etnisiteettiin.

Tutkimushankkeen tavoitteena oli laajentaa historiallista ja kulttuurista ymmärrystämme sankaruudesta, sen tuottamistavoista ja merkityksistä yhteiskunnassa ja yksilöiden elämässä. Hanke kokosi yhteen perinteentutkimuksen ja historiantutkimuksen tutkijoita, joiden tutkimusintressejä yhdistää sankareihin ja sankaruuteen liittyvät muutokset, pysyvyydet ja vakiinnuttamiset niin kansallisessa historiassa ja perinteessä kuin eurooppalaisessa traditiossakin.

Hankkeessa tutkittiin

Hanke liittyy läheisesti Pohjoismaiseen tutkimusverkostoon Historiebruk. Nordisk nätverk för studier av minnespolitik och användningen av det förflutna ja eurooppalaiseen National Histories in Europe (NHIST) -hankkeeseen.

Organisaatio

Rahoittajat

Sijoituspaikka: Helsingin yliopisto

Lataa luettelo hankkeen julkaisuista

Pohjoismaisen keskiajan tutkimuksen keskuksen ( NCMS) tutkimushankkeessa The Nordic Countries and the Medieval Expansion of Europe: New Interpretations of a Common Past (Pohjoismaat ja keskiajan Euroopan laajeneminen: uusia tulkintoja yhteisestä menneisyydestä) tarkasteltiin keskiajan läntisen kristikunnan laajenemista Pohjoismaihin ja Viroon sekä laajenemisen yhteiskunnallisia seuraamuksia keskittyen

Keskeinen tavoite oli ylittää pohjoismaisen keskiajan tutkimuksen kansalliset jakolinjat ja kehittää yhteisyössä eri maiden tutkimusperinteitä. Pohjoismaita verrataan keskenään ja ne asetetaan eurooppalaiseen yhteyteensä. Hanke jakautui kolmeen osaan: valtioon, uskontoon ja kulttuuriin. SKS on mukana hankkeen kultturiryhmässä.

Kulttuuriryhmä keskittyi suullisen ja kirjallisen kulttuurin vuorovaikutukseen ja menneisyyden rakentamiseen seuraavien kysymysten kautta

Organisaatio

Tutkimusryhmä (kulttuuriryhmä)

Johtajat:

Ryhmän jäsenet:

Tutkimushankkeesta vastasi Pohjoismainen keskiajan tutkimuksen keskus (Nordic Centre for Medieval Studies, NCMS), johon kuuluu keskiajantutkijoita, historioitsijoita, folkloristeja, saagatutkijoita ja filologeja Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta, Bergenin, Göteborgin, Helsingin, Odensen, Tampereen, Turun yliopistoista. Hanketta johtaa professori Sverre Bagge, Centre for Medieval Studies (CMS), Bergen.

Tieteellinen ohjausryhmä:

Rahoitus: Nordforsk 2005-2010

Tutustu hankkeeseen täällä

Tutustu hankkeeseen täällä

SKS:n Stalinin vainojen muistot -hankkeessa tallennettiin vainojen uhrien historiaa ja heidän jälkeläistensä kokemuksia vainoista, jotka ovat nyky-Suomessa vähän tunnettu osa kansallista historiaa. Hanke on jatkoa SKS:n 27.1.–31.5.2020 järjestämälle Stalinin vainojen muistot -keruulle.

Hankkeessa haastateltiin Stalinin vainoissa 1930–1950-luvuilla kuolleiden tai kadonneiden jälkeläisiä. Arvioiden mukaan vainoissa kuoli tai katosi 8 000–25 000 suomalaista. Lukumäärä on samaa luokkaa kuin sisällissodan punaisten uhrien tai talvisodassa kaatuneiden määrä. Aihe on poliittisen arkaluontoisuutensa vuoksi ollut pitkälti vaiettu osa Suomen historiaa. Vaikka tuhansien vainoissa kuolleiden tai kadonneiden suomalaisten kohtalo on yhä epäselvä, uhrien vaiheita on pyritty selvittämään monissa perheissä ja suvuissa, joissa on säilynyt muistitietoa vainojen uhreista sekä alkuperäisaineistoja. Arkisto- ja muistitiedontallentamishankkeessa kerätään tietoa siitä, mitä vainojen uhrien vaiheista tiedetään, miten heidän vaiheitaan on pyritty selvittämään ja miten muistitieto vainoista on kulkeutunut suvuissa.

Haastatteluiden ohessa hankkeessa arkistoitiin Stalinin vainojen uhrien jälkeläisten hallussa olevia alkuperäisaineistoja, kuten yksityishenkilöiden päiväkirjoja, kirjeitä ja valokuvia. Hankkeen aikana tehtävät haastattelut ja luovutettavat aineistot on arkistoitu SKS:n arkiston kokoelmiin.

SKS:n hanke teki yhteistyötä Kansallisarkiston Suomalaisten vaiheet Venäjällä vuoden 1917 suuren vallankumouksen jälkeen -hankkeen kanssa.

Verkkojulkaisu taustoittaa suomalaisten Venäjän siirtolaisuuden historiaa ja vaiheita Stalinin vainoissa

SKS julkaisi hankkeen aikana laaditun Stalinin vainojen muistot -verkkojulkaisun elokuussa 2023. Julkaisu soveltuu myös kouluopetukseen ja siihen sisältyy runsaasti oppimistehtäviä.

Hankkeen ohjausryhmä

Rahoitus

Aiheeseen liittyvät tapahtumat

Inkerinsuomalaisten ja Stalinin vainojen uhrien arkistot ja muistot -seminaari 27.1.2023 klo 14–17.30 Kansallismuseossa.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Inkerinsuomalaisten ja Stalinin vainojen uhrien arkistot. Blogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 7.2.2023. Kirjoittajana Tuomas M. S. Lehtonen.

Suomalaisten Gulag. Artikkeli Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä 4.2.2023. Kirjoittajana Anu Nousiainen.

Lapista toivotaan Stalinin vainoihin liittyviä aineistoja ja muisteluksia. Artikkeli Lapin Kansassa 26.1.2023. Kirjoittajana Katja Palmqvist.

Suomalaisen Leon elämä päättyi Stalinin vainoihin. STT:n artikkeli Ilta-Sanomissa 18.6.2022. Kirjoittajana Eeva Nikkilä-Kiipula.

Tunneyhteys Stalinin vainoihin. Blogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 20.5.2022. Kirjoittajana Alvar Aalto-Setälä.

Stalinin vainot tuntuvat yhä. Artikkeli Kalevalaisten Naisten Liiton Pirta-lehdessä 4/2021. Kirjoittajana Meeri Siukonen.

Kauhujen kartasto: mietteitä Stalinin vainoista ja neuvostojärjestelmästä. Blogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 19.11.2021. Kirjoittajana Henri Harju.

Stalinin vainojen pitkä perintö. Blogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 3.9.2021. Kirjoittajana Meeri Siukonen.

Eno hiihti kohti utopiaa. Artikkeli Suomen Kuvalehdessä 2.9.2021. Kirjoittajana Topi Houni.

Muistitietoa Stalinin vainoista tallennetaan nyt verkkolinjoilla – etähaastatteleminen pandemia-aikana. Blogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 7.5.2021. Kirjoittajana Meeri Siukonen.

Stalinin vainoissa kuolleiden tai kadonneiden vaiheiden selvittämistä jatketaan – SKS selvittää myös, millaiset jäljet vaino jätti uhrien jälkeläisiin. Artikkeli Helsingin Sanomissa 27.1.2021. Kirjoittajana Pekka Torvinen.

Suomalaisuhreja ei saa unohtaa vainojen uhrien muistopäivänä. Blogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 27.1.2021. Kirjoittajana Anni Reuter.

SKS haastattelee Stalinin vainot kokeneita ja heidän jälkeläisiään -tiedote SKS:n verkkosivuilla 26.1.2021.

Muistitietoaineisto kertoo Stalinin vainojen muistoista kirjoittamisen merkityksellisyydestä. Blogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 22.1.2021. Kirjoittajana Elina Pesonen.

Lataa hanke-esite suomeksi, englanniksi tai venäjäksi

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke (2018–2020) oli arkisto- ja muistiorganisaatiohanke, jossa edistettiin Inkeriä ja inkerinsuomalaisia koskevien arkistoaineistojen hankintaa, saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Yhteistyöhankkeen toteuttivat Kansallisarkisto, Inkeriläisten sivistyssäätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Muistot talteen

Hankkeessa haastateltiin inkeriläisiä paluumuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Haastatteluiden tekemisellä oli osittain kiire, sillä 1920- ja 1940-luvuilla Suomeen palanneiden inkeriläisten jälkeläisetkin alkoivat hankkeen aikana olla hyvin iäkkäitä. 1990-luvulla saapuneiden paluumuuttajien osalta muistoja ja kokemuksia ei oltu aiemmin kerätty näin laajasti. Tutkimuskäyttöön tarkoitetut haastattelut on tallennettu SKS:n arkistoon.

Tavoitteena oli saada talteen lisää inkerinsuomalaisten alkuperäisaineistoja mm. päiväkirjoja, kirjeitä ja valokuvia, jotta Inkerinmaan historiasta jäisi jälkipolville ja tutkijoille mahdollisimman paljon tutkittavaa. Henkilöarkistojen lisäksi talteen pyritään saamaan inkeriläisten yhdistysten toimintaan liittyviä arkistoaineistoja. Hankkeen aikana luovutettavat aineistot arkistoitiin Kansallisarkiston ja SKS:n arkiston kokoelmiin, joissa arkistoja oli jo ennestään.

Arkistot haltuun

Arkistojen käytettävyyden parantamiseksi sitoutuivat SKS:n arkisto ja Kansallisarkisto järjestämään Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hankkeen myötä saadut sekä jo olemassa olleet kokoelmansa inkeriläisaineistojen osalta. Aineistoja (mm. vanhoja äänitteitä) digitoitiin hankkeen puitteissa. Luetteloinnilla ja digitoinnilla edistettiin aineistojen löydettävyyttä ja taataan niiden säilyminen.

Verkkojulkaisu tuo Inkerinmaan ja inkeriläisten historian kaikkien ulottuville

SKS julkaisi hankkeen aikana laaditun Inkeri ja inkeriläisyys -oppimisaineiston keväällä 2021. Se on ensimmäinen kouluopetukseen suunnattu julkaisu Inkerin historiasta ja inkeriläisten kohtaloista.

Inkeriläiset – unohdettu kansa -podcast

Yhteistyöhankkeen ohessa toteutettiin podcast-sarja, jota isännöi Inkeriläisten sivistyssäätiön varapuheenjohtaja Tero Kekki. Hänen kanssaan eri asiantuntijat keskustelevat Inkerin historiasta ja inkerinsuomalaisuudesta viidessä jaksossa, joita pääset kuuntelemaan eri alustoilta esim. https://soundcloud.com/inkerilaiset-podcast

Aiheeseen liittyvät tapahtumat

Inkerinsuomalaisten ja Stalinin vainojen uhrien arkistot ja muistot –seminaari 27.1.2023 klo 14.00–17.30 Kansallismuseossa.

Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset -näyttely Kansallismuseossa 24.1.–26.7.2020. Tekijät Lea Pakkanen, Meeri Koutaniemi, Santeri Pakkanen. Tutustu näyttelyn virtuaaliesittelyyn.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Uusi verkkojulkaisu Inkerinmaan ja inkeriläisten historiasta. Artikkeli Sukuviestissä 2/2021, s. 22.

Новое сетевое издание знакомит с историей и культурой ингерманландских финнов. Yle Novosti 3.4.2021.

Inkeriläisten historiasta ei enää tarvitse vaieta. Artikkeli Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n Kleio-lehdessä 1/2021. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Suomalaisuhreja ei saa unohtaa vainojen uhrien muistopäivänä. Blogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 27.1.2021. Kirjoittajana Anni Reuter.

Inkerin pogostat – vanha nimistö ja asutus. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 66. 20.10.2020. Kirjoittajana Saulo Kepsu.

Inkeriläisten siirto – näköaloja kokoomaleirin todellisuuteen ja propagandaan. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 16.10.2020. Kirjoittajana Outi Hupaniittu.

Inkeriläisen siirtoväen kokemuksia Neuvosto-Virossa. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 25.9.2020. Kirjoittajana Laura Moorats.

Vastakertomuksia: Inkerinsuomalaisten muistitieto pakkosiirroista Siperiaan toisen maailmansodan aikana. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 3/2020. Kirjoittajana Anni Reuter.

Omaehtoisen muistamisen materiaalisuus ja monimediaisuus. Muistitietotutkimus ja uusmaterialismi. Artikkeli verkkolehti Eloressa 1/2020, s. 60–84. Kirjoittajina Ulla Savolainen, Karina Lukin ja Anne Heimo.

Yhteishanke nosti esille inkeriläisaineistoja. Artikkeli Kansallisarkiston asiakaslehdessä Aktissa 1/2020, s. 14–15. Kirjoittajana Kenth Sjöblom.

”Kansaamme pirstotaan”. Inkerinsuomalaisten karkotukset ja diaspora Neuvostoliitossa 1930-luvun kirjeissä kuvattuna. Artikkeli Historiallinen Aikakauskirja -lehdessä 1/2020. Kirjoittajana Anni Reuter.

Pakolaisuuden traumat välittyvät vanhemmilta lapsille hiljaisuuden läpi. Artikkeli Perheyhteiskunta-blogissa 3.4.2020. Kirjoittajana Elina Turjanmaa.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke sukututkijan silmin. Artikkeli Suomen Sukututkimusseuran Jalmari helmikuu/2020 – jäsenviestissä 19.2.2020, s. 15–18. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Inkerinsuomalaisten hiljaista vastarintaa 1930-luvun Neuvostoliitossa. Artikkeli teoksessa Hiljainen vastarinta, toim. Outi Autti ja Veli-Pekka Lehtola. Tampereen yliopistopaino, 2019, 131–162. Kirjoittajana Anni Reuter.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun. Mutta mitä tapahtuu kirjoille? Artikkeli Bibliophilos-lehdessä 4/2019, s. 4–7. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Säteilevätkö vainot, pakolaisuus ja karkotukset seuraaviin sukupolviin? Tutkijat haluavat kuulla inkerinsuomalaisten jälkeläisiä. Artikkeli Turun Sanomissa 15.11.2019. Kirjoittajana Ritva Setälä.

Vielä kerran meren yli. Inkerinsuomalaisten muistitietohaastattelut Ruotsissa. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 8.11.2019. Kirjoittajina Maiju Putkonen ja Meeri Siukonen.

Poliittiset olosuhteet ja sodat johtivat inkerinsuomalaisten perheiden hajaannukseen 1900-luvulla. Blogi-kirjoitus Liikkeessä yli rajojen -blogissa 11.9.2019. Kirjoittajana Outi Kähäri.

Lisäaikaa arkistohankkeelle. Puhe Suomen Inkeri-Liiton kesäjuhlissa 6.7.2019 ja julkaistu Inkeriläisten viestissä 4/2019, s.12–13. Maiju Putkonen.

Kasettien kertomaa – näkökulmia inkerinsuomalaisten kansalaistoiminnan aktivoitumiseen perestroikan aikana. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 23.8.2019. Kirjoittajana Meeri Siukonen.

Imatralaislähtöinen Maiju Putkonen taltioi inkerinsuomalaisten tarinoita — Elossa olevien inkeriläisten omat voimat alkavat hiipua, kertoo 83-vuotias Viola Heistonen. Artikkeli Uutisvuoksessa 14.8.2019. Kirjoittajana Jasmin Ojalainen.

Kohtalona suljettu kaupunki. YLE 30.6.2019. Kirjoittajana Lea Pakkanen, kuvat Meeri Koutaniemi

Onnekas kertoja ja onnettomat tarinat. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 7.6.2019. Kirjoittajana Iida Karjalainen.

Miksi olen kiinnostunut tutun tutun mummon naapurista? Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 1.3.2019. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Inkerinsuomalaisten muistoja kerätään talteen kovaa vauhtia, osa haastatelluista yli 80-vuotiaita: ”Nyt alkavat olla kriittiset hetket”. Artikkeli Helsingin Sanomissa 22.1.2019. Kirjoittajana Jukka Huusko.

Mummoni, Siperiaan karkotettu. Artikkeli Helsingin Sanomissa 20.1.2019. Kirjoittajana Lea Pakkanen, kuvat Meeri Koutaniemi.

Inkerinsuomalaisten arkistojen ja tarinoiden tallentaminen etenee. Artikkeli Inkeriläisten viestissä 5–6/2018, s. 5–6. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Makasiinin kätköistä tutkimusaineistoiksi. Kolumni Inkeriläisten viestissä 5–6/2018, s. 4–5. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Makasiinin kätköistä tutkimusaineistoiksi. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 21.9.2018. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Finnish Literature Society (SKS) Archives. (Cooperation projects on Roma people and Ingrians). Artikkeli verkkolehdessä Folklore Fellows’ Newsletter No. 1/2018, s. 26–30. Kirjoittajat Risto Blomster, Outi Hupaniittu, Marja-Leena Jalava, Katri Kivilaakso, Juha Nirkko, Maiju Putkonen & Jukka Saarinen.

Haaste muistojen tallettamiseksi. Artikkeli Inkeriläisten viestissä 2–3/2018, s. 5. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Aineisto, joka aukaisee uusia teitä. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 27.4.2018. Kirjoittajana Maiju Putkonen.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen ja arkistot haltuun -tiedote SKS:n verkkosivuilla 15.2.2018

Kirjeitä ja kertomuksia karkotuksesta. Blogi-kirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 17.5.2016. Kirjoittajana Anni Reuter.

Ohjausryhmä

Rahoitus

Lataa tästä hanke-esite suomeksi, ruotsiksi, viroksi tai venäjäksi!

SKS toteutti Kulttuuriperintöaineistot ja uusi suomalaisuus -hankkeessa uusille suomalaisille ja ulkosuomalaisille kaksi kaikille avointa verkkopalvelua, jotka lisäävät ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista. Hankkeessa hyödynnettiin elämyksellistä ja osallistavaa arkistopedagogiikkaa. Verkkopalveluissa tuotiin esiin kulttuurien moninaisuus ja vuorovaikutuksellisuus sekä huomioitiin oppijat, joille suomalainen kulttuuri ei ole niin tuttua.

Juhlakalenteri on monimediainen verkko-oppimateriaaliaineisto, joka esittelee suomalaista kulttuuria vuotuisten merkkipäivien ja tärkeiden juhlien avulla. Mukana on sekä vanhoja että tämän päivän tapoja viettää pääsiäistä, vappua, juhannusta, kekriä (halloween, pyhäinpäivä), itsenäisyyspäivää ja joulua. Materiaali toteutetaan sellaisella suomen kielellä, jota myös suomea toisena tai vieraana kielenä opiskelevien on helppo ymmärtää.

Virtuaalivierailu SKS:n arkistoon on monimediainen ja monipuolinen kurkistus arkiston perinnekokoelmiin. Virtuaalivierailu esittelee kulttuurimme juuria ja nykypäivää huomioiden ennen muuta ihmiset, joille suomalainen kansankulttuuri on uutta. Aineisto tuo esiin perinteen moninaisuuden ja sen, että perinteet eivät ole vain vanhaa ja valmista, vaan ne elävät ja uudistuvat koko ajan.

Asiantuntijoina ja yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat mukana Metropolia Ammattikorkeakoulu, Museopedagoginen yhdistys Pedaali, Opetushallitus, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Suomi-Seura, Suomi-koulujen tuki ry ja Suomi toisena kielenä -opettajat ry.

SKS:n oman rahoituksen lisäksi hankkeen mahdollistaa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus vuodelle 2020. Ministeriössä katsottiin, että myönnetty avustus edistää osaltaan ministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 tavoitealuetta ”kulttuurin perusta ja jatkuvuus”, jonka tavoitteena on, että kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Yhteistyöhankkeessa luotiin toimintatapa, jolla SKS:n arkistoon saadaan säännöllisin väliajoin kerätyksi koululaisten aineistoa. Tavoitteena on saada koululaiset pysyvästi osaksi SKS:n keruutoimintaa.

SKS:n arkisto järjestää vuosittain toistakymmentä kansallista kulttuuriperintöä kartuttavaa muistitietokeruuta. Keruuvastaajien joukko on etupäässä varttunutta aikuisväestöä ja haluamme saada vastaajiksi yhä enemmän erityisesti nuoria ja koululaisia. Hanke uudisti keruutoimintaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteen on turvata koululaisten tuottamien nopeasti muuttuvien aineistojen keruu ja tallentaminen ja kerätä arkistoon monimuotoista, arkistollisesti haastavaa ja tutkimuksellisesti merkittävää koululaisaineistoa.

Hanke liittyi koulun opetussuunnitelman mukaiseen kulttuuriperintökasvatukseen, jonka tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten kulttuuristen taitojen kehittymistä ja koululaisten aktiivista yhteiskunnallista toimijuutta. SKS on tehnyt 2000-luvulla useita koululaishankkeita ja tuottanut kouluille erilaisia oppimisaineistoja. Jo aiemmat koululaisyhteistyöt ovat osoittaneet, että lapsissa ja nuorissa on potentiaalia ja innostusta oman kulttuuriperintönsä tallentamiseen.

Koululaisten kulttuuriperintöä talteen

Hanke toteutettiin yhteistyöhön valittujen alakoululuokkien opettajien ja heidän oppilaidensa kanssa työpajatyöskentelynä sekä yhdessä suunnitellun keruun muodossa. Hankkeeseen on valittu luokkia seuraavista kouluista:

Aineistoa kartutettiin yhteensä noin kahdeltasadalta 2.–6. luokkien oppilaalta. Koululaiskeruun tuottama aineisto tallennettiin SKS:n arkistoon.

Koululaiskulttuuri on olemukseltaan nopeasti muuttuvaa. Hankkeessa alakoululaiset pääsevät itse määrittelemään oman kulttuuriperintönsä sisältöä. Yhteys oppilaisiin pitää arkiston valppaana siitä, mitä koululaiskulttuuri kulloinkin pitää sisällään ja miten se on muuttumassa.

Hankkeen toteuttajatahot

Hankkeen tuloksia

Koululaiskulttuurin keruussa kenttätyö on tärkeässä asemassa. Vähäisissä lisissä Anna Hynninen paljastaa, mitä oppilaat kertoivat kulttuuristaan, kun kouluun pystytettiin Big Brother -ohjelmastakin tuttu päiväkirjahuone: http://neba.finlit.fi/blogi/kentalla-koulumaailmassa-ikkuna-kevaan-2019-koululaiskulttuuriin/

Minusta jää jälki oli SKS:n vuoden 2016 yleisötyön pilottihanke, joka toteutettiin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Pilottihankkeessa tehdään yhteistyötä seitsemän koulun kanssa.

Minusta jää jälki -hankkeen tarkoituksena oli lisätä koululaisten ymmärrystä kulttuuriperinnöstä ja tietoisuutta arkiston merkityksestä. Tarkoituksena oli myös tuottaa verkkoon uusia oppimisaineistoja, jotka yhdistävät sisältöjä erityisesti historian, äidinkielen ja katsomusaineiden oppiaineista. SKS:n yleisötyön hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä pilottikoulujen kanssa.

Minusta jää jälki -hankkeen lähtökohtana oli ajatus siitä, että kulttuuriperintö on yhteistä – kaikilla on siihen omistusoikeus ja se muodostuu kansalaistoiminnan tuloksena. Välineenä käytettiin SKS:n uutta verkossa toimivaa kansanperinteen ja muistitiedon keruualustaa, joka mahdollisti tekstin lisäksi myös valokuvien ja videoiden tallentamisen ja jakamisen. Oppilaat olivat hankkeen aikana paitsi arkistojen käyttäjiä, myös muistitiedon aktiivisia tallentajia ja arkistomateriaalin kartuttajia. Näin oppilaat myös joutuvat pohtimaan omaa suhdettaan kulttuuriperintöön: millaisia jälkiä minusta jää arkistoihin seuraaville polville?

Minusta jää jälki -hankkeessa luotiin koulujen kanssa yhteistyössä toimivia, uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia työpajakonsepteja. Työpajoissa keskityttiin uuden oivaltamiseen, tiedon käsittelyyn sekä tekstitaitoihin SKS:n kirjallisuus- ja kansanperinneaiheista arkistomateriaalia hyödyntäen.

Vuoden 2016 pilotissa olivat mukana seuraavat koulut:

Rahoitus

Minusta jää jälki -hanketta on rahoittanut SKS:n lisäksi Jane ja Aatos Erkon säätiö. Minusta jää jälki kuuluu Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -hankkeisiin.

Hankkeesta kirjoitettua

Lue Inari Rannan kirjoitus SKS:n yleisötyölle on tarvetta Vähäisissä lisissä.

Arkistopedagogiikka – Arkistot historiatulkintojen oppimisympäristöinä Eija Stark, Kasvatus & aika, 2/2016.