Stalinin vainojen muistot -hanke (2021–2022)

Suomalaisia vankeja Svirstroin työleirillä vuonna 1934. Stalinin vainojen muistot -keruu, SKS KRA.
Suomalaisia Svirstroin työleirillä vuonna 1934. Stalinin vainojen muistot -keruu, SKS KRA.
Kaksivuotinen hanke tallentaa Stalinin vainojen uhrien historiaa sekä heidän jälkeläistensä kokemuksia sukua koskettaneista vainoista osaksi suomalaista kulttuuriperintöä.

SKS:n Stalinin vainojen muistot -hankkeessa (2021–2022) tallennetaan vainojen uhrien historiaa ja heidän jälkeläistensä kokemuksia vainoista, jotka ovat nyky-Suomessa vähän tunnettu osa kansallista historiaa. Hanke on jatkoa SKS:n 27.1.–31.5.2020 järjestämälle Stalinin vainojen muistot -keruulle.

Hankkeessa haastatellaan Stalinin vainoissa 1930–1950-luvuilla kuolleiden tai kadonneiden jälkeläisiä. Arvioiden mukaan vainoissa kuoli tai katosi 8 000–25 000 suomalaista. Lukumäärä on samaa luokkaa kuin sisällissodan punaisten uhrien tai talvisodassa kaatuneiden määrä. Aihe on poliittisen arkaluontoisuutensa vuoksi ollut pitkälti vaiettu osa Suomen historiaa. Vaikka tuhansien vainoissa kuolleiden tai kadonneiden suomalaisten kohtalo on yhä epäselvä, uhrien vaiheita on pyritty selvittämään monissa perheissä ja suvuissa, joissa on säilynyt muistitietoa vainojen uhreista sekä alkuperäisaineistoja. Arkisto- ja muistitiedontallentamishankkeessa kerätään tietoa siitä, mitä vainojen uhrien vaiheista tiedetään, miten heidän vaiheitaan on pyritty selvittämään ja miten muistitieto vainoista on kulkeutunut suvuissa.

Haastatteluiden ohessa hankkeessa vastaanotetaan Stalinin vainojen uhrien jälkeläisten hallussa olevia alkuperäisaineistoja, kuten yksityishenkilöiden päiväkirjoja, kirjeitä ja valokuvia. Hankkeen aikana tehtävät haastattelut ja luovutettavat aineistot arkistoidaan SKS:n arkiston kokoelmiin.

SKS:n hanke tekee yhteistyötä Kansallisarkiston Suomalaisten vaiheet Venäjällä vuoden 1917 suuren vallankumouksen jälkeen -hankkeen kanssa.

Hankkeen ohjausryhmä

  • pääsihteeri Tuomas Lehtonen (SKS), ohjausryhmän puheenjohtaja
  • arkistonjohtaja Outi Hupaniittu (SKS)
  • tutkimusjohtaja Päivi Happonen (Kansallisarkisto)
  • professori Kimmo Rentola (Helsingin yliopisto)
  • dosentti Ulla Savolainen (Helsingin yliopisto)
  • toimittaja Unto Hämäläinen, aloitteentekijä muistitietokeruun toteuttamiseen

Rahoitus

Lisätietoja

Projektikoordinaattori Meeri Siukonen, puh. 050 470 4938, meeri.siukonen@finlit.fi

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Suomalaisuhreja ei saa unohtaa vainojen uhrien muistopäivänä. Blogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 27.1.2021. Kirjoittajana Anni Reuter.

SKS haastattelee Stalinin vainot kokeneita ja heidän jälkeläisiään -tiedote SKS:n verkkosivuilla 26.1.2021.

Muistitietoaineisto kertoo Stalinin vainojen muistoista kirjoittamisen merkityksellisyydestäBlogikirjoitus SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 22.1.2021. Kirjoittajana Elina Pesonen.