Erikoisalueet
Tutkimusala: kirjallisuudentutkimus
- saaret ja rannat kirjallisuudessa
- tekijyys ja tekijänoikeudet
- imitaation ja jäljittelyn eri muodot
- Nobelin kirjallisuuspalkinto
- kääntäminen ja käännöskritiikki
- tutkimuksen yleistajuistaminen
Olen kirjallisuudentutkija ja yleisen kirjallisuustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Tutkimusprojektini ”Toisen sanoin: siteeraamisen taito ja taide” (2024–2026) käsittelee siteeraamista kirjallisena käytäntönä ja siteeraamisen merkityksiä digitalisaation ja tekoälyn aikakaudella.
Olen tutkinut tekijyyttä ja jäljittelyä useissa eri hankkeissa, esimerkiksi pastissia käsittelevässä väitöskirjassani (2010), tutkimuksessani kirjallisuuden väärennöksistä (2018, yhdessä Outi Ojan kanssa) sekä taiteen tekijyyttä koskevassa monitieteisessä tutkimusprojektissa ”Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus”, jonka vastuullisena johtajana toimin vuosina 2016–2020. Tekijyyden kysymykset ovat vahvasti esillä myös palkintoinstituutiota käsittelevässä tietokirjassani Räjähdemiehen perintö: vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta (2019).
Toinen pidempiaikainen tutkimuskohteeni liittyy saariin ja mereen: olen kirjoittanut mm. pohjoismaisen saariromaanin lajista sekä ”Merisää” -radio-ohjelman poeettisista ulottuvuuksista. Tarkastelen merenrantojen merkityksiä kirjallisuuden valossa yleistajuisessa tietokirjassani Rannalla: miten kirjailijat löysivät meren (2024). Minua kiinnostaa luova tieteellinen kirjoittaminen sekä tutkimuksen yleistajuistaminen eri formaateissa, myös äänikirjana. Olen lisäksi kirjallisuuslehti Parnasson vakituinen kolumnisti, kulttuurijournalisti ja kirjoittajakouluttaja.
Valittuja julkaisuja
Rannalla. Miten kirjailijat löysivät meren. Tammi: Helsinki 2024.
Kirjalliset väärennökset. Kuusiosainen äänikirjasarja. Yhdessä Outi Ojan kanssa. Gaudeamus: Helsinki 2023.
”Tuhon ja täyttymyksen saari: veden kronotoopit R. L. Stevensonin Aarresaaressa.” Synteesi 41:3 (2022), 48–57.
”Tiedon alkuperä ja reilu käyttö: lähteistä kertomiselle on monia tapoja luovassa tietokirjallisuudessa.” Kritiikin uutiset -verkkolehti 19.9.2022.
”Translating with Technology: How Digitalisation Affects Authorship and Copyright of Literary Texts.” Yhdessä Maarit Koposen ja Kristiina Taivalkoski-Shilovin kanssa. Teoksessa James Hadley, Kristiina Taivalkoski Shilov, Carlos S. C. Teixeira & Antonio Toral (toim.), Using Technologies for Creative-Text Translation. Routledge: New York, 2022, 180–198.
”Helsingissä hän tanssi ruusuilla – Lydia Thompson ja burleskin lumo.” Teoksessa Hanna-Reetta Schreck ja Saara Karhunen (toim.), Tanssi! Kirjoituksia tanssista ja kuvataiteesta. Teos: Helsinki, 2022, 58–75 & 198–200.
Muuttuva tekijä: kirjoituksia tekijänoikeudesta ja taiteesta. Helda Open Books, Helsinki 2020. Toim. yhdessä Anette Alén-Savikon, Vehka Kurjenmiekan ja Outi Ojan kanssa.
Narratives of Fear and Safety. Tampere University Press, Tampere 2020. Toim. yhdessä Kaisa Kaukiaisen, Kaisa Kurikan, Hanna Mäkelän, Elise Nykäsen, Juha Raipolan, Anne Riipan ja Hanna Samolan kanssa.
“Kenen sanat ja tarinat? Tietokirjallisuus kaunokirjallisuuden lähteenä.” Teoksessa Mikko T. Virtanen, Pirjo Hiidenmaa ja Jyrki Nummi (toim.), Kertomuksen keinoin: tarinallisuus mediassa ja tietokirjallisuudessa. Gaudeamus: Helsinki, 2020, 51–76.
Räjähdemiehen perintö: vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta. Tammi: Helsinki 2019.
”Poetics of the Shipping Forecast.” Brigitte Le Juez & Bill Richardson (toim.), Spaces of longing and belonging: territoriality, ideology and creative identity in literature and film. Brill: Leiden, 2019.
”Kirjailijoiden saari.” Essee Runmarön saarella vaikuttaneista kirjailijoista Strindbergistä, Söderbergistä, Tranströmeristä ja Sjöbergistä. Parnasso 5/2018, 52–61
”Literature and International Copyright after the Berne Convention (1886).” Teoksessa Paula Rabinowitz (toim.), Oxford Research Encyclopedia of Literature. Oxford University Press: Oxford, 2018.
”Shared Concepts as Case Studies of Interart Relations and Phenomena.” Folia linguistica et litteraria 22 (2018).
”Käännösten kirjo.” Markku Eskelinen & Leevi Lehto (toim.), Suo, kuokka ja diversiteetti (omega). ntamo: Helsinki 2018 (249–256).
Kirjalliset väärennökset: huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia. Yhdessä Outi Ojan kanssa. Gaudeamus: Helsinki 2018.
”Ulkosaariston antisankareita: Juhani Ahon Omatunto saaristolaisromaanina.” Teoksessa Maria Laakso, Toni Lahtinen ja Merja Sagulin (toim.), Lintukodon rannoilta: saarikertomukset suomalaisessa kirjallisuudessa. SKS: Helsinki, 2017 (115–130).
Double-Edged Imitation: Theories and Practices of Pastiche in Literature. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2010.
