”Konekirjoittaja, neiti J. Holmin täyttäessä 70 vuotta 10. X. sihteeri on esittänyt Seuran onnentoivotukset ja kiitokset viiden vuosikymmenen aikana suoritetusta työstä. Lisäksi on annettu muistolahja ja järjestetty juhlakahvit.”
SKS:n pöytäkirja marraskuun 19. päivältä 1935
Josefina, Ina Holm kuuluu, kuten sanotaan, ”talon kalustoon”.
Jouko Hautalan tullessa arkistoon amanuenssiksi vuonna 1937 tämä ”varsin mainittava henkilö” on jo ”vanha neiti, hyvin vanha neiti”. Neiti Holmilla on oma pieni pöytänsä kansanrunousarkiston tiloissa. Siinä hän nakuttaa talon ainoalla, käytettynä ostetulla kirjoituskoneella tutkijamiesten lyijykynällä kirjoittamia kenttämuistiinpanoja puhtaaksi.
Kesäkirjeessään sihteeri Tunkelolle neiti Holm kirjoittaa heinäkuussa 1918:
”Tohtorin arvoisan huolenpidon johdosta saan täten ilmoittaa prof Krohnin jättäneen minulle sekä tunti- että puht.kirj. työtä enemmän kuin luult. ennätänkään kesällä tehdä ja pyytänyt hänelle ilmottamaan, jos loppuisi. Mansikan luettelossa olen K-kirjaimen puolivälissä ja ovat kopiat nti Pajulalla. Kunnioittavimmin J .Holm.”
Josefina Holm on ainoa, joka osaa lukea Kaarle Krohnin kentällä käyttämää vanhanmallista pikakirjoitusta. Kaikki Krohnin koneella kirjoitetut käsikirjoitukset ovatkin neiti Holmin käsialaa. Kaarle Krohn on kuitenkin antanut neidille luvan lyhentää kirjoituksiaan. Monta kertaa satu on kuitattu parilla kolmella sanalla, vaikka käsikirjoituksessa itsessään satu on pitkä.
Kaikenlaisen oikomisen ja supistelun lisäksi neiti Holm omavaltaisesti poistaa teksteistä siveettömäksi katsomiaan kohtia. ”Hänhän oli semmoinen henkilö, että hän oli kovin siveellinen ja jos siellä tuli sellaista, joka hänen siveyttään loukkasi niin hän joko korjasi tai jätti pois, rumat sanat ja tämän tapaiset”, kertoo Jouko Hautala. Krohnin muistiinpanojen puhtaaksikirjoitukset ovat epätäydellisiä, Ina Holm toimii SKS:n sensuurina.
Osan työvuosistaan neiti Holm asuu SKS:n talossa, Ritarikadun puolella pikku asunnossa. Arkiston entinen työntekijä Aina Pajula asuu neiti Holmin kanssa vielä vuosia työsuhteensa päättymisen jälkeen. Neiti Holm saa sittemmin seuran lempeältä esimieheltä Kaarle Krohnilta luvan asua asunnossa yksin, vaikka hyvä olisikin, että olisi alivuokralainen auttamassa vuokranmaksussa.