Eeva-LiisaBastman

tutkijaTutkimusosasto

Erikoisalueet

Tutkimusalat: kirjallisuudentutkimus ja historia

  • varhaisen uuden ajan ruotsin- ja suomenkielinen kirjallisuus
  • henkilörunous, tilannerunous, virsirunous
  • lyriikan teoria ja tutkimus
  • poetiikka, retoriikka ja metriikka
  • 1600- ja 1700-lukujen kirjallinen kulttuuri
  • kirjallisuushistoria

Olen varhaisen uuden ajan suomen- ja ruotsinkieliseen runouteen perehtynyt kirjallisuudentutkija. Toimin yliopistotutkijana Tampereen yliopistossa sekä tutkijana SKS:n tutkimusosastolla. Tutkimuksessani tarkastelen Ruotsin valtakunnassa 1600- ja 1700-luvulla kirjoitettua runoutta, erityisesti eri tilaisuuksiin julkaistua henkilö- ja tilannerunoutta. Olen kiinnostunut runojen poetiikasta ja runopiirteistä sekä niiden sosiaalisista ja kulttuurisista konteksteista.

Tällä hetkellä työskentelen professori Sari Kivistön johtamassa hankkeessa Oppineet säkeet – epideiktinen retoriikka ja kulttuuriset kertomukset luonnosta varhaisen uuden ajan alun yliopistossa (Suomen Akatemia 2026–2031, https://projects.tuni.fi/versitas).

Hankkeessa tutkitaan ylistävän puheen retoriikkaan nojaavaa varhaisen uuden ajan tilannerunoutta sekä runouden ja retoriikan merkityksiä luonnontieteiden historiassa. Tarkoituksena on analysoida usein konventionaalisena pidetyn tilannerunouden moniulotteisia kulttuurisia, sosiaalisia ja tiedonhistoriallisia tehtäviä.

Viimeisimmät julkaisut

Kirjallisuuden keskiöstä katveeseen: Määrällinen katsaus tilannerunouden vaiheisiin. Teoksessa Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki (toim.), Unohtuneet kirjoitukset. Katoaminen kirjallisuushistoriassa. SKS (2025) https://cris.tuni.fi/ws/portalfiles/portal/161134464/Kirjallisuuden_keskiosta.pdf

(Yhdessä Sari Kivistön kanssa:) Representing family relations through occasional poetry in seventeenth-century Turku. Teoksessa Mari Välimäki (toim.), Academic Households in Early Modern Northern Europe. Routledge (2025)

Mars Destroys, Love Mends. Wedding Poetry During the Great Northern War. Edda Vol 111 (2024), nr. 1 https://www.idunn.no/doi/10.18261/edda.111.1.2

(Yhdessä Kati Kallion kanssa:) Turning Simple Speech into Beautiful Song: Imitative Poetics and the Combination of Registers in Ilo-Laulu Jesuxesta (1690). Teoksessa Kati Kallio, Tuomas M.S. Lehtonen, Anu Lahtinen & Ilkka Leskelä (toim.), Networks, Poetics and Multilingual Society in the Early Moder Baltic Sea Region. Brill (2024). https://doi.org/10.1163/9789004429772_012

Sounding a Song of Praise: Forms and meanings of sound repetition in an 18th century hymn. Teoksessa Venla Sykäri ja Nigel Fabb (toim.), Rhyme and Rhyming in Verbal Art, Language, and Song. SKS (2022). https://doi.org/10.21435/sff.25

Att kommunicera känsla. Dialogdikter i stormaktstidens gravskrifter över kvinnor. Historiska och litteraturhistoriska studier 96 (2021) https://doi.org/10.30667/hls.100130

Eeva-Liisa Bastman, Kati Kallio & Tuomas M.S. Lehtonen: Vernakulaarin monta tasoa. Näkökulmia Matthias Salamniuksen runoon Ilo-Laulu Jesuxesta. Elore Vol. 27 Nro 1 (2020) https://doi.org/10.30666/elore.89057

Vähäisiä lisiä- blogin tunnus

blogikirjoituksia

Uutiset ja puheenaiheet

13.5.2026 - Uutiset

SKS hakee tutkijaa

Placeholder image
12.5.2026 - Blogi

Mureneva kaanon ja muita ajatuksia Lönnrotin käsikirjoituksista

Kalevala – elävä eepos -sivuston kuvitusta. Kuva: Jenna Kunnas.
8.5.2026 - Uutiset 1

Nuorten Kalevala-tulkinnoissa Ilmatar loikoilee kylpyammeessa ja sotkana toimii ruokalähettirobotti – Elävä Kalevala -kilpailu on ratkennut