Kuntokartoitus valmistui juuri parahiksi itse varastokokoelmien muutolle. Kirjaston varastokokoelmat muutettiin kesä-elokuun 2022 aikana, ja aikataulu venyi hieman suunnitellusta, sillä makasiinien valmistuminen viivästyi jonkin verran.
Muuttotöistä vastaavan tietoasiantuntijan avuksi rekrytoitiin sekä paperikonservaattori että korkeakouluharjoittelija. Molemmat kiinnittivät huomiota samaan erityispiirteeseen SKS:n kirjaston varastokirjoissa.
” SKS:n kirjaston kokoelmien erikoisuutena varastokokoelmista löytyy rinta rinnan vanhoja, 1700-luvun pergamenttikantisia kuin kiiltäviä 1900-luvun lopun kirjoja.”
Konservaattori Emmi Kaartinen
”Kokoelman monikerroksisuus teki vaikutuksen sekä vähän kauhistutti. Kirjoja läpikäydessä uusien kirjojen seassa saattoi hyllyssä piilotella (konservointia kipeästi kaipaava) kirja 1500-luvulta. Museoalalla aiemmin työskennelleenä kirjastokokoelman vanhimmat osat toivat elävästi mieleen museokokoelmat.”
Korkeakouluharjoittelija Enni Lappela
Varastokokoelmien imuroinnin, muuttolaatikoihin pakkaamisen sekä uuteen varastoon hyllyttämisen suoritti pääasiassa työhön palkattu muuttofirma. Muutama erityistä huolellisuutta vaativa kokoelman osa päätettiin kuitenkin puhdistaa ja pakata omin voimin. Näitä kokoelmia olivat jo edellä mainitut vanha Fennica, Ida Lönnrotin kokoelma, kulttuurien tutkimuksen ulkomainen arvokokoelma sekä osa karttakokoelmasta.
Vaikka nämä kokoelmat ovat käytössä vaurioituneita ja kuluneita, on vaurioituminen itse asiassa olennainen osa niiden historiaa. Näin arvelee konservoijamme Emmi:
”Kirjaston kokoelmien paikoittainen huonokuntoisuus johtuu osittain kokoelmien käytöstä. Kirjoja on lainattu ja luettu paljon, mikä näkyy kirjojen ulkomuodossa. Vauriot kirjoissa kertovat omaa tarinaansa: esimerkiksi Ida Lönnrotin kokoelma koostuu Lönnrotin perikunnan SKS:lle lahjoittamista kirjoista. Kokoelmaan kuuluva puulaatikko täynnä mm. koulunkäyntiin liittyviä pienpainatteita on arvokas kontekstissaan, vaikka yksittäisinä pienpainatteina huonokuntoiset teokset eivät välttämättä ole arvokkaita provenienssin puutteessa. Arvokokoelma Vanha Fennica sisältää vanhoja kirjoja, joista vanhimmat ovat Turun palosta 1827 pelastuneita.”
Konservaattorille vaikuttavin yksittäinen teos löytyi kirjaston karttojen joukosta:
”Ehkä 1900-luvulla sidotun 1700−1800-luvun karttoja sisältävä karttakirja pysäytti hetkeksi. Kirjan sivut ovat aivan repaleiset ja likaiset, useiden erityyppisten tahrojen värittämät mutta kauniit akvarellein väritetyt kartat ovat säilyneet yllättävän hyväkuntoisina sivuille pohjustettuina.”
Mitä kirjaston oma väki sitten muuton yhteydessä teki? Varovaisen irtoliasta ja pölystä puhdistamisen lisäksi hauraimmat kirjat suojattiin arkistokelpoisiin, happovapaisiin koteloihin ja suojakuoriin.
Kaikkia varastoaineistoja ei toki pakattu ja puhdistettu aivan näin huolellisesti, mutta silti niiden muuttaminen vei aikansa. Omat haasteensa muuttoon toivat myös tilat: kirjaston vanhat varastot olivat sokkeloiset ja ahtaat työskennellä, eikä uudessa makasiinissakaan voinut olla montaa ihmistä hyllyttämässä samaan aikaan. Pakattujen muuttolaatikoiden sijoittelussa tetris-teema siis jatkui: kaikki liikenevät sopet kirjaston avokokoelmatiloja myöten olivat täynnä laatikoita.
Saimme kuitenkin kaiken aikaa pidettyä asiakaspalvelumme avoimena. Rauhallinen kirjastoelämys oli valitettavasti kaukana muuton aikaan kirjastossa asioineiden kokemuksesta, sillä kävijän oli väisteltävä muuttolaatikoita ja pauhaavia imureita – myös avokokoelmat imuroitiin saman suven aikana.