Arkisto

SKS:n arkisto on kaikille avoin. Arkiston kokoelmissa on aineistoa suomalaisen perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aloilta. Toimimme sekä Helsingissä että Joensuussa.

Arkiston tehtävänä on

kartuttaa perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmia ja huolehtia niiden käytettävyydestä
osallistua arkistoalan yhteishankkeisiin, joissa kehitetään mm. aineistojen käytettävyyttä ja saavutettavuutta
opastaa tutkijoita ja muita tiedon tarvitsijoita kokoelmiensa käytössä.

Arkiston aukioloajat

Viikko 16

maanantai 15.4. 10.00–18.00

tiistai 16.4. 10.00–18.00

keskiviikko 17.4. 10.00–18.00

torstai 18.4. 10.00–18.00

perjantai 19.4. 10.00–16.00

lauantai 20.4. Kiinni

sunnuntai 21.4. Kiinni

Arkiston poikkeusaukioloajat:
28.3., 30.4., 8.5. ja 1.–30.6. klo 10–16
1.–31.7. suljettu
1.–31.8. klo 10–16

Joensuun toimipiste on suljettu 23.4.2024 saakka.
Joensuun toimipisteen toiminta lakkaa ja asiakaspalvelu päättyy 31.5.2024.

Miten voimme olla avuksi?

Kysy SKS:lta

Tarvitsetko apua kansanperinnettä, muistitietoa, kotimaista kirjallisuutta tai kulttuurihistoriaa koskevassa tiedonhaussa tai aineistojen löytämisessä?

Kysy SKS:lta on arkiston ja kirjaston yhteinen tietopalvelu. Saat parhaan vastauksen, kun muotoilet kysymyksesi selkeästi ja kerrot, mihin tarkoitukseen etsit tietoa ja mitä aineistoja olet jo löytänyt.

Tietopalvelumme on pääsääntöisesti maksutonta.
Saat vastauksen antamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon kuluessa.

Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmassamme on kirjailijoiden ja kirjallisten toimijoiden arkistoja. Niitä on kartutettu Aleksis Kiven arkistoista aina tämän päivän kirjailijoiden aineistoihin. Arkistot voivat olla henkilöiden, perheiden ja sukujen muodostamia tai yhdistysten arkistoja, jotka sisältävät muun muassa käsikirjoituksia, kirjeitä, asiakirjoja ja valokuvia. Lisäksi arkistossa on laaja kokoelma kirjailijahaastatteluita.

Kuva: Emma Suominen.

Lue lisää kokoelmasta!

Perinteen ja nykykulttuurin kokoelma on alkanut karttua 1800-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin suullisia kansanrunoja ryhdyttiin tallentamaan kirjallisesti. Nämä varhaiset aineistot syntyivät, kun runonkerääjät kiersivät eri puolilla Suomen niemeä, Karjalaa ja Inkeriä. Myöhemmin kokoelmia alettiin aktiivisesti kartuttaa muistitietokeruilla ja kyselyillä. Viimeisimmät aineistot erilaisista kulttuurin ilmiöistä ovat saapuneet arkistoon tällä viikolla. Kokoelman aineistoja löytyy käsikirjoituksina, valokuvina, äänitteinä ja videoina.

Kuva: Gary Wornell.

Lue lisää kokoelmasta!

Yli 3 kilometriä!Tiesitkö että SKS:n arkistossa on yli 3 hyllykilometriä arkistoaineistoja?